Vs: Kouvot - Karhu su 27.10. klo 17.00 @Mansikka-aho
Pupulaakso sanoi:
Pakko kysyä Ihmispallo, oletko tosissasi? Karhut lopetti pelaamisen 30:n pinnan johdossa, ei siinä mistään Kouvojen hyvyydestä ollut kysymys! Koko matsi oli ehdottoman surkeaa suorittamista Kouvoilta, mielestäni heikkotasoisin koripallo-ottelu mitä olen koskaan nähnyt Manskarilla; ja olen nähnyt ainakin 150 matsia viimeisen 20:n vuoden aikana! Keskustelin usean vielä enemmän pelejä nähneen kannattajan kanssa matsin jälkeen, ja he olivat lähinnä surullisia ; mitään "auringonpilkahdusta" ei kyllä ollut nähnyt kukaan... Olisikohan jo aika tunnustaa tosiasiat? Huolestuttavinta pitäisi olla se,että noin munatonta ja velttoa esitystä ei taida monikaan tulla kohta katsomaan?
Minun piti alunperin olla vastaamatta tähän pupulaakson viestiin, mutta kun olen tällainen helposti mukaan lähtevä ja haasteista pitävä (ja varmaan osittain myös hölmö), niin antaa mennä sitten.
En tässä vastauksessa ota kantaa pupulaakson mielipiteeseen siitä miten kausi on tähän asti mennyt, mistä viimeisen neljänneksen peli-ilo johtui (oliko sitä edes) tai oliko eilinen esitys huonoin koskaan Manskarilla nähty. Kaikki olemme varmasti kyynelsilmin vilpittömän yksimielisiä siitä, että kausi on alkanut vaikeimman kautta ja mollivoittoisesti.
Se mihin tässä kirjoituksessa otan kantaa, on pupulaakson varsinainen toteamus meikäläiselle: ” Pakko kysyä Ihmispallo, oletko tosissasi? Karhut lopetti pelaamisen 30:n pinnan johdossa, ei siinä mistään Kouvojen hyvyydestä ollut kysymys! Keskustelin usean vielä enemmän pelejä nähneen kannattajan kanssa matsin jälkeen, ja he olivat lähinnä surullisia ; mitään "auringonpilkahdusta" ei kyllä ollut nähnyt kukaan.”
En tiedä montako Kouvojen ottelua mitä ilmeisimmin LPR Namikan varsinainen kannattaja (viestihistoriasta päätelty) pupulaakso on kuluvalla kaudella nähnyt. Toivottavasti kuitenkin useamman ottelun, sillä muuten kommentointisi tuntuu olevan ilman pohjaa. Itse olen nähnyt kaikki Kouvojen tämän kauden ottelut (harjoitusottelut ml) ja samassa tilanteessa taitaa kanssani olla vain päävalmentaja Jyri Lehtonen. Uskon, että pystyn näkemään tiettyjä asioita ja sen mitä kehitystä joukkueessa ja pelaajissa on tapahtunut (tai onko tapahtunut laisinkaan) niiden 13 ottelun aikana jotka nykyinen joukkue on ollut koossa.
Kuten varmasti itsekin huomasit tekelettäni lukiessasi, kirjoitin otteluraportissa näin:
- Viimeinen jakso oli Kouvojen kauden parasta pelaamista (23-11) ja esityksissä löytyi jo hieman auringon pilkahdusta pilviverhon takaa.
- Muutaman hyvän onnistumisen jälkeen Kouvojen peli-ilme parani kuin salaman iskusta ja viimeinen jakso menikin hyvän peli-ilmeen siivittämänä kotijoukkueelle 12 pisteellä (23-11).
-
Totuuden nimissä on tietysti todettava, että Karhullakin taisi masu tulla puolukoita täyteen ja ote hieman herpaantui loppua kohden. Ottelun voittajasta ei kuitenkaan enää ottelun loppupuolella ollut epäselvyyttä.
