mihin häviävät junnujoukkueet

[aat]

Keskisellä alueella oli muutama vuosi sitten -92 ja-93 poikien sarjoissa 13 joukkuetta. Ne pelasivat aluksi mikroissa ja mineissä. Tultessa c-junnutasolle alkoi joukkueita hävitä sarjasta: mm Laukaa, Huima -93 ja jotaikin muuta katosi. Nyt on alkamassa kausi B-junnuissa ja alueen sarjaan on ilmoittautunut vain 5 joukkuetta: Honsu JKL, Terä Vaajakoski, Karhu Kauhajoki, Salama Vaasa, Korikobrat Lapua.

Onko nyt niin, että jos koris vedetään liian kilpailumieliseksi jo alle 14 vuotiailla, treenataan 4-5 kertaa viikossa ja pelataan 50 ottelua kauden aikana, pojat saavat tarpeekseen jo tässä iässä ja lopettavat? Jos joukkue kiertää parikin vuotta kaikki isot turnaukset Suomessa ja muutaman vielä ulkomailla, niin luulisin, että ne alkavat väsähtää ja mielenkiinto lopahtaa liian varhain, koska kaikkihan on jo koettu pariinkin kertaan. Uusi kausi ei tuo mitään todella uutta enää, vaan sama rundi on taas edessä. Suurimmat seurat haalivat pikkujoukkueiden "parhaat" pelurit jo C-junnuissa rivihinsä ja jos parikin "parasta" joukkueesta lähtee, niin loput eivät enää saa joukkuetta kasaan ja tominta loppuu. Näin koriksesta katoaa ruohonjuuritason suuri massa, josta huiput erottuvat vasta myöhemmällä iällä. Ei kukaan valmentaja voi sanoa 14-vuotiaasta pojasta, tuleeko siitä pelimies vai ei. Jos tuossa iässä jo lopetetaan, niin ei varmasti tule!

Lisäksi jo alle 15-vuotiaille järjestetään mj- kokoontumisleirejä, joissa osa porukasta raakataan ulos 4 tunnin onnettomien saliharkkojen perusteella. Nämä mj-valmentajat eivät ole koskaan nähneet poikien ainuttakaan sarjapeliä, ja silti katsotaan liitossa, että 4 tunnin huonot saliharkat, joissa valkut eivät edes tiedä pelaajien nimiä. antavat valmiuden tehdä tuon karsinnnan.

Äskettäin oli lehdessä juttua lentismaajoukkueen menestyksestä ja jutun otsikko kertoi paljon: "Maajoukkueen menestyksestä huolimatta lentoalloliitto halua panostaa ruohonjuuritasolle". Mitä me teemme koriksessa? Käsittääkseni päinvastaista: ruohonjuuritasolla harrastajamäärät eivät kasva lainkaan. Lisenssipelaajien määrä on pysynyt samana jo vuosikausia ja siihen ei mitään kasvua ole näkyvissä. Jos ei ole suurta massaa harratuksen parissa, ei sieltä huippujakaan tule . Jos joukkue hajoaa ympäriltä jo 14-vuotiaana on aika vaikeaa vaihtaa seuraa ja lähteä kulkemaan pitkiä harkkamatkoja toisen paikkakunnan suurseuraan. Muutama vuosi tuota matkarumbaa, samalla kun vaatimustaso koulussa kasvaa on mahdoton yhtälö toteuttaa käytännössä. Jos aikoo käydä koulunsa hyvin, väsähtää junnu tähän treenimatkat+pelimatkat touhuun, ja kas, näin on laji taas menettänyt yhden "lupaavan" pelurinalun.

Ne, jotka huomaavat vasta 16-18 vuotiaina todella pärjäävänsä koriksessa ja innostuvat osaavat kyllä hakeutua kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, missä vaan korista treenataan ja pelataan. Ne tekevät itse kovan pelurin itsestään, valmennuksesta huolimatta. C-junnuista on aivan mieletöntä lähteä hakemaan esim. maajoukkuerunkoa tai vielä 14-vuotiaana pelaamaan sm-mitalleista B-junnujen sarjaan. Puhumattakaaan siitä mielettömyydestä, että liitto järjetää jo tämän ikäislle 1. divisioonan ja jopa mahdollisesti valtakunnallisen 2. divarin. Kuka 14 vuotias kehityy pelurina istuen lähes joka viikonloppuna autossa tuntikausia pelireissuilla.

