Vs: Kouvot-LrNMKY 8.10.2008
Kouvolan-Sanomissa olikin kaikki aika hyvin tiivistettynä. Mutta kirjoitetaas vielä muutamia mietteitä matsissa:
Kouvojen puolustus vuoti alussa kuin seula. Kuinkakohan monta helppoa kuppia Namika nosteli kun pallolliset screenit puolustettiin Kouvojen puolelta päin persettä? Iso mies ei tuplannut eikä tullut edes esiin vaan jäi kerta toisensa jälkeen screenaajan taakse. Puoliajalla Toikka oli selvästi käynyt läpi, miten haluaa screenin puolustettavan, koska menestys oli tämän jälkeen aika heikkoa Namikan osalta. Muutenkin Namika sai jauhettua jatkuvasti vapaita heittopaikkoja kaarelle etenkin ensimmäisellä kympillä, kun Colemania sekä Brownia tuplattiin sisällä. Mutta ei ne vapaat heittopaikat ainoastaan Kouvojen 3sek tilkitsemisestä johtunut (sillä ei miehiä aina tuplattu): Namika pelasi ekat 20min ORGANISOITUA peliä. Pallo liikkui niin kuin sen pitäisi liikkua koko 40min ajan, jos aiotaan haaveilla tasapainoisesta ottelusta.
Puoliajan jälkeen Kouvoilta nähtiin sitä puolustusta, jolla joukkue raivasi tiensä viime vuonna aina finaaleihin saakka. Kaksinkamppailuita ei hävitty ja tuomareiden salliva (=mielestäni siis oikea) linja korin alla hyödynnettiin niin kuin se kuuluukin. Coleman ja Brown saivat kerta toisensa jälkeen törmätä Kouvojen tuplauksiin, jopa triplauksiin low-postissa.
Siinä, missä Kouvojen kurssi lähti puoliajalla nousuun kuin Islannin inflaatio, oli Namikan käyrä jo ennen puoliaikaa lähtenyt mukaan Yhdysvaltojen rahoituskriisiin. Namikan yksipuolisen hyökkäyspelin muutamat jipot (pick&roll ym.) otettiin pois 90%:sti ja joukkueen isot miehet olivat viimeisellä kympillä AIVAN PUHKI, jolloin Blassingamelta ja Järviseltä loppui keinot pelata organisoitua peliä, kun miesten liikkeen loputtua ei palloakaan saatu liikkeelle. Tällöin hyökkäyspään pelit menivät helposti 2 vs. 5 hyökkäyksiksi. Blassingame oli yksinkertaisesti ainoa, jolla virtaa riitti vielä loppuun asti. Tällä kertaa se nousi esiin näkyi puskemisena, turhautumisena ja tuomareiden kanssa keskusteluna.
Olisiko Laitisen kannattanut peluuttaa Pekkasta ja vaikka JOPA Välimaata tuuraamaan pieniä pätkiä Brownia, Colemania ja Riihelää ottelun alusta alkaen, vaikka ydinnelikko tekikin kentällä mitä tahtoi? Namika juoksi alussa monia nopeita/nopeita ja pelin tempo oli muutenkin sitä luokkaa, ettei se voinut kääntyä kuin turmioksi vierailijoiden suppealle rotaatiolle. Ehkä, ehkä ei. Laitinen ymmärtää näistä asioista enemmän kuin mie, mutta muutama vaikka ½-1min huili isolle päälle ensimmäisillä jaksoilla olisi saattanut mielestäni säästää muutaman energiarippeen vielä päätösneljänneksellekin.
Mitä jäi mieleen Kouvoista? Kanervo liikkui varjojen mailla, Laitisesta ei vieläkään ole puolustamaan isoja miehiä, Iisalon ilta oli melko sysimusta..
MUTTA EI HÄTÄÄ KUN ON 10 PELAAJAN LAADUKAS ROTAATIO!
-Kaaresvirta teki mitä mieheltä koko Manskari odottikin: käytti vapaat heittopaikat armotta hyväkseen Suomen koripallokenttien ehkä kauneimmalla heitolla, eikä puolustuksessakaan varsinaisesti moittimista ollut.
-Nuutisen näkymättömän työn määrä isompiaan vastaan, etenkin hyökkäyspäässä, on kaverin ikäiseltä miehenalulta aika järjetön. Jukka Kataja nro.2?
-Walls yllätti todella positiivisesti, melko suvereenia dominointia levypalloissa vaikka mittaa ei tosiaankaan ole liikaa. Pelipaikalleen liikkuu erinomaisesti ja pelaa mielestäni todella hyvin joukkueelleen. Ei lähdetty väkisin survomaan hyökkäysriboja kohti koria vaan pelattiin järjellä ulos uutta set playta varten.
