- Viestejä
- 850
Vs: Kouvot 2014-2015
Siirränpä tämän tuolta Pyrintö-Kouvot ottelutopicista tänne ja vastailen täällä, kun itse ottelusta ei enää ole kyse.
Ymmärrän, että joukkueen sisältä ei voi, eikä kannata hirveästi kritisoida joukkuetta, tai sen tekemisiä, mutta sitä en ymmärrä miten kritiikki, ja varsinkin aiheellinen sellainen tulisi sitten ilmaista, että sitä ei verrattaisi c-luokan Napakat-kirjoitteluun. Jos moittisin pelaajia tai strategiaa ilman mitään perusteluja tai totuuspohjaa, olisi asia tietysti toinen.
En, enkä sitä missään vaiheessa väittänytkään. Kritisoin vähäistä kakkosten ja vaparien määrää. Kakkosiahan voi heittää muualtakin kuin korin alta, tai joskus jopa kokeilla puolustajan haastamista ajamisen muodossa ja kalastella virheitä sekä päästä näin mahdollisesti vapaaheittoviivalle. Ei nuo meidän takamiehet, Ilari ja Gibson, kuitenkaan kädettömiä ole ajojen suhteen, vaan pikemminkin erittäin hyviä korilleajajia molemmat. Ja vaikka sentteri puuttuukin, niin kyllähän Dole ja Villekin pystyvät korin alla varsin taidokkaasti vääntämään.
Kyllä, mikä tahansa joukkue on vaikeuksissa, jos ei heitto kulje, mutta monella joukkueella on käytössään myös muita aseita, kuin kolmonen, eikä huonon ja hyvän heittopäivän ero ole lähellekään sitä luokkaa kuin Kouvoilla. Tämän vuoksi olen peräänkuuluttanut isojen miehien hyödyntämistä ja toivonut aggressiivisuutta ja haastamista hyökkäyspäähän. Kolmosiakin aukeaa eri tavalla, kun sisällä on selkeä uhka.
Joensuun joukkue taisi muuttua aika radikaalisti viime vuosien ”rahajoukkueista”, eikä odotukset runkosarjan suhteen olleet kauteen lähdettäessä kovin korkealla. Edes omien fanien veikkauksissa Kataja ei kuulunut kovinkaan monella top-neljään, joten nyt kun joukkue taistelee jopa runkosarjan voitosta, on selvää, että Joensuussa ollaan suut messingillä. Susirajalla osataan nauttia oman joukkueen otteista, mutta kyllä sielläkin katsotaan pelejä silmät auki ja annetaan palautetta, kun aihetta on. Hyviä suorituksia kehutaan ja heikompia valintoja kritisoidaan. Toisinaan Katajan-ottelutopiceista saa lukea aika kärkästä kritisointia, jopa voitettujen pelien jälkeen.
Joukkueen tai sen tekemisten aiheellinen kritisoiminen on mielestäni suotavaa ja herättää keskustelua, jota tälläkin foorumilla selvästi kaivataan. (tosin tuskin kritisointi kp.comissa Jyriä tai Kouvoja mitenkään hetkauttaa) Yltiöoptimistinen näkemys ja kaiken arvostelun teilaaminen on tietysti suhtautuminen sekin. Ja voihan sitä joku kyynisyydeksikin kutsua, jos uskaltaa sitä omaa joukkuetta, tai sen pelitapaa mitenkään arvostella. Itse kutsun sitä kritiikiksi.
Voittoprosentti on 60, mikä on hieno saavutus, mutta tältä joukkueelta ja materiaalilta odotin ainakin itse kotietua. Vaikka kapteeni kertoikin olevansa ylpeä, uskon, että myös joukkue uskoi kotietuun ja hivenen korkeampaan sijoitukseen runkosarjassa, jolloin nykyiseen tasoon ei voi olla täysin tyytyväinen.
Gibsonin ratkaisuvalmiuden allekirjoitan täysin ja onhan noita kovia go to-pelaajia Kouvolassakin nähty, jotka omilla kovilla ratkaisuillaan ovat kääntäneet ottelun voiton Kouvoille. Ensimmäisenä mieleen tulee tietysti Moye ja Grant. Kuitenkin nämä(kin) ratkaisijat tarvitsivat rinnalleen myös tasapainossa olevan muun hyökkäyksen (puhumattakaan laatupuolustuksesta), että päästiin ensimmäiseltä play off-kierrokselta jatkoon.
Gibson tosiaan on ratkaissut kaksi peliä parin viime viikon aikana, mutta Kotkaa vastaan heitetty voittokori oli Gibsonille tyypillinen puolimatkan leaner-kakkonen, jota ei voi millään verrata Pyrintö-pelin voittokoriin. Jälkimmäinen oli mielestäni todellakin toivotaan-toivotaan –heitto, joilla harvoin pelejä voitetaan. Hyvillä pelaajilla tosin on toisinaan onneakin.
Ja mitä tuohon 6/1 voittosaldoon noissa pienen marginaalin peleissä tulee, niin onhan se hieno tilasto, jos vain sokeasti katsoo voittosaraketta. Jos miettii miten, tai mistä peleistä näitä voittoja tuli, niin välttämättä tuo sarake ei tunnukaan niin hienolta. Kolme noista voitoista tuli bottom-5 joukkueita vastaan. Saloa vastaan Mansikka-aholla voitto tuli pitkälti Vilpaan ilmiömäisen jäätymiskyvyn ansiosta, Gullseille hävittiin Helsingissä, ennen kuin Gulls aloitti nykyisen lentonsa. Lahdessa noustiin kyllä hienosti tappioasemasta voittoon, joten tunnustus tästä.
Viimeaikaisissa peleissä Kotkaa vastaan johdettiin 18 pisteellä 5 minuuttia ennen loppua, ja vielä onnistuttiin sössimään, niin että jouduttiin hakemaan sitä voittokoria viimeisessä hyökkäyksessä. Kyllä, hienoa, että voitto tuli, mutta muuten en paljon selkään taputtelisi tuollaisen romahduksen jälkeen. Tuon pelin ei olisi ikinä pitänyt edes kuulua näihin tiukkoihin voittoihin tuossa johtoasemassa.
Samoin se ainoa tappio näissä tiukoissa väännöissä: Karhua vastaan (jolta puuttui ykkössentteri) johdettiin useaan otteeseen 7-9 pistettä, mutta ei onnistuttu tappamaan peliä, vaikka oli ns. hyvä heittopäivä. Reilu minuutti ennen loppua, kun oltiin piste tappiolla, otettiin pari hyvin vaikeaa kolmosta peräkkäin, kun aikaa oli reilusti ja järkevämpääkin ratkaisua olisi voinut hakea. Tosin, tämän myös Jyri myönsi: ” Otimme liian aikaisin heitot ja Karhu sai kaksi possessionia. Meillä olisi ollut siinä vaiheessa vielä hyvin aikaa hakea kakkosia ja stoppeja.”
Tästä jo aiemmin tässä Kouvot-topicissa kirjoitinkin. Aikataulussa ollaan. Itse olen lievästi pettynyt viidenteen sijaan, mutta sehän ei estä meitä nousemasta vaikka miten korkealle. Kuten itse aiemmin kirjoitin, potentiaalia ja hyviä pelaajia meillä on, kunhan kaikkia aseita vaan hyödynnetään.
Mestaruuden kuuluukin olla tavoite ja nostan hattua, jos siihen päästään. Itse asiassa jo mitaliinkin olen tyytyväinen. Uskallan kuitenkin veikata, että mestaruutta Kouvot ei voita (vaikka toisin toivonkin). Enkä pidä itseäni kyynisenä saati pessimistinä näin veikatessani. Tässä yhteydessä puhuisinkin enemmän realismista.
Siirränpä tämän tuolta Pyrintö-Kouvot ottelutopicista tänne ja vastailen täällä, kun itse ottelusta ei enää ole kyse.
Ihmispallo sanoi:Ensinnäkään en ottanut onelinereitasi oikeastaan edes kritiikkinä. Lähinnä niistä tuli mieleen Kouvolan Sanomien Napakat palsta jossa ihmiset voivat parilla sanallaan purkaa turhautumistaan vaikkapa iänikuisista koirankakoista keväthangella tai muusta vastaavasta. Myös lauseen lopussa olleen hymiön olisi pitänyt kertoa jotain.
Ymmärrän, että joukkueen sisältä ei voi, eikä kannata hirveästi kritisoida joukkuetta, tai sen tekemisiä, mutta sitä en ymmärrä miten kritiikki, ja varsinkin aiheellinen sellainen tulisi sitten ilmaista, että sitä ei verrattaisi c-luokan Napakat-kirjoitteluun. Jos moittisin pelaajia tai strategiaa ilman mitään perusteluja tai totuuspohjaa, olisi asia tietysti toinen.
Ihmispallo sanoi:Jos joukkue pelaa ilman avausviisikon sentteriään, odotatko rehellisesti, että voittoa lähdetään hakemaan korin alta? Pienen jenkkikolmikon käyttö antoi valmennusjohdolle jälleen runsaasti työkaluja ja ajatuksia pudotuspeleihin. Puhumattakaan positiivisesta energiasta, itseluottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta pelaajistolle.
En, enkä sitä missään vaiheessa väittänytkään. Kritisoin vähäistä kakkosten ja vaparien määrää. Kakkosiahan voi heittää muualtakin kuin korin alta, tai joskus jopa kokeilla puolustajan haastamista ajamisen muodossa ja kalastella virheitä sekä päästä näin mahdollisesti vapaaheittoviivalle. Ei nuo meidän takamiehet, Ilari ja Gibson, kuitenkaan kädettömiä ole ajojen suhteen, vaan pikemminkin erittäin hyviä korilleajajia molemmat. Ja vaikka sentteri puuttuukin, niin kyllähän Dole ja Villekin pystyvät korin alla varsin taidokkaasti vääntämään.
Ihmispallo sanoi:Mikä tahansa joukkue tässä sarjassa on vaikeuksissa jos oma heitto ei kulje ja kaverilla kulkee. Jos kummallakaan ei heitto kulje, ovat pelit olleet aika tasaisia. Vai onko tästä runsaastikin muunlaisia havaintoja?
Kyllä, mikä tahansa joukkue on vaikeuksissa, jos ei heitto kulje, mutta monella joukkueella on käytössään myös muita aseita, kuin kolmonen, eikä huonon ja hyvän heittopäivän ero ole lähellekään sitä luokkaa kuin Kouvoilla. Tämän vuoksi olen peräänkuuluttanut isojen miehien hyödyntämistä ja toivonut aggressiivisuutta ja haastamista hyökkäyspäähän. Kolmosiakin aukeaa eri tavalla, kun sisällä on selkeä uhka.
Ihmispallo sanoi:Joensuun Kataja ottaa sarjassa eniten kolmen pisteen heittoja ja vähiten kahden pisteen heittoja. Tästä huolimatta ainakin kpcomin mukaan sikäläiset ihmiset ja katsojat osaavat nauttia joukkueensa peleistä ja voitoista...tästäkin "viasta" huolimatta. Ovat vielä lähdössä pudotuspeleihin hyvällä fiiliksellä, ja syystäkin. "Kyynisessä" Kymenlaaksossa ja "Betonivoitoisessa" Kouvolassa tilanne on onneksi pääosin samoin.
Joensuun joukkue taisi muuttua aika radikaalisti viime vuosien ”rahajoukkueista”, eikä odotukset runkosarjan suhteen olleet kauteen lähdettäessä kovin korkealla. Edes omien fanien veikkauksissa Kataja ei kuulunut kovinkaan monella top-neljään, joten nyt kun joukkue taistelee jopa runkosarjan voitosta, on selvää, että Joensuussa ollaan suut messingillä. Susirajalla osataan nauttia oman joukkueen otteista, mutta kyllä sielläkin katsotaan pelejä silmät auki ja annetaan palautetta, kun aihetta on. Hyviä suorituksia kehutaan ja heikompia valintoja kritisoidaan. Toisinaan Katajan-ottelutopiceista saa lukea aika kärkästä kritisointia, jopa voitettujen pelien jälkeen.
Joukkueen tai sen tekemisten aiheellinen kritisoiminen on mielestäni suotavaa ja herättää keskustelua, jota tälläkin foorumilla selvästi kaivataan. (tosin tuskin kritisointi kp.comissa Jyriä tai Kouvoja mitenkään hetkauttaa) Yltiöoptimistinen näkemys ja kaiken arvostelun teilaaminen on tietysti suhtautuminen sekin. Ja voihan sitä joku kyynisyydeksikin kutsua, jos uskaltaa sitä omaa joukkuetta, tai sen pelitapaa mitenkään arvostella. Itse kutsun sitä kritiikiksi.
Ihmispallo sanoi:Voittoja toivotaan toivotaan koreilla? Kouvojen voittoprosentti kuluvalla kaudella on 60% josta joukkueen kapteeni kertoi eilen olevansa oikein ylpeä. Joukkue on voittanut tiukat pelit (+-5) saldolla 6/1 = ylivoimaisesti sarjan tehokkain. KTP:n Brandon Jefferson on voittanut joukkueelleen pelejä viime hetkien kovilla heitoillaan tai ratkaisuillaan. Puhutaan kovasta ratkaisijasta, syystäkin. Kouvojen päävalmentaja on tuonut Matt Gibsonin joukkueeseen voittamaan pelejä. Viimeisessä kuudessa ottelussa Matt on heittänyt voittokorin viimeisellä sekunnilla kahdesti. Puhutaan toivotaan toivotaan koreista.
Voittoprosentti on 60, mikä on hieno saavutus, mutta tältä joukkueelta ja materiaalilta odotin ainakin itse kotietua. Vaikka kapteeni kertoikin olevansa ylpeä, uskon, että myös joukkue uskoi kotietuun ja hivenen korkeampaan sijoitukseen runkosarjassa, jolloin nykyiseen tasoon ei voi olla täysin tyytyväinen.
Gibsonin ratkaisuvalmiuden allekirjoitan täysin ja onhan noita kovia go to-pelaajia Kouvolassakin nähty, jotka omilla kovilla ratkaisuillaan ovat kääntäneet ottelun voiton Kouvoille. Ensimmäisenä mieleen tulee tietysti Moye ja Grant. Kuitenkin nämä(kin) ratkaisijat tarvitsivat rinnalleen myös tasapainossa olevan muun hyökkäyksen (puhumattakaan laatupuolustuksesta), että päästiin ensimmäiseltä play off-kierrokselta jatkoon.
Gibson tosiaan on ratkaissut kaksi peliä parin viime viikon aikana, mutta Kotkaa vastaan heitetty voittokori oli Gibsonille tyypillinen puolimatkan leaner-kakkonen, jota ei voi millään verrata Pyrintö-pelin voittokoriin. Jälkimmäinen oli mielestäni todellakin toivotaan-toivotaan –heitto, joilla harvoin pelejä voitetaan. Hyvillä pelaajilla tosin on toisinaan onneakin.
Ja mitä tuohon 6/1 voittosaldoon noissa pienen marginaalin peleissä tulee, niin onhan se hieno tilasto, jos vain sokeasti katsoo voittosaraketta. Jos miettii miten, tai mistä peleistä näitä voittoja tuli, niin välttämättä tuo sarake ei tunnukaan niin hienolta. Kolme noista voitoista tuli bottom-5 joukkueita vastaan. Saloa vastaan Mansikka-aholla voitto tuli pitkälti Vilpaan ilmiömäisen jäätymiskyvyn ansiosta, Gullseille hävittiin Helsingissä, ennen kuin Gulls aloitti nykyisen lentonsa. Lahdessa noustiin kyllä hienosti tappioasemasta voittoon, joten tunnustus tästä.
Viimeaikaisissa peleissä Kotkaa vastaan johdettiin 18 pisteellä 5 minuuttia ennen loppua, ja vielä onnistuttiin sössimään, niin että jouduttiin hakemaan sitä voittokoria viimeisessä hyökkäyksessä. Kyllä, hienoa, että voitto tuli, mutta muuten en paljon selkään taputtelisi tuollaisen romahduksen jälkeen. Tuon pelin ei olisi ikinä pitänyt edes kuulua näihin tiukkoihin voittoihin tuossa johtoasemassa.
Samoin se ainoa tappio näissä tiukoissa väännöissä: Karhua vastaan (jolta puuttui ykkössentteri) johdettiin useaan otteeseen 7-9 pistettä, mutta ei onnistuttu tappamaan peliä, vaikka oli ns. hyvä heittopäivä. Reilu minuutti ennen loppua, kun oltiin piste tappiolla, otettiin pari hyvin vaikeaa kolmosta peräkkäin, kun aikaa oli reilusti ja järkevämpääkin ratkaisua olisi voinut hakea. Tosin, tämän myös Jyri myönsi: ” Otimme liian aikaisin heitot ja Karhu sai kaksi possessionia. Meillä olisi ollut siinä vaiheessa vielä hyvin aikaa hakea kakkosia ja stoppeja.”
Ihmispallo sanoi:Päävalmentaja ilmoitti ennen kauden alkua tavoitteen olevan runosarjassa kuuden joukossa (viides) jonka jälkeen tavoitteena on mestaruus mikäli pelaajat terveinä. Tällä hetkellä kaikki terveinä. "Aikataulussa" ollaan, pleijareissa mennään pienillä marginaaleilla ja mitä vain voi tapahtua...niin hyvässä kuin pahassa.
Tästä jo aiemmin tässä Kouvot-topicissa kirjoitinkin. Aikataulussa ollaan. Itse olen lievästi pettynyt viidenteen sijaan, mutta sehän ei estä meitä nousemasta vaikka miten korkealle. Kuten itse aiemmin kirjoitin, potentiaalia ja hyviä pelaajia meillä on, kunhan kaikkia aseita vaan hyödynnetään.
Mestaruuden kuuluukin olla tavoite ja nostan hattua, jos siihen päästään. Itse asiassa jo mitaliinkin olen tyytyväinen. Uskallan kuitenkin veikata, että mestaruutta Kouvot ei voita (vaikka toisin toivonkin). Enkä pidä itseäni kyynisenä saati pessimistinä näin veikatessani. Tässä yhteydessä puhuisinkin enemmän realismista.
Samaa toivotan minäkin ja tässä asiassa olen täysin samaa mieltä kanssasiIhmispallo sanoi:Jännittävää ja nautinnollista pudotuspelikevättä kaikille kahdeksalle paikkakunnalle.