Olisikohan viisampaa palata lähtöruutuun: myöntäkäämme, että koris on pieni laji Suomessa. Satsataan siihen, että on paljon junnujoukkueita alueiden sarjassa. Lopetetaan "parhaiden" haaliminen suurseuroihin, jotta joukkueita ei hajoaisi jo C-junnuiässä.
14 vuotiaille pojille ei tarvita ielä mitään mj-tuloleiriä, josta "huiput" jo valikidaan tässä iässä. Tämähän on naurettavaa koko touhu nykyisin ja johtaa vaan siihen, että menetämme lajin harrastajat liian varhain. Näitä huippukorikseen satsaavia guruja on kuunneltu ihastellen Suomessa jo vuosikausia, mutta mihin tämä tie on johtanut? Pojat pelaamaan sählyä...Ei koris ole onnistunut lisäämään harrastajamäärää enää vuosikausiin, ja jos se ei onnistu, voimme unohtaa "huippukoriksen". Sellaista ei näin pienessä maassa synny tällä menolla koskaan. Uskon, että tällä linjalla, miten nyt toimitaan, laji kääpiöityy Suomessa vaikka kenties kasvaa muualla maailmassa...

 

[apina]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Aat kirjoittaa paljon ja asiaakin. Olisi kiva koota vaikka tähän ketjuun junnujoukkueiden (C, B ja A pojat) tarkkoja harjoitusmääriä (kertoja) per viikko. Ihan seuroittain. Saataisiin jonkinlaista faktapohjaa keskustelulle. Noin 10v olen toiminut juniorivalmentajana ja minulla on tunne että pelaajia (joukkueita) poltetaan loppuun jo junnuaikoina (ehkä ajalla minit-B pojat). En kannata kuitenkaan mitään mustavalkoista Kaikki pelaa systeemiä (järkevästi toteutettuna se hyvä idea) ja tiedän myös että harjoittelu tekee pelaajan. Vai tuleeko lahjakkaista pelaajia vaikka harjoittelu olisi johonkin B tai ehkä C junnuihin asti sellaista kevyttä ja leppoisaa puuhastelua missä tosin taitoja pystyisi lahjakas junnu kehittään kuin ohimennen...

 

[aat]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Nimim. Apina ehdotti, että katsotaan C, B ja A-junnujen harkkamääriä viikossa. Ihan kannatettava ajatus, mutta ehkä tuo A-junnuryhmä kannattaisi vaihtaa mineihin. A-junnuissa pitääkin jo treenata paljon, mutta itse asiassa minit ja C-junnut ovat usein ne ryhmät, joista joku egomaaninen valmentaja alkaa tehdä huippuryhmää ja haalii lähialueen parhaat joukkueeseensa. Eli lähialueen pikkuseurojen joukkueet katoavat, ja näin tuhotaan valtava potentiaalinen pelurijoukko.

Sitten on myös pohdittava mm. seuraavaa kysymystä: jos jollain pikkuseuralla on esim. 10 kaveria salissa harjoituksissa ja isolla 25 pelurinalkua. Treenit kestävät 1,5 h. Saattaa käydä niin, että pikkuseuran treeneissä yhdessä harjoitteessa tulee enemmän toistoja/peluri, kuin mahtiseuran isossa joukossa.... Jos on näin, niin tuollainen 10 pelurin ryhmän kaveri voikin oppia 2:lla harjoituskerralla enemmän kuin isossa joukossa 3:lla harjoituskerralla? Tämäkin, tietysti organisoitia vaativa kysymys valmentajille. Onko siis joskus niin, että 10 tekee ja 15 seisoo katsomassa..

Lisäksi on myös niin, että jos kaverit katoavat koriksen parista jo 14-15 vuotiaina, he katoavat koko seurasta. Eihän kovia pelureita tule kuin pienestä määrästä junnuja, vaikka kuinka hyvin valmennettaisiin, mentäisiin kovaa ja korkealla hampaat irvessä. Kukaan ei tunnu huomaavan, että kun nämä kaverit katoavat liian aikaisin, niin samalla katoaa myös suuri joukko mahdollisia tulevia junnuvalmentajia, tuomareita, toimitsijoita, jne..jne..