-LeMelle oli tänään vakuuttava. Nosti tasoaan etenkin viimeisellä neljänneksellä molemmissa päissä kenttää vieden Blassingamelta viimeisetkin pelihuumorin rippeet. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että mies on väärä mies Kouvoihin. Ei tässä nyt ole kyse siitä, etteikö mies olisi törkeän kova pelaaja tai mitään muuta sellaista. Samalla pelipaikalla (2/3) kun vaan joukkueessa pelaa niin Iisalo, Kaaresvirta, Kanervo kuin Katajakin. Kun kahdelle isoimmalle pelipaikalle ei ole kuin Walls sekä kävelevä virhepajatso Laitinen, joka oli Namikan laitureillekin pelkkä vastaantulija lähellä koria. Haluaisin nähdä Nuutisen ennenkaikkea 3-paikalla jossa hän on miusta omimmillaan eikä nelosena painimassa härkämäisiä DJ Browneja vastaan. Erinomainen pelaaja silti kyseessä, siis LeMelle.
-Kehaisin Honkaa eleettömästä ja virheettömästä pelaamisesta, mutta samaa on sanottava Kouvoista. Mitä jäi mieleen Swiftistä tai Suoniosta? Perusvarmaa suorittamista, Suoniolta muutama huono ratkaisu mutta miinukset olivatkin melko pitkälti siinä. Swift on pallovarma ja jo tässä vaiheessa löysi hyvin joukkuekaverit, ehdoton vahvistus joukkueeseen.
Namikan jenkeistä Brown pelasi alle tasonsa, vaikka ajoittain väläyttelikin kovalla fysiikallaan. (Hitto mikä pomppu miehellä onkaan) Tuukka Kulha on jälleen mennyt aikamoisia harppauksia eteenpäin kesän aikana. Suuri osa tästä kehityksestä taitaa olla kiitosta fysiikkavalmennukselle. Jätkän kasvotkin ovat kutistuneet n. puoleen aikaisemmista kausista. Heitto tuntuu uppoavan vapaasta paikasta, ja puolustuksen pujottelukepille on tullut monta astetta lisää liikkuvuutta lisää myös toisessa päässä kenttää.
Riihelän kankeutta ihmettelin ottelun aikana, mutta selvisihän sekin lehdestä lukemalla: Akillesjänne vaivaa vielä. (Kyllä olen ne teipit huomannut jo aikaisemmin.)
Tuomareista onkin sanottu jo lähes kaikki tarpeellinen, mutta pakko hieman jopa puolustaa illan kolmikkoa. Kolmeen tuomariin siirtyminen ei varmasti ole ihan kivutonta ja uskon "dirretuomareidenkin" parantavan kauden mittaan. Miehet olivat jatkuvasti sijoittuneet aivan päin persettä haeskellessaan "tuttuja" kulmia kahden tuomarin ajoilta ja koko ajan vilkuiltiin kolleegoiden alueille. "WE CAN'T HAVE DOUBLE WHISTLES", kuten eräällä FIBA:n opetus-dvd:llä asia on joskus ilmaistu. (Tällä kaudella otettiin sitten takapakkia muuttamalla lause muotoon "WE ARE NOT ABLE TO MAKE TRIPLE WHISTLES".) Kun kolme tuomaria viheltää saman virheen, niin tämä tarkoittaa ainoastaan sitä, että a: tuomarit ovat jättäneet 2/3 pelikentästä juuri katsomatta. b: tuomarit ovat tehneet jälleen kerran itsestään hieman vähemmän uskottavia pelaajien silmissä.
PEKKO tai 50 cent joskus puheli viime keväänä tuomareiden kommunikoinnin puutteellisuudesta niin pelaajille kuin muistaakseni myös toisilleenkin. Olen kyllä sitä mieltä, että jatkuva urputtaminen pitää ottaa pois, viimeistään sillä tekulla, mutta ei ole mikään vaihtoehto kävellä tilanteesta pois ilman katsekontaktia tai mitään reaktiota rauhalliseen keskustelunavaukseen. Tähän kun vielä lisätään se, että eilinen tuomarikolmikko ei tukenut tällaisissa asioissa millään tasolla toisiaan niin saadaan melkoinen soppa hämmennettyä. No, saatiinpahan vähän lämpöäkin matsiin. Tortta po tortta: Paskoja vihellyksiä tuli molempiin suuntiin, etenkin joitakin todella kyseenalaisia hyökkääjänvirheitä tuli nähtyä. (Joutsi, et sie voi viheltää hyökkääjänvirhettä tilanteesta jossa puolustaja on liikkeessä, toinen jalka ilmassa... Tiedoksi tämä myös yleisölle, kun seuraava tilanne menikin sitten sääntöjen mukaan.) Kyllähän pelissä joitakin vihellyksiä katsoo oman joukkueen lasit päässä, mutta kyllä Iisalon viides virhe oli jo sen luokan rimanalitus tuomarilta, ettei huutonaurulta voinut välttyä ja Toikan reaktiota olla ymmärtämättä.
Tuli katsottua peliä hieman enemmän tunteella kuin normaalisti, joten tuossa raportissa saattaa olla jotain major epäkohtia joita en vaan ole muistanut. Korjatkaa joku joka näki asiat miuta paremmin.
Mutta ei sitä kykene tässä asemassa huutamaan kotipeleissä niin pitää ottaa ilo irti sitten vierasreissuista.
