Verkkolehden uusimmat
-
Mustapha Amzil on ”paras suomalaispelaaja, joka ei ole pelannut Susijengissä” – NCAA-tähti ilmoitti hurjat tavoitteet
20.12.2024 11:41
-
Thomas Tumba palasi Katajaan rajun Espanjan-reissun jälkeen – kertoo, miten vastuu vain loppui
17.12.2024 11:18
-
Seagullsin Shawn Hopkins puhuu tärkeän asian puolesta – nostaa esille Korisliigan haasteen
15.12.2024 13:12
-
Jeremiah Wood johdattaa yllättäjiä kohti menestystä – erityisesti yksi asia Loimaalla on ihastuttanut
10.12.2024 17:24
-
Lauri Markkasen Jazz-uran huonoin ottelu kertoo karua kieltä suomalaisen tilanteesta
9.12.2024 19:55
-
Sensaatio-Bisonsin nuori päävalmentaja Konsta Mastomäki on piiskannut biisonit huippuvireeseen – kertoo hurjan tarinan joukkueen supertähdestä
4.12.2024 12:25
Miesten EM-karsinta 2011
- Viestiketjun aloittaja peru
- Alkaa
- Status
- Viestejä
- 168
Vs: Miesten EM-karsinta 2011
Suomi-Unkari -> olipa hauskaa! Unkari ei voinut mitään, kun Suomelta löytyi jatkuvasti uusia ratkaisijoita. Erinomaisen alun jälkeen Suomelle tuli ottelussa muutamia uinahduksia, mutta aina löytyi joku, joka onnistui myös hyökkäyspäässä. Möttölä oli mainiossa viereessa ja myös tsemppasi penkillä hyvin. Kotti teki jälleen takuutyötä, ja Salin pelasi hyvällä sykkeellä.
Jos jotain arvosteltavaa pitää löytää, niin se löytyy Koposen pelistä, joka oli ajoittan itsekästä. Onhan se komeaa ajaa keskeltä sisään, mutta kyllä tuon tason pelaajan pitäisi nähdä, koska on edessä sellainen sumppu, että syöttö olisi parempi vaihtoehto. Pääasiassa pallo kuitenkin liikkui kohtuullisen hyvin, varsinkin verrattuna Trotterin leipomiseen.
Pelissä kiinnitti myös huomiota kentällä laijunut hyvä henki, ja unkarilaiset vaikuttivat olevan herrasmiespalloilijoita, jotka tarjosivat käden myös maassa lojuvalle vastustajalle.
Suomi-Unkari -> olipa hauskaa! Unkari ei voinut mitään, kun Suomelta löytyi jatkuvasti uusia ratkaisijoita. Erinomaisen alun jälkeen Suomelle tuli ottelussa muutamia uinahduksia, mutta aina löytyi joku, joka onnistui myös hyökkäyspäässä. Möttölä oli mainiossa viereessa ja myös tsemppasi penkillä hyvin. Kotti teki jälleen takuutyötä, ja Salin pelasi hyvällä sykkeellä.
Jos jotain arvosteltavaa pitää löytää, niin se löytyy Koposen pelistä, joka oli ajoittan itsekästä. Onhan se komeaa ajaa keskeltä sisään, mutta kyllä tuon tason pelaajan pitäisi nähdä, koska on edessä sellainen sumppu, että syöttö olisi parempi vaihtoehto. Pääasiassa pallo kuitenkin liikkui kohtuullisen hyvin, varsinkin verrattuna Trotterin leipomiseen.
Pelissä kiinnitti myös huomiota kentällä laijunut hyvä henki, ja unkarilaiset vaikuttivat olevan herrasmiespalloilijoita, jotka tarjosivat käden myös maassa lojuvalle vastustajalle.
- Viestejä
- 1 179
Vs: Miesten EM-karsinta 2011
Pelissä ei tullut misään vaiheessa sellaista oloa, että Unkari voisi muka tosissaan taistella voitosta. Tasoero oli selkeä. Vaikka peli ei mikään kovatasoinen ollutkaan, niin Suomi näytti kaapin paikan ja voi nyt valmistautua hyvin ratkaisevaan kamppailuun. Joukkue onnistui tasaisesti ja hyvä niin. Ainoastaan Unkarin mörrejä vastaan oli toisinaan vaikeaa, mutta turha niitä on muistella.
Tuo prosenttilasku on hieman pielessä. Tosin Sasun kolmosprosenttikin oli suht huono, mikäli halutaan hakemalla hakea huonoja puolia. Kokonaisuus kuitenkin täyttä timanttia ja erittäin harvoin, jos koskaan, olen nähnyt kentällä pelaajan, jota voisin oikeasti fanittaa. Salin on niin helvetin kova pelaaja ja taidan huomenna lähteä metsästämään jostain julistetta seinälleni. Mistä tällainen kaveri oikein on tullut? Joka ikiseen muuhun pelaajaan vittuuntuu jossain vaiheessa. Jonkun kohdalla se on yksi suoritus, jollain vähän useampia. Mutta Sasua ei voi kuin rakastaa, ihan sama mitä se tekee.Korista sanoi:
Pelissä ei tullut misään vaiheessa sellaista oloa, että Unkari voisi muka tosissaan taistella voitosta. Tasoero oli selkeä. Vaikka peli ei mikään kovatasoinen ollutkaan, niin Suomi näytti kaapin paikan ja voi nyt valmistautua hyvin ratkaisevaan kamppailuun. Joukkue onnistui tasaisesti ja hyvä niin. Ainoastaan Unkarin mörrejä vastaan oli toisinaan vaikeaa, mutta turha niitä on muistella.
- Viestejä
- 460
Vs: Miesten EM-karsinta 2011
Älä Latviaan lähde. Ellet sitten matkusta maan kautta Liettuaan jossa EM-kisat pelataanVoxPopuli sanoi:
- Viestejä
- 1 330
Vs: Miesten EM-karsinta 2011
Hieno reissu kohta takana päin. Raportin tynkää luettavissa täällä ja ekat kuvat reissun päältä nähtävissä täällä.
Hieno reissu kohta takana päin. Raportin tynkää luettavissa täällä ja ekat kuvat reissun päältä nähtävissä täällä.
- Viestejä
- 263
Vs: Miesten EM-karsinta 2011
Olipas kaiken kaikkiaan hyvä peli. Voin lisäksi myöntää olleeni väärässä Möttölän suhteen. Ehdottomasti Suomen eliittiä taas.
Toivottavasti FIBA TV:n stream toimii yhtä hyvin kuin Urhon. Oli taas oikein toimiva. Harmi vaan, ettei Tiilikaisen selostusta kuule sieltä.
Olipas kaiken kaikkiaan hyvä peli. Voin lisäksi myöntää olleeni väärässä Möttölän suhteen. Ehdottomasti Suomen eliittiä taas.
Toivottavasti FIBA TV:n stream toimii yhtä hyvin kuin Urhon. Oli taas oikein toimiva. Harmi vaan, ettei Tiilikaisen selostusta kuule sieltä.
- Viestejä
- 2 819
Vs: Miesten EM-karsinta 2011
Kesän viimeinen virallinen maaottelu nähty ja lopputulos oli odotetun kaltainen. Odotin Unkarin katkeavan huomattavasti aiemmin, mutta hyvä joukkue harvemmin luovuttaa, vaikka kaksitoista parasta pelaajaa makaisivat tuberkuloosin kynsissä sairaalassa.
Cheerleading-ryhmän jäsenet puhuivat ennen matsia keskenään, että ”muistakaa se helikopteri kolmannen ja neljännen jakson välissä”. Siinä olisi ollut epiikkaa kerrakseen.
Ennakoin, että suomalaisyleisö syttyy Unkari-matsiin huomattavasti Portugali-matsia paremmin, koska takana on jo varma EM-kisapaikka. Olin oikeassa. Jähmeäähän se aika ajoin oli, mutta kun koriskulttuuri on kuitenkin maassamme niin ohutta, on turha odottaa soihtuja, kannustuslauluja ja räikkiä. Siksi sanonkin: hyvää duunia, katsojat, olosuhteet huomioiden.
Kolmoskipsi lähti kertaheitolla, mutta toisella jaksolla jengiltä tuntui unohtuvan täysin puolustuksen jalo taito. Neljännellä jaksolla ero ei meinannut nousta yli kymmenen pinnan millään, kun meidän kaverimme huomasivat vastustajan väsyneen ja lähtivät rynnimään pakotettuja ratkaisuja. Viimeisen kolmeminuuttisen aikana saatiin hyökkäyspeli kuitenkin riittävän tasapainoiseksi 22 pinnan voittoon.
Suuri kiitos ja kumarrus Hannolle, joka pelasi juuri niin hyvin kuin motivoitunut Hanno pelaa. Erinomaista aseman ottamista ja lähietäisyyden ratkaisuja, hyvää syöttöpeliä, pelinlukua ja puolustusta. Kuten Eerikäinen kirjoittaa Urheilulehdessä, Hannon kokemusta ei ole yhdelläkään toisella maajoukkueen pelaajalla. Hyväkuntoinen Hanno tuo syvyyttä ja hyökkäysuhkaa susijengiin ja tekee porukan ison pään duunista huomattavasti helpompaa.
Toisella jaksolla Junnu Lee pelasi varsin synkän pariminuuttisen Zoltan ”Kyynärpäät” Trepakia vastaan osoittaen pienoiskoossa, mikä saattaa olla luvassa isompien korismaiden isoimpia pelaajia vastaan: vastustajan kolmikymppiset, 215-senttiset kehäketut vetävät sääntöjen rajamailla, kalastavat virheitä ja vetävät old school -muuveilla vastustajat kaffeille. Tässäkin suhteessa Hannon paluu on meille tärkeä asia.
Petsku paransi taas edellisestä, mutta yhä otteissa oli hieman tuskastuneisuutta, kun heitot eivät uponneet. Silti toistan väitteeni siitä, että Petsku on kehittynyt uber alles pelinrakentajana. Muutamat omat ratkaisut maistuivat pakotetuilta, mutta varsinaisessa pelinrakennuksessa ei ollut moitteen sijaa.
Teemulla toinen hiljainen ilta, mutta tämäkin on hyvä merkki: maajoukkueen monivuotinen selkäranka jää kauaksi tasostaan, eikä se vaikuta joukkuekonseptin toteuttamiseen kovinkaan paljoa. Edessä on vielä monta matsia, joissa Teemulla on aikaa tehdä sitä, mitä Teemu tekee parhaiten.
Sasun kehitys on ollut niin nopeaa, etten vieläkään oikein miellä, mitä on tapahtunut. Avauspuoliskon täydellinen heittopeli, 12 levypalloa, jatkuva irtopalloflipperi! Sasun peli näyttää kontrolloimattomalta, mutta kaveri ehtii silti ihan joka paikkaan. Hänen kaltaisensa pelaajat ovat harvassa. Ihme on, jos Olimpijasta ei heru vakiominuutteja ensi kaudella – ja jos ei heru, moni muu seura olisi varmasti kiinnostunut.
Loppuvaiheilla kolmikko Petsku-Sasu-Koivari pelasi yhteen hämmentävän tehokkaasti. Ok, kisoissa vastaan tulevat joukkueet ovat Unkaria laadukkaampia, mutta mieli tekee silti nähdä vastaavaa small ballia myös tulevaisuudessa.
Sasu on saanut lisänimen ”Jugoslavialainen pikkusika” jommaltakummalta iltapäivälehdeltä. Vaikka ”jugoslavialaisen pikkusian pelaaminen” on ehkä tässä yhteydessä hieman väärin ymmärretty, tuossa on ainakin omalaatuinen ja tarttuva lempinimi – jotain aivan muuta kuin ”Flying Finn”.
Pakko ällistellä koko porukan itseluottamusta. Tuukka, Kimmo, Shawn – kaikki runkopelaajat vetävät omilla vahvuuksillaan sata lasissa. Tällä jengillä on usko siihen, että kisoissa mennään kahdentoista parhaan joukkoon, ja etenkin ”Balkanin lohkoon” päästessä usko on täysin perustetu.
Unkarin ofupeli oli yhtä hirveää kuin kaikissa muissakin karsintamatseissa tähän asti. Piirsiköhän Unkarin koutsi aikalisillä Obie-tikku-ukon fläppitaululle ja huusi: ”pass to this man”?
En tiedä Portugalin koriskulttuurista, mutta veikkaan, että keskiviikkona Coimbrassa on pienoinen pätsi ja läski tummuu. Ennakkoni: pari tekua, pari EU:ta, alhaiset heittoprosentit molemmin puolin ja neljän pinnan voitto Suomelle. ”Lohkofinaali” on parasta mahdollista valmistautumista kisoihin.
Kesän viimeinen virallinen maaottelu nähty ja lopputulos oli odotetun kaltainen. Odotin Unkarin katkeavan huomattavasti aiemmin, mutta hyvä joukkue harvemmin luovuttaa, vaikka kaksitoista parasta pelaajaa makaisivat tuberkuloosin kynsissä sairaalassa.
Cheerleading-ryhmän jäsenet puhuivat ennen matsia keskenään, että ”muistakaa se helikopteri kolmannen ja neljännen jakson välissä”. Siinä olisi ollut epiikkaa kerrakseen.
Ennakoin, että suomalaisyleisö syttyy Unkari-matsiin huomattavasti Portugali-matsia paremmin, koska takana on jo varma EM-kisapaikka. Olin oikeassa. Jähmeäähän se aika ajoin oli, mutta kun koriskulttuuri on kuitenkin maassamme niin ohutta, on turha odottaa soihtuja, kannustuslauluja ja räikkiä. Siksi sanonkin: hyvää duunia, katsojat, olosuhteet huomioiden.