 

[Anonyymi C-Poika]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Pelaan c-pojissa ja joukkueemme treenaa 3 kertaa viikossa tällä hetkellä, kuntosali alkamassa, ja yksi lisäharjoituskertakin ehkä tulossa. Harjoituksia on käsketty tekemään: Kuntopiiri 3 kertaa viikossa ja lenkki samoin. Itse ainakin teen muista en tiedä. Harjoittelemme B-poikien kanssa. Emme ole käyneet missään turnauksissa missä ollaan yötä, ja olisikin helkutin hienoo jos semmoiseenkin päästäisiin. Henki joukkueessa on hyvä ja treenaamme kovaa, mutta kun pelejä tulee vähän, niin peli ei vastaa fysiikkaa. Käy vaan hieman kateeksi niitä, jotka lähtee Espooseen ja Lappeenrantaan ja Ruotsiin jne.. Kyllä tämä tässä nyt menee.

 

[cool down]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

kaikki B-poikajengit ei edes ole aloittaneet vielä punttitreenejä - tehdään taito ensin kohdalleen ja voima sitten - toki keppijumppa on ok - ja nyt kyseessä kuiteski esim tässä kohtuu hyvin pärjäävä B-SM-karsinnoissa oleva jengi. Taito, tahto, asenne, voima, kestävyys, nopeus jne.... joten C-pojat ihan iisisti -> teillä on tulevaisuus edessänne, malttia

 

[aat]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Nimin: Anomyymi C-poika ketoi joukkueen harjoitteleva 3 krt/viikko. Se lienee ok. Yksi lisäharjoitusketa tulossa , . ja kuntosali. Hmm! Näin mentäisiin jo 12-14 vuotiaana 5 kertaa viikossa. Jos teet näiden lisäksi vielä 3 kuntopiiriä viikossa ja yhden lenkin tullaan 9 kertaan viikossa!!! Siihen ottelut ja matkat päälle...

Luuiilisin, että ihmisen fysiologiaa tarkkaan tuntevat väittäisivät tilanteessasi seuraavaa: tuo energiamäärän kuluttaminen vaikuttaa jo mm. pituuskasvua vähentävästi.

Ehkäpä olisi viisasta pelata vaikka futista tai sählyä- tai vaikkapa käydä painiharkoissa kerta viikossa. Silloin harjoittelu ei fokusouituisi pelkästään korikseen. Jos sähly, futis, pseäpallo, sulkapallo tai paini ei kiinnosta, niin lajeja löytyy: mm. telinevoimistely, yleisurheilun kaikki lajit, jopa keilailu tai kelkalla mäenlasku. Se on 12-14 vuotiaalle sopivan hauskaa puuhaa, kunhan kiipeät mät ylös jalkaisin aina laskun jälkeen. Ihailen määrätitoisuuttasi, mutta olen hiukan huolissani tuosta tahdista. Leipääntymisen riski on suurempi kuin osaat kuvitellakkaa minun kuvittevan.

Kiunka aiot lisätä treenaamista jatkossa, koska nousujohtoista sen pitäisi olla. A-junnuissa pittäki treenata lähes tuplamäärä verrattuna C-junnuhin. Miten aiot tuosta urakasta selvitä ja vielä koulunkin vaativuus nuosee koko ajan.

 

[BM]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Nykyisistä b-c junnuista moni lahjakas pelaaja masentui mj pyrkijäisten jälkeen.
Kundit ovat kaiken uhonsa alla hyvinkin rehellisiä ja valituista 90 % kohdalla
he ymmärsivät miksi valinta oli tapahtunut.(Ainahan toki erimielisyyksiä löytyy..)
Mutta,se palautteen puute!
Ei varmaan olisi ollut liikaa vaadittu että valitsijat olisivat vaivautuneet lähettämään ringin ulkopuolelle jäänneille
pelaajille mailin,jossa olisi kerrottu syitä miksi homma nyt tyssäsi, ja mitä pitäisi parantaa,mihin kiinnittää huomiota jne.
Nuoret kestävät suoraa rakentavaa puhetta,eikä kannustuskaan ole pahitteeksi.Etenkään pettymyksen hetkellä.
Pahinta on epätietoisuus.Ensin kundeja höykytetään ja sitten jätetään kuin nallit kalliolle.
Jatka siinä sitten koripalloa innostuneesti,kun et enää tiedä onko sinusta mihinkään..
Ja mj15 valmentajille: Silloin kun lihakset alkavat irtoamaan treenaamisen seurauksena,on jotain pahasti pielessä!

