Pelihän oli hyvin pitkälti sitä mitä saattoi olettaakin. Rannikko ja Koponen hyökkäyspelin tärkeimmät, isot miehet vaikeuksissa ja ranskalaiset tulivat kovaa ja korkealta korille. Suomi kuitenkin taisteli hyvän tuloksen, sillä tämä oli varmasti karsinnan vaikein ottelu.
Haanpään suoritus ei sinänsä ollut yllätys, koska kyllähän kaveri on koko uransa ollut tuollainen pelaaja - parhaimmillaan huikea heittäjä. Tänään oli on-päivä, mutta valitettavasti Santulle on ainakin ennen sattunut kohtalaisen paljon myös niitä off-matseja. Anyway, ehdottomasti tärkeä palanen Suomen rotaatiota, ja pitäisi olla vähintään ensimmäinen kaveri penkiltä joko Huffin tai Petskun/Teemun tilalle.
Nimenomaan. Varmasti jokainen tiesi että Ranskan pelaajat ovat parempia ajamisessa kuin heittämisessä, minkä lisäksi "NBA-miehet" todennäköisesti eivät muutenkaan paikkaa niin hyvin taida. Muutenkin valmennusjohdon suuntaan voi heittää kirjavia kysymysmerkkejä, niin hupaisia olivat Dettmanin ilmeet aikalisillä, kun tuntui että mies ei saanut sanaa ulos suustaan. Ymmärrettävää toki on, että Rannikon ja Möttölän kaltaiset kokeneet kaverit antavat myös ohjeita, mutta kaikkiaan Henkan paikallaolo vaikutti mitäänsanomattomalta peluuttamisesta lähtien. Vastapuolella otettiin aina Suomen päästessä lähemmäs aikalisä, sanottiin muutama tiukka sana, ja tehtiin seuraavasta hyökkäyksestä poikkeuksetta kori.
Tästä on kuitenkin hyvä lähteä kaatamaan makarooneja tiistaina, kaikki on vielä omissa käsissä, niin kuin sanotaan.