Valonpilkahduksina totesin oheiset yksityiskohdat:
1) Tuomas Hirvonen (8/6/7s) pelasi erinomaisen ottelun ja samat sanat pätevät myös Delvon Johnsoniin (18/12). Parhaimmillaan parivaljakon yhteispeliä oli ilo katsella: Tumppi tarjoili ja Delvon viimeisteli.
2) Myös Alexander Madsen (6/5) ja Daniel Dolenc (2/10) pelasivat paikoitellen mukavasti. Tällä tasolla paikoitellen vain harvemmin riittää.
3) Positiivista oli myös viimeisen jakson peli-ilme. Oikeastaan ensikertaa tällä kaudella pelaajien silmistä paistoi halu taistella ja näyttää mitä itse kukin pelaaja ja tärkeämpänä mitä joukkue kokonaisuutena osaa.
4) Toivottavasti tämä lupaa hyvää tuleviin peleihin.
Perustelut:
1) Hirvonen pelasi erinomaisen ottelun eikä nuorukaisen tarvitse hävetä esitystään ”taistelupariaan” perin kokenutta Bojan Sarcevicia vastaan. Päinvastoin. Kypsä ja erinomainen esitys joka lupaa toivottavasti hyvää niin pelaajalle itselleen kuin joukkueelle. Pitää muistaa, että Tumppi tuuraa ykköspelintekijäämme Ilari Seppälää. Pelintekijän rooli joukkueessa on mielestäni kaikkein haastavin.
Delvon Johnson pelasi ehdottomasti parhaan pelinsä Kouvot-paidassa. Nyt mieheltä nähtiin jo sellaista peliä mitä tuon kokoiselta pelaajalta pitää korin läheisyydessä odottaakin. Peli-ilme oli pääosin erinomaista ja näyttämisen halu paistoi otteista. Toki edelleen leuka laski pari kertaa parkettiin, mutta siitä huolimatta lupauksia herättävä ottelu…vihdoinkin. Toki parannettavaakin edelleen löytyy.
En muista tarkkaan oliko kolme vai peräti neljä kertaa kun Tumpin ja Delvonin yhteistyö tuotti helpot ja näyttävät kaksi pistettä. Erinomaista yhteispeliä jota toivottavasti näemme jatkossa lisää.
2) Madsen väläytteli osaamistaan useaan kertaan eilisessä ottelussa molemmissa kenttäpäädyissä. Vaakakupin toisella kipolla oli ikävästi seitsemän pallon menetystä. Nuorelta pelaajalta puuttuu vielä tasaisuus otteista, mikä on hyvin ymmärrettävää. Dolenc pelasi hyvin pakissa ja haki erinomaisesti levypalloja. Pisteiden tekeminen oli eilen nihkeätä, mutta kyseessä on myös nuori vasta liigauraansa aloitteleva pelaaja.
3,4) Minulle on periaatteessa ihan sama mistä viimeisen jakson hyvä peli-ilme johtui. Karhun lepsuilusta, Kouvojen hyvästä pelaamisesta vai osittain näistä molemmista. Pääasia oli, että pelaajat hymyilivät kentällä ja olivat tyytyväisiä tekemiseensä vaikka tappio olikin jo selvä. Tälle joukkueelle on nyt vain pirun tärkeätä saada onnistumisia alle edes pienissä paloissa ja sitä kautta kasvatettua itseluottamusta jota tarvitaan, että pelataan hyvin täydet 40 minuuttia ja voidaan voittaa matsi. Viidessä aikaisemmassa liigapelissä ei ole vastaavaa peli-ilmettä ja tahtotilaa pelaajissa näkynyt (ehkäpä Ukissa kolmannen jakson kirivaiheessa oli samaa). Toivottavasti edes 10 minuutin hyvä pätkä lopussa (myös ekat 10min pelattiin ihan ok) kasvattaa itseluottamusta ja luottamusta joukkueen yhteiseen tekemiseen. Pala palalta tätä hommaa on rakennettava. Ei voida vaatia, että alkukauden jälkeen tapahtuisi yhdessä yössä helkutinmoinen muutos ja kaikki toimisi kentällä yhtäkkiä täydellisesti.