 

[Anonyymi C-Poika]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Epäilen kyllä vahvasti että lisäharjoituskerta tulee, sillä kaupungin hallit on jo täynnä. Puntissa homma on taas semmoista, että nostetaan kevyitä painoja, ja parannetaan yleistä fyysisyyttä, ei suinkaan nosteta penkistä 60 kiloa sarjana, vaan niin että harjoittelu on tehokasta ja terveellistä: valmentaja ohjaa, laittaa liikeradat kohdalleen, painoja laitetaan sen verran että jaksaa juuri ja juuri tehdä 10-12 toiston sarjan oikeaoppisesti.

P.S. Ja valmentaja joskus tulee vielä kysymään että kai sää pidät lepoa joskus. Itsekkin olen pohtinut asiaa, ja joskus sanon vitut treenaamiselle, (kuten tänään tein ja lojuin sohvalla koko päivän...)
Eli ei mene ihan yksiin tämä treenaus.

 

[tässä ajatuksia...]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Keskisellä alueella oli muutama vuosi sitten -92 ja-93 poikien sarjoissa 13 joukkuetta. Ne pelasivat aluksi mikroissa ja mineissä. Tultessa c-junnutasolle alkoi joukkueita hävitä sarjasta: mm Laukaa, Huima -93 ja jotaikin muuta katosi. Nyt on alkamassa kausi B-junnuissa ja alueen sarjaan on ilmoittautunut vain 5 joukkuetta: Honsu JKL, Terä Vaajakoski, Karhu Kauhajoki, Salama Vaasa, Korikobrat Lapua.

Onko nyt niin, että jos koris vedetään liian kilpailumieliseksi jo alle 14 vuotiailla, treenataan 4-5 kertaa viikossa ja pelataan 50 ottelua kauden aikana, pojat saavat tarpeekseen jo tässä iässä ja lopettavat? Jos joukkue kiertää parikin vuotta kaikki isot turnaukset Suomessa ja muutaman vielä ulkomailla, niin luulisin, että ne alkavat väsähtää ja mielenkiinto lopahtaa liian varhain, koska kaikkihan on jo koettu pariinkin kertaan. Uusi kausi ei tuo mitään todella uutta enää, vaan sama rundi on taas edessä. Suurimmat seurat haalivat pikkujoukkueiden "parhaat" pelurit jo C-junnuissa rivihinsä ja jos parikin "parasta" joukkueesta lähtee, niin loput eivät enää saa joukkuetta kasaan ja tominta loppuu. Näin koriksesta katoaa ruohonjuuritason suuri massa, josta huiput erottuvat vasta myöhemmällä iällä. Ei kukaan valmentaja voi sanoa 14-vuotiaasta pojasta, tuleeko siitä pelimies vai ei. Jos tuossa iässä jo lopetetaan, niin ei varmasti tule!

Muutaman vuoden valmentajakokemuksella sanoisin että kovaa harjoittelu ja pelaaminen sinänsä ei ole lopettamisen syynä, vaan muut elämän arvot rupee painamaan. ei haluta laittaa aikaa enää murrosiässä harjoitteluun, vaan kavereiden kanssa hengailu koetaan tärkeämpänä (kuten nuorten itsenäistyminen vaatii). lopettamista tulee aina ja erilaisista syistä, mutta kovaa harjoittelusta, ehkä 1 kymmenestä lopettaa siksi. tämä siis heittona, kuten sinunkin spekulointisi, siis keskustelun jatkamiseksi.

Toinen seikka liittyy tuohon taitoharjoitteluun... siskon tyttö treenaa telinevoimistelua ja toinen taitoluistelua, molemmat 10v. ja harjoituksia 5 krt/vko siis ohjattuja, kyl vaan taitolajit vaatii taitoa aikaisin, ei lopettanut telinevoimistelija tule takaisin harjoittelemaan 17v. ja pääse huipulle, vai pääseekö ?

Lisäksi jo alle 15-vuotiaille järjestetään mj- kokoontumisleirejä, joissa osa porukasta raakataan ulos 4 tunnin onnettomien saliharkkojen perusteella. Nämä mj-valmentajat eivät ole koskaan nähneet poikien ainuttakaan sarjapeliä, ja silti katsotaan liitossa, että 4 tunnin huonot saliharkat, joissa valkut eivät edes tiedä pelaajien nimiä. antavat valmiuden tehdä tuon karsinnnan.

