Vs: M15 ja W15 leiri 13-15.5.2011
unelias sanoi:
Vähän tuntuu siltä, ettei me kaikki muutkaan olla ihan kartalla puhuttaessa nuorten tunne maailmasta ja pettymyksen sieto kyvyistä. Ja jollei tälläisiä ns. pettymyksiä opi elämässä sietämään niin on tuskainen taival edessä.
Itse ajattelin penkkiurheilijana että se toisi vähän lisä maustetta seurata nuorten pelejä, kun osaisi seurata näitä maajoukkue valmentajien mielestä potentiaalisia pelaajia ja voisi se antaa muillekin pelaajille enemmän yritystä, kun yrittäisi pysyä näiden pelaajien tahdissa.
allekirjoitan tämän.
todellakin tuntuu että (nyky)vanhemmat eivät ymmärrä (nyky)nuoria. tosin kun katselee omaan peräpeiliin niin onko sitä ymmärrystä riittänyt ennenkään? eli kuinka paljon sitä sukupolvien yli menevää ymmärrystä oikeastaan tarvitaan? ja mitä se käytännössä tarkoitaa?
kannustanko ja tuenko oikein ja riittävästi? mitä oikeastaan on oikea kannustaminen? Voiko kannustaa liikaa?
pettymyksen tai muiden tunnetilojen käsitteleminen ja sen kehittyminen lienee kovin yksisilöllistä. koripalloilevia nuoria läheltä seuranneena käsittelykyvyn skaala on hirmuisen iso. joku ei isommastakaan mätkystä hetkahda, vaan jatkaa eteenpäin hammasta purren tai muuten asiaa käsitellen tai jopa käsitelemättä jättän. toinen pillahtaa ja menee lähes toimintakyvyttömäksi, pitkäksikin aikaa.
tässä en ole huomannut isoakaan eroa sen paremmin maajoukkuerinkiin kuuluvien tai kuulumattomien osalta. luulen että pettymysten käsittelykyvyn tai sen puutteen syyt ovat jossain muualla kuin koripallossa.
tokikin oletan että mitä aiemmin (nuoremmalla iällä) pettymyksiä (ja miksei niitä positiivisiakin tunnetiloja)osaa/oppii oikein käsittelemään ja kääntämään ne positiiviseksi pääomaksi, sitä paremmin tulee siltä osin tulevaisuudessa pärjäämään. jos kyky jää myöhemmin jollaintavalla vajaaksi voi olla edellisen kirjoittaman mainitsema karikkoinen ura edessä. jos on uraa ensinkään.
kannustaja, vanhemmat tai muut joukkueiden ulkokehälle kuuluvat voivat käydä basket.fi palvelusta katsomassa ketkä ovat valmentajien mielestä edellisenä kesänä olleet niitä tämän ikäluokan potentiaaleja tai ainakin valituksi tulleita. lonkalta sen paremmin tilastoja tutkimatta on tällä hetkellä b-sm sarjan tilastojen kärjessä pitkälti samoja nimiä.
joukkueiden sisällä tiedetään tasantarkkaan omat ja muiden joukkueiden maajoukkueleirityksessä olevat. siihen ei ainakaan pelaajat apua tarvitse.
se tuleeko heistä tulevaisuudessa pelaajia miesten pääsarjaan tai jopa pidemmälle esim miesten maajoukkueeseen lienee turhan aikaista spekuloida. siihen kun vaikuttaa niin monet muutkin syyt kuin lahjakkuus, sitkeys, vanhempien rahat tai vaikkapa kuun asento.
toki yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää olisi näiden lisäksi osattava tunnistaa ne potentiaalit, jotka kehittyvät hitaammin ja tekevät "läpimurtonsa" myöhemmin. liikaa lienee missä tahansa lajissa esimerkkejä nuorisotähdistä , joista ei sitten tullutkaan aikuisiällä urheilijoita.