Vs: Miesten EM-karsinta 2011
Tarkasti katsottuna maajoukkueringistä puuttuvat viime vuoden miehistä Neponen ja Sten.
Minulla on hyvä tutina tästä joukkueesta. Uskoin koko pitkän kauden ajan, että HD ei nosta jengiin uusia jätkiä tänä kesänä siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomi on mennyt käytännössä koko A-divisioonataipaleensa läpi samalla rungolla paria junnunostoa lukuun ottamatta, ja että koutsi tahtoo palkita pitkään taistelleet "sotaveteraanit" mahdollisuudella viedä susijengin EM-kisoihin asti.
Ehdottomasti positiivinen juttu on se, että Suomi alkaa hipoa maakohtaista ennätystä ulkomailla ammatikseen pelaavien pelaajien lukumäärässä. Ammattilaisistamme käytännössä kaikki paitsi Sasu vetivät kaudella 2011/12 isoja minuutteja, ja Sasu on kahden matsin perusteella mennyt hirmuisesti eteenpäin. Vaikka Sasun minuutit olivat pienet, Zdovcin ollessa koutsina Stalin pelasi kuitenkin ihan oikeita rotaatiominuutteja sekä Euroliigassa että Adriatic-liigassa. Varsinaisista rotaatiojätkistä Korisliigaa pelasivat viime kaudella Hanno, Nikkilä ja Virtanen, joista yksikään ei ole enää ihan maajoukkueen ylintä kastia.
-----------------------------------------
Uskon (ja toivon) näkeväni elokuun EM-karsinnoissa - ja syyskuun EM-kisoissa - seuraavan avauksen:
C - Tuksu: Kaksi perättäistä "career seasonia" takana ja itseluottamus kunnossa. Tuksu tarvitsee tunnetusti vastuuta onnistuakseen, ja avausviisikon C:n paikka on juuri sitä, mitä Tuukka tällä hetkellä kaipaa. Liikkuvuudellaan ja fysiikallaan erinomainen pelaaja susien puolustuspäähän.
PF - Junnu: Paljon minuutteja ja vastuuta ensimmäisenä ammattilaisvuonna. Sulkupelaamisessa ja levyreissä paljon kehityksen varaa, mutta toisaalta Junnu on low post-skoraaja, jollaista maajoukkueella ei ole Hannon parhaiden vuosien jälkeen ollut.
SF - Shawn: Puffin atleettisuus, puolustustaidot ja kolmen pisteen heittotaito palvelevat täydellisesti maajoukkueen pelityyliä. Paineettomana pystyy skoraamaan 15-20 pinnaa ja pakissa pystyy ottamaan vastustajan parhaan pelaajan syyniinsä.
SG/PG - Petsku: Todennäköisesti ja toivottavasti kehittynyt 2-paikan pelaajana Virtuksessa, mutta tarpeen tullen myös eliittipointti. Pystyy voittamaan pallollisena kenet tahansa 1-1-pelissä, vaarallinen sekä heittäjänä että ajajana. Huffin tavoin erinomainen puolustaja.
SG/PG - Teemu: Kesällä '09 Teemu pelasi kakkosta, mutta Petskun kehityksen myötä Teemu päässee takaisin ominaiselle pelipaikalleen. Paras aito pointti maajoukkueessa, mutta Petskun tavoin vaarallinen sekä heittäjänä että ajajana.
------------------------------------
Penkiltä järjestyksessä seuraavat veijarit. Sanomattakin tosin selvää, että penkkijärjestys vaihtuu päivän kunnon mukaan, kuten esimerkiksi viime kesänä, jolloin ehjä Mäkäläinen pelasi selkeästi rikkinäistä Muurista paremmat karsinnat:
6. Hanno - joo, takana on todella huono ja rikkonainen kausi, mutta älkää muistako, että tämä kaveri jäähdytteli vuoden kakkosdivarihöntsyissä ja pelasi kylmiltään parhaat maaottelunsa pitkään aikaan vuonna 2009. Kokenut, heittävä iso mies, jonka kroppa on saanut kevätkauden aikana tarvitsemansa levon. Hanno penkiltä paitsi Junnun nousevan tähden ja Tuukan vireen vuoksi myös siksi, että Hanno alkaa olla ikänsä puolesta parhaimmillaan "in limited minutes".
7. Kimmo - viime kesä meni penkin alle katkonaisen kauden ja loukkaantumisten jälkeen. Nyt He-Manilla on takana ehjä kausi hyvässä ympäristössä ja itseluottamuksen luulisi olevan kohdillaan. Yhä hustlellaan, fysiikallaan ja monipuolisuudellaan maajoukkueen parhaimmistoa.
8. Santtu - maajoukkueen paras puhdas heittäjä. Antaa 1-1-puolustuksessa vähän tasoitusta, mutta korvaa heikkouksiaan levypallopelaamisellaan.
9. Sasu - kesän 2010 jälkeen Sasu on varmasti merkitty mies, joten samanlaista pisteryöpytystä ei ole luvassa. Kuitenkin mennyt rutkasti eteenpäin kauden 2010/11 aikana Euroliiga-tason valmennuksessa. Parhaimmillaan aidon, peliä luovan pointin vierellä, joten Koponen-Salin- ja Rannikko-Salin-takakentät tulevat olemaan molemmat suotuisia.
10. Nikkilä - Haters gonna hate: 210-senttinen, 125-kiloinen, 33-vuotias sentteri, joka on pelannut kymmenen vuotta ammattilaisena ja osaa käyttää kroppaansa screeneissä, sulussa ja levypalloissa, on aina paikallaan. Viime kesänä Kotti oli hyökkäyspäässä parhaimmillaan Nikkilän vieressä, ja Nikkilän tilanluontikyky avaa parhaimmillaan Koponen-Rannikon-duon pelinrakentelun ihan uusiin sfääreihin.
11. Pete - Ennen kuin aloitatte jokavuotisen "miksi Petri Virtanen on maajoukkueessa"-mantranne, todetaan taas, että Pete on liian hyvä pois jätettäväksi. Virtanen pystyy pelaamaan maajoukkueessa paineetta (toisin kuin Korisliigassa) ja takoo vähintään yhdessä matsissa 15-20 pinnaa. Viime vuonna Peten iso ilta osui valmistaviin maaotteluihin, mutta mm. isot pelit Georgiaa (2006), Ukrainaa (2007) ja Ranskaa (2009) vastaan tulivat tärkeimpiin paikkoihin.
----------------------------------------
Ringin jäljelle jääneitä pelaajia en tahdo rankata. Joukkueen peluutuksessa on liikkumavaraa, ja tarpeen tullen oikeastaan kaikki 6.-11. sijoille rankatut pelaajat voivat lipua muutaman tason alemmas pelin tason oleellisesti kärsimättä. Iisalolla, Koivarilla ja Vesalla on potentiaalia nousta isoille minuuteille, Heinosen ja Kanervon näen vielä tunnustelevan tahtia.
Pete Heinonen - kehittynyt isoin harppauksin, mutta kokemattomuus ja edellä rotaatiossa olevat kaverit painavat Peten minuutit vielä alas. Hieman liian köykäinen ison pään minuuteille, eikä parhaimmillaan kolmosena.
Iisalo - pallollisen puolustus, pallovarmuus, heittotaito, luontainen peliäly: nämä asiat tekevät Tuomaksesta tärkeän kaverin maajoukkueelle. Jos HD tarvitsee varmuutta puolustuspäähän, Iisalo voi nousta rotaatiossa Virtasen/Haanpään/Salinin ohi.
Kanervo - Äänekosken mies sai paljon ns. "tulevaisuuden minuutteja" viime kesänä tilanteen sen salliessa, mutta jos kaikki avainmiehet ovat terveenä, Kanervolla ei tänä kesänä ole rotaatioon asiaa. Kehittyi kuitenkin viime kesänä niin paljon, että kutsu maajoukkuerinkiin oli enemmän kuin oikeassa paikassa.
Koivari - hyvä heittokäsi, luontainen peliäly, hyvä pelinrakentaja. Koivari tuskin nousee uransa aikana maajoukkueen ihan terävimpään kärkeen, mutta arvokas roolipelaaja, jolla on kyky mm. Haanpään, Stalinin ja Virtasen tavoin muuttaa kolmosillaan pelin kulku.
Mäkäläinen - pelasi järkyttävän hyvin viime kesänä ja osoitti olevansa puolustuspelillään jopa maajoukkueen terävintä kärkeä Shawnin ja Koposen kanssa. Jos Kimmon peli yskii, Vesan voi heittää huoletta rotaatioon. Sasun tavoin Vesa on varmasti tänä kesänä viime kesää scoutatumpi ja silloin jää nähtäväksi miten Vesan hyökkäyspään rajoitukset näkyvät.
-------------------------------------------
Olettaen, että kaikki pelaajat pysyvät terveenä, meillä on koossa kaikkien aikojen iskukykyisin - ja paras - maajoukkue. Avaustappio Unkarissa on mahdollinen (avauspelin paineet, vieraskenttä, täysi tupa, Obie Trotter/Adam Hanga), mutta kaikkien jätkien ollessa terveinä en voi olla uskomatta, että kolme viimeistä EM-karsintamatsia klaarataan selkeästi. 3-1-saldo riittää kaikkien matematiikan sääntöjen mukaan kisapaikkaan, ja kisoissa molemmissa lohkoissa on joukkueita, jotka voimme voittaa: A-lohkossa Puola ja Iso-Britannia ja C-lohkossa Bosnia, Makedonia ja Montenegro. Ei kuitenkaan mennä asioiden edelle.
Loukkaantumiset voivat tietenkin tehdä karsinnoista vaikeat. Petskun tai Teemun loukkaantuminen horjahduttaisi joukkueen iskukykyä jonkin verran, mutta jos muut veijarit pysyvät terveinä, pelkällä Petskulla/Teemulla kisapaikan klaaraaminen olisi täysin mahdollista. Jos molemmat pelaajat puuttuvat kuten esim. viime kesänä, olemme lohkon altavastaaja, käsitellään sitä miten päin tahansa.
Isossa päässä Tuksu-Junnu-Hanno-Kimmo-nelikosta yhden poissaolon kestämme, kaksi menee jo mutkikkaaksi (etenkin jos ne kaksi ovat Tuksu ja Junnu). Hannon kunto on tietenkin arvoitus, mutta kun panoksena ovat EM-kisat, uskon että näemme jälleen samanlaisen Hannon kuin vuoden 2009 karsinnoissa.
Koputetaan kuitenkin puuta ja toivotaan, ettei loukkaantumisia tänä kesänä tule.
---------------------------------------------
Mulla on jo sellainen tutina, että jos (ja kun) EM-kisoihin päästään, maajoukkueen herrakaarti Hanno-Andy-Pete saattaisi hyvin tehdä susipaidoissa tilaa nuoremmilleen seuraavana kesänä (joskin pelitaitojen puolesta jokaisen heistä jatko on suotavaa). Siinä vaiheessa esim. Ville Kaunistolle, Cedric Latimerille ja Olli Affenalle tulisi ihan eri tavalla peliminuutteja ja roolia joukkueessa.
Suomen junnumyllyä katsoessa HD:lla alkaa olla jo positiivinen ongelma - hyviä maajoukkuekelpoisia pelaajia on niin paljon, että kaikille on vaikea löytää minuutteja. Vaikka esim. Hanno, Andy, Pete ja muutaman vuoden päästä Rannikko, Muurinen, Kotti ja Iisalo vetäytyvät todennäköisesti muutaman vuoden sisällä kaikki maajoukkuetasolta, talentista ei ole pulaa. Vaikka olin tukehtua pullaani 18-vuotiaiden poikien sijoittuessa PM-kisoissa viidenneksi, siinäkin jengissä on jopa kuusi pelaajaa, joilla on kaikki edellytykset pelata maajoukkuekorista.
Näen, että vuoteen 2014 mennessä ainakin seuraavat pelaajat ovat maajoukkuekypsiä. Ja jos tämä veikkaus pitää vähänkään kutinsa, meillä on pullat hyvin uunissa vanhojen partojen lopettamisesta huolimatta.
"VANHAT": Kaunisto, Latimer, Ahvenniemi
1990: Ahonen, Nuutinen
1991: Lindbom, Vanttaja, Nikkarinen, Sandberg
1992: Cato, Molenius, Kopio
1993: Cavén, Naapi, Dolenc, Seppälä
1994: Mäki
(1995: Hänninen, Michelsen?)