No mites muissa maissa, siellä on jo maajoukkueet alle 14v. joten suomipoika ei voi vielä pelata maajoukkueessa kun ei olla siihen valmiita. maajoukkueessa on aina ollut parhaat kunakin vuonna ja vaihtuvuus on suurta vuosien mittaan, kun kaikki kehittyy eri tahtiin, mutta pitäisikö meidän olla poissa kansainvälisestä toiminnasta sen takia, kun ei saisi parhaat pelata maaotteluja...mielestäni ei, koska omalla pihalla pelaaminen loppuu aikanaan...pitää käydä naapurinkin pihalla pelaamassa.


Äskettäin oli lehdessä juttua lentismaajoukkueen menestyksestä ja jutun otsikko kertoi paljon: "Maajoukkueen menestyksestä huolimatta lentoalloliitto halua panostaa ruohonjuuritasolle". Mitä me teemme koriksessa? Käsittääkseni päinvastaista: ruohonjuuritasolla harrastajamäärät eivät kasva lainkaan. Lisenssipelaajien määrä on pysynyt samana jo vuosikausia ja siihen ei mitään kasvua ole näkyvissä. Jos ei ole suurta massaa harratuksen parissa, ei sieltä huippujakaan tule . Jos joukkue hajoaa ympäriltä jo 14-vuotiaana on aika vaikeaa vaihtaa seuraa ja lähteä kulkemaan pitkiä harkkamatkoja toisen paikkakunnan suurseuraan. Muutama vuosi tuota matkarumbaa, samalla kun vaatimustaso koulussa kasvaa on mahdoton yhtälö toteuttaa käytännössä. Jos aikoo käydä koulunsa hyvin, väsähtää junnu tähän treenimatkat+pelimatkat touhuun, ja kas, näin on laji taas menettänyt yhden "lupaavan" pelurinalun.

Mielenkiintoinen kommentti verrata lentispelaajiiin korispelaajia. lentiksen harrastajamäärät ???? siis pienet paikkakunnat, joissa ei juuri muuta pelata ja perinteet painaa. pakkohan niiden on satsata ruohonjuuri tasolle, kun sitä porukkaa ei ole edes korispelaajien vertaa. se että tuli menestystä, johtuu yksinomaan satsauksesta ja olympiatuesta (sekä lahjakkaiden harjoittelukeskuksesta) ei mistään nuori suomi hengestä, kuten kirjoituksestasi voisi päätelllä.

Ne, jotka huomaavat vasta 16-18 vuotiaina todella pärjäävänsä koriksessa ja innostuvat osaavat kyllä hakeutua kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, missä vaan korista treenataan ja pelataan. Ne tekevät itse kovan pelurin itsestään, valmennuksesta huolimatta. C-junnuista on aivan mieletöntä lähteä hakemaan esim. maajoukkuerunkoa tai vielä 14-vuotiaana pelaamaan sm-mitalleista B-junnujen sarjaan. Puhumattakaaan siitä mielettömyydestä, että liitto järjetää jo tämän ikäislle 1. divisioonan ja jopa mahdollisesti valtakunnallisen 2. divarin. Kuka 14 vuotias kehityy pelurina istuen lähes joka viikonloppuna autossa tuntikausia pelireissuilla.

Me pelaamme ainoastaan siksi että saamme erilaisia pelejä ja vastustajia, jotta kehityisimme koko ajan. emme valitettavasti kehity jos pelaamme uran poikia vastaan joka viikkko, kuten varmaan motivaatiotekijöistä osaat kertoa.

Olisikohan viisampaa palata lähtöruutuun: myöntäkäämme, että koris on pieni laji Suomessa. Satsataan siihen, että on paljon junnujoukkueita alueiden sarjassa. Lopetetaan "parhaiden" haaliminen suurseuroihin, jotta joukkueita ei hajoaisi jo C-junnuiässä.

Tästä olen samaa mieltä. koris on pieni laji suomessa, mutta miten luulet satsaamisen onnistuvan, jos paikkakunnalla ei ole vetäjiä, saleja tai porukkaa ... ei siinä itkut auta, että meidän joukkue piiti lopettaa, jos ei ole pelaajia, niin ei vaan ole, tai jos jää vain 7 poikaa joukkueeseen, niin pitääkö heidänkin lopettaa vai saavatko mennä naapuripitäjän joukkueeseen pelaamaan ilman että väitetään jonkun värväävän pelaajia ????

14 vuotiaille pojille ei tarvita ielä mitään mj-tuloleiriä, josta "huiput" jo valikidaan tässä iässä. Tämähän on naurettavaa koko touhu nykyisin ja johtaa vaan siihen, että menetämme lajin harrastajat liian varhain. Näitä huippukorikseen satsaavia guruja on kuunneltu ihastellen Suomessa jo vuosikausia, mutta mihin tämä tie on johtanut? Pojat pelaamaan sählyä...Ei koris ole onnistunut lisäämään harrastajamäärää enää vuosikausiin, ja jos se ei onnistu, voimme unohtaa "huippukoriksen". Sellaista ei näin pienessä maassa synny tällä menolla koskaan. Uskon, että tällä linjalla, miten nyt toimitaan, laji kääpiöityy Suomessa vaikka kenties kasvaa muualla maailmassa...

Hyvä kommentti, mutta et esitä itse juuri kun sen yhden argumentin eli joukkueiden lisäämisen alueen sarjoissa. Mites olisi määrän lisääminen esim. televisionäkyvyyden tai euromenestymisen myötä tai nba pelaajien myötä (koponen, pippen jne.) katupelaajia kauduilla ja puistoissa on enemmän kuin esim. kymmenen vuotta sitten. kyllä niitä koristyyppejä on mutta kun kaikkia ei voi kaikki (edes kova harjoittelu) kiinnostaa. miksi ei siis panosteta niihin pelaajiin, joita kova ja määrätietoinen harjoittelu kiinnostaa...

Näillä ajatuksilla kommentointia...

 

[jaa§että mitä]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Nykyisistä b-c junnuista moni lahjakas pelaaja masentui mj pyrkijäisten jälkeen.
Kundit ovat kaiken uhonsa alla hyvinkin rehellisiä ja valituista 90 % kohdalla
he ymmärsivät miksi valinta oli tapahtunut.(Ainahan toki erimielisyyksiä löytyy..)
Mutta,se palautteen puute!
Ei varmaan olisi ollut liikaa vaadittu että valitsijat olisivat vaivautuneet lähettämään ringin ulkopuolelle jäänneille
pelaajille mailin,jossa olisi kerrottu syitä miksi homma nyt tyssäsi, ja mitä pitäisi parantaa,mihin kiinnittää huomiota jne.
Nuoret kestävät suoraa rakentavaa puhetta,eikä kannustuskaan ole pahitteeksi.Etenkään pettymyksen hetkellä.
Pahinta on epätietoisuus.Ensin kundeja höykytetään ja sitten jätetään kuin nallit kalliolle.
Jatka siinä sitten koripalloa innostuneesti,kun et enää tiedä onko sinusta mihinkään..
Ja mj15 valmentajille: Silloin kun lihakset alkavat irtoamaan treenaamisen seurauksena,on jotain pahasti pielessä!

toi loppukommentti... lihakset irtoo varmaan, jos sinulla on jokin loukkaantuminen, tapaturma tai synnynnäinen vika lihaksistossa, ei harjoittelussa saa lihaksia "irtoamaan" noin vain. ja tiedoksi sinulle aina´kun treenaat lihakset menevät "poikki" ja siten ne vahvistuvat... tämä oli siis fysiologinen selitys, mitä siellä tapahtuu.

 

[Miten asiat hoidetaan]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Asiahan on niin, että jos Suomi-korista halutaan nostaa korkeammalle tasolle pitää katsoa miten asioita tehdään kunnon korismaissa.

Viimeistään B-pojissa pitää alkaa treenata kunnolla ja jo siinä vaiheessa olisi hyvä että hyvät pelaajat pääsevät pelaamaan omantasoisia pelaajia vastaan. Tämä sis tarkoittaisi sitä, että pienemmistä seuroista pelaajia rupeaisi siirtymään isompiin ja kovatasoisempiin seuroihin. Ennen, kun Nuori Suomi-kaikkipelaa-huuhaa-koripallofilosofit valittavat, että tällä tavallahan kärsivät pienet seurat, niin ehdotanpa katsomaan miten esim. Liettuassa ja vaikkapa jopa kauheassa Serbiassa asioita tehdään.

Tämä U15 mj talenttiryhmä vai mikä nyt onkaan on täyttä potaskaa, tai itse asiassa oiva tapa millä liitto pystyy rahastamaan. Ylipäätänsä aluevalmennukset ja kaikki vastaavat leirit ovat pitkälti rahastusta eikä missään kunnon korismaissa asioita hoideta sillä tavalla. Edellämainitussa Liettuassa mj-valmentajat ovat sen verran hyvin perillä pelaajista, että he osaavat kutsua rinkiin pelaajia eivätkä tarvitse sataa eri leiriä ennen sitä. Ymmärrän, että aluevalmennusleireillä ja mj-leireillä on tarkoitus näyttää pelaajille miltä kunnon valmennus näyttää, mutta jos nämä pelaajat pelaisivat isommissa seuroissa hyvien valmentajien valmennettavina, tälläistä toimintaa ei tarvittaisi. Sitä paitsi sopii kyseenalaistaa itse aluevalmentajien ammattitaitoa niin kuin myos joidenkin mj-valmentajien....

 

[aat]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Nimimerkit "miten asiat hoidetaan" ja "tässä ajatuksia" esittävät perusteltuja näkemyksiä kovan harjoittelun puolesta. Tässä aina mennään vertauksiin Liettuan korikseen. Onko koriksen harrastajajien määrä Suomessa lähelläkään Lietuan määriä? Epäilen, en ehdi tarkistaa asiaa mistään. Käsittääkseni koris on lähes kansallispeli Liettuassa. Suomessa se ei sitä ole, eikä tule. Liettuassakin korista pelataan varmaan junnuissa monella tapaa, myös hyvin leppoisallakin tempolla. Ulkomaille tietysti näytetään huippujen leiritykset, ja se onkin jo kovaa menoa.

Tilanne on sama Suomen jääkiekossa. Laaja harrastajapohja on tuonut kovan tason lajiin ja veikkaan, että jos Suomen nuorisomaajoukkueen treenejä näytettäisiin jollekkin lätkän "kehitysmaalle", ne kauhistuisivat. Noinko paljon täytyy tehdä työtä menestyäkseen? Lätkässä jo keskiverto liigakiekkoilija pärjää taloudellisesti hyvin pelkällä pelaamislla. Koriksessa tilanne on toinen, koska olemme pieni laji. On pakko kouluttautua kunnolla, koska koriksella ei voi Suomessa ainakaan tälää hetkellä itseään keskivertopelaaja elättää.

Asian ydin taas unohdettiin: jos -92 ja -93 ikäluokissa oli 13 joukkuetta 6 vuotta sitten ja nyt sarjaan ilmoittautuu 5 joukkuetta, niin siitä on aika helppo laskea menetettyjen harrastajien määrä. Nykymenolla ne katoaat johonkin sählyporukkaan, missä voi ottaa rennommin ja ei tarvitse kuunnella jonkun egomaanisen valmentajan tavotteista pärjätä Liettualaisjoukkueille.

Jos jokaisesta aloittavasta ikäluokasta menetetään yli puolet jo alle 14v. iässä, niin jotain tehdään väärin. Näin harrastajapohja jää niin kapeaksi, että mihinkään kilpailuasemaan esim. jääkiekkoon nähden suomikoris ei nouse koskaan.

Minulla ei ole ratkaisua tähän asiaan, mutta oman pikkujoukkueemme olemme onnistuneet pitämään kasassa mikroista asti ja nyt ne aloittaa B-junnuissa.

 

[quo]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Valmentajien lyhytnäköisyys on valitettavaa ja onneksi Suomessa ei pelata mestaruussarjaa B-junioreita nuorimmissa ikäluokissa. Pienissä seuroissa varsinkin tapetaan pelaajia, kun tavoitellaan B-ikäisissä mahdollisimman hyvää menestystä valtakunnallisissa sarjoissa ja penkillä jäätyy pelaajia, joiden tehtävänä on sparrata harjoituksissa pelaavaa kokoonpanoa. A-junnuissa yllättäen ei löydykään enää joukkuetta, jolla voisi lähteä pelaamaan, vaan joilla vielä motivaatiota löytyy vaihtavat seuraa tai siirtyvät aikuisten joukkueisiin.
Olen seurannut Namika Lahden juniorityötä ihