Tässä ehkä juuri oli pointtini. Kentän ulkopuolella hommaa hoidetaan samalla tapaa kuin muilla sarjaportailla, vastataan vaatimuksiin melko pienellä resurssien kasvatuksella sarjatasojen noustessa junnupeleistä divareiden kautta liigaan. Samaan aikaan kentällä tuotteeseen laitetaan sen tuottajien palkkojen muodossa eksponentiaalisesti rahaa. Päähäni ei sovi ajatus siitä, että 500k€ palkkabudjetista ei voisi maksaa 20 pelin toimitsijoille talkoo avustusta parempaa korvausta, ja nyt tulee se tärkeä osuus, jos näillä asioilla on väliä.
"Päähäni ei mahdu ...", tuttu tunne. Ilmeisesti yhteisöllisen seuran lainalaisuudet ovat yhteisön reunamilla toimiville vaikeita hahmottaa. Olen ymmärtänyt, että siinä missä pelaajille maksamisen kynnys on jo ylitetty ja hyväksytty, halutaan talkoopohjasta pitää kiinni kaikessa muussa.
On aika vaikea luoda business-kulttuuria liigajoukkueelle ja pitää se vain sen liigajoukkueen yhteisön sisälle kuuluvana ominaisuutena. Sitten sellainen ammattimainen toiminta olisi kyettävä vielä rahoittamaankin. Ymmärrän hyvin kiusausta verrata esimerkiksi nyt tilastoijalle riittäväksi oletettua korvausta liigajoukkueen koko budjettiin mutta se on myös epäreilu vertailu. Kilpajoukkueessa jokainen liikenevä lisäeuro on suunnattava maksimaalisesti lisäedun hankkimiseen. Jos sinulla on sen € 500k:n lisäksi vaikka 1 000 euroa käyttää, olisi se 20 kotiopelille tasan jaettuna €50, jolloin sillä voisi maksaa €25 kahdelle tilastoijalle tai 12,50 jos tilastoidaan joukkueet kahden tiimeissä erikseen.
Väittäisin, että opiskelija tai nuori koripallon harrastaja voisi olla ilahtunut saadessaan hiukan taskurahaa yleensä talkoilla tehtävästä työstä. Tuo €25 parin tunnin +matkat sitoutumisesta ei puhtaana ole mitätön eikä hulppea tuntipalkka. Mutta kun niitä tunteja ei kuitenkaan ole kuin se kaksi kerrallaan ei siitä elantoa kannata odottaa, pelin seuraamisesta ei tule mitään, kun kaikki keskittyminen menee yksityiskohtien kirjaamiseen.
Jos palkka maksettaisiin päivätyön lisäksi, on marginaaliveron johdosta hyöty jo pienempi ja palkan sivukulujen kanssa syötysuhde puolittuu (tonnilla saa kaudeksi tuotettua käteen vain puolet yllä mainitusta).
Jos tilastointia pidetään tärkeämpänä ja päätetään maksaa siitä. Mitä pöytäkirjan pitäjä ja tulostaulun käyttäjä ovat mieltä oman toimintansa arvostuksesta. Vaativatko he enemmän korvausta, koska heillä ei ole mahdollisuutta jälkikäteen, ajan kanssa korjata nauhan pohjalta tulkintojaan vaan he joutuvat yleisön painostuksen alla tekemään oikeita merkintöjä reaaliajassa ja pöytäkirja on "oikein" vaikka olisi väärin, kuten silloin Kauhajoen kakkosessa, joka kirjattiin kolmoseksi.
Minä en siis toimi Korisliigajoukkueen pöydässä. Olen joskus ollut juniorijoukkueen liepeillä ja osana ryhmää pohtinut ratkaisuja asioiden toteuttamiseksi. Joskus seurajohdon asettamat vaatimukset toiminnan puitteille ovat yllättäneet, ei minunkaan päähäni meinannut mahtua.
En väitä olevan mahdotonta, toteuttajia vain ei ole jonoksi asti.
Arvostusta ei veroteta, vastikkeellista työtä periaatteessa aina. Joku perintäpalvelu saatiin jossakin sponssaamaan tuomaritoimintaa, mikä taho voisi sponssata tilastointia ja kiillottaa kilpeään sitä kautta? Tilastokeskus on viranomainen, sääli, sillä olisi voinut olla intressiä.
No,
Mitä te olette ajatelleet tehdä näille teidän tilastoille?
(edelle linkitetty video, löytyi sattumalta tuota sponssia etsiessä)
Tuo edellä esitetty ajatus toimijasta, joka tekisi videotarkastusiskuja valittuihin kohteisiin ja jollakin kohtuullisella perusteella laskuttaisi ja dokumentoisi korjaukset saattaisi olla hyväkin ajatus.