Kolmoskipsi lähti kertaheitolla, mutta toisella jaksolla jengiltä tuntui unohtuvan täysin puolustuksen jalo taito. Neljännellä jaksolla ero ei meinannut nousta yli kymmenen pinnan millään, kun meidän kaverimme huomasivat vastustajan väsyneen ja lähtivät rynnimään pakotettuja ratkaisuja. Viimeisen kolmeminuuttisen aikana saatiin hyökkäyspeli kuitenkin riittävän tasapainoiseksi 22 pinnan voittoon.
Suuri kiitos ja kumarrus Hannolle, joka pelasi juuri niin hyvin kuin motivoitunut Hanno pelaa. Erinomaista aseman ottamista ja lähietäisyyden ratkaisuja, hyvää syöttöpeliä, pelinlukua ja puolustusta. Kuten Eerikäinen kirjoittaa Urheilulehdessä, Hannon kokemusta ei ole yhdelläkään toisella maajoukkueen pelaajalla. Hyväkuntoinen Hanno tuo syvyyttä ja hyökkäysuhkaa susijengiin ja tekee porukan ison pään duunista huomattavasti helpompaa.
Toisella jaksolla Junnu Lee pelasi varsin synkän pariminuuttisen Zoltan ”Kyynärpäät” Trepakia vastaan osoittaen pienoiskoossa, mikä saattaa olla luvassa isompien korismaiden isoimpia pelaajia vastaan: vastustajan kolmikymppiset, 215-senttiset kehäketut vetävät sääntöjen rajamailla, kalastavat virheitä ja vetävät old school -muuveilla vastustajat kaffeille. Tässäkin suhteessa Hannon paluu on meille tärkeä asia.
Petsku paransi taas edellisestä, mutta yhä otteissa oli hieman tuskastuneisuutta, kun heitot eivät uponneet. Silti toistan väitteeni siitä, että Petsku on kehittynyt uber alles pelinrakentajana. Muutamat omat ratkaisut maistuivat pakotetuilta, mutta varsinaisessa pelinrakennuksessa ei ollut moitteen sijaa.
Teemulla toinen hiljainen ilta, mutta tämäkin on hyvä merkki: maajoukkueen monivuotinen selkäranka jää kauaksi tasostaan, eikä se vaikuta joukkuekonseptin toteuttamiseen kovinkaan paljoa. Edessä on vielä monta matsia, joissa Teemulla on aikaa tehdä sitä, mitä Teemu tekee parhaiten.
Sasun kehitys on ollut niin nopeaa, etten vieläkään oikein miellä, mitä on tapahtunut. Avauspuoliskon täydellinen heittopeli, 12 levypalloa, jatkuva irtopalloflipperi! Sasun peli näyttää kontrolloimattomalta, mutta kaveri ehtii silti ihan joka paikkaan. Hänen kaltaisensa pelaajat ovat harvassa. Ihme on, jos Olimpijasta ei heru vakiominuutteja ensi kaudella – ja jos ei heru, moni muu seura olisi varmasti kiinnostunut.
Loppuvaiheilla kolmikko Petsku-Sasu-Koivari pelasi yhteen hämmentävän tehokkaasti. Ok, kisoissa vastaan tulevat joukkueet ovat Unkaria laadukkaampia, mutta mieli tekee silti nähdä vastaavaa small ballia myös tulevaisuudessa.
Sasu on saanut lisänimen ”Jugoslavialainen pikkusika” jommaltakummalta iltapäivälehdeltä. Vaikka ”jugoslavialaisen pikkusian pelaaminen” on ehkä tässä yhteydessä hieman väärin ymmärretty, tuossa on ainakin omalaatuinen ja tarttuva lempinimi – jotain aivan muuta kuin ”Flying Finn”.
Pakko ällistellä koko porukan itseluottamusta. Tuukka, Kimmo, Shawn – kaikki runkopelaajat vetävät omilla vahvuuksillaan sata lasissa. Tällä jengillä on usko siihen, että kisoissa mennään kahdentoista parhaan joukkoon, ja etenkin ”Balkanin lohkoon” päästessä usko on täysin perustetu.
Unkarin ofupeli oli yhtä hirveää kuin kaikissa muissakin karsintamatseissa tähän asti. Piirsiköhän Unkarin koutsi aikalisillä Obie-tikku-ukon fläppitaululle ja huusi: ”pass to this man”?
En tiedä Portugalin koriskulttuurista, mutta veikkaan, että keskiviikkona Coimbrassa on pienoinen pätsi ja läski tummuu. Ennakkoni: pari tekua, pari EU:ta, alhaiset heittoprosentit molemmin puolin ja neljän pinnan voitto Suomelle. ”Lohkofinaali” on parasta mahdollista valmistautumista kisoihin.
- Status