Kirjoittaessani otteluraportteja pyrin löytämään matsista aina jotain positiivistakin, oli matsin lopputulos ja esitys parketilla mikä hyvänsä. On se sitten yksittäisen tai muutamien pelaajien onnistuminen tai joukkueena jossain asiassa kehittyminen tai mitä hyvänsä. Pyrintö tappion jälkeen positiivisten asioiden löytäminen oli kovinkin vaikeata, eilisen matsin jälkeen ei ihan yhtä haasteellista. Tosiasia on se, että voitto-otteluista tai voittoputken sattuessa, on raportin kirjoittaminen äärimmäisen helppoa. Sormet suorastaan tanssahtelevat näppäimistöllä. Tämän hetken tilanteessa raporttienkin kirjoittaminen on varsin haasteellista. Siitä huolimatta ainakin pyrin aina objektiiviseen tarkasteluun ja pyrin välttämään turhaa tai aiheetonta hehkutusta. Mikäli olet lukenut kauden aikaisemmatkin kirjoittamani otteluraportit, niin varmasti huomaat, että ei niissä aina linnut livertele ja aurinko paista avoimelta taivaalta. Haluan kirjoittaa mahdollisimman rehellisesti ja avoimesti kuitenkin positiivisin vivahtein ja pilke silmäkulmassa, nyt ja jatkossa.
Olen nykyisestä toimestani huolimatta (tai juuri sen takia) edelleen kova korisfani ja intohimoinen Kouvojen kannattaja. Mitä edellisessä kappaleessa sanoin, pätee hyvin tähänkin. Voittavan joukkueen kannattaminen hyvin helppoa ja tietysti perin mukavaa puuhaa. Menestymättömän joukkueen kannattaminen on välillä hyvin tuskallista ja se kysyy myös hieman optimismia ja välillä jopa sisua. Taustani tuntevat tietävät mistä puhun. Tosiasia on kuitenkin se, että tappioputkessa kamppaileva tai muuten vaikeuksissa oleva joukkue on juuri se, joka sitä kannustusta ja tukea eniten tarvitsee. Yhtä totta on se, että siinä tilanteessa yleensä sitä ympäristön tukea on vähiten tarjolla. Paradoksaalista?
Otteluraporttiin pyrin ottamaan hyvin paljon vaikutteita ja havaintoja päävalmentajan kaikista sanomisista ja toiminnasta koko 2-3 tunnin ottelutapahtuman ajalta. Sama pätee pelaajiin ja heidän tuntemuksiinsa ja sanomisiinsa. Näin tälläkin kertaa. Mielestäni tämä on hyvän ja rehellisen otteluraportin yksi keskeinen tekijä. Jos minä kirjoitan jotain ihan muuta kuin olen havainnut tai kuullut, niin silloin on jossain matoja.
Kirjoitin eilisen raportin käytössä olevin perustein ja siten, miten matsin itse koin. En parin lukukerran jälkeenkään kirjoittaisi raporttiini mitään toisin vaan seison edelleen jokaisen kirjoittamani sanan takana.
Kun seuraavan kerran tulet pupulaakso Manskarille matsia seuraamaan (ellei tämä kausi enää kiinnosta, niin tulevina kausina sitten) niin nykäise hihasta. Keskustellaan lisää hienosta lajista nimeltään koripallo ja hörpätään samalla kahvit...minä tarjoan.
PS: Tämä on muuten ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta kun vastaan ennakoista tai raporteista kirjoitettuihin viesteihin. Muuten edessä on loputon suo. Nyt tiedätte millä perusteilla Remingtonini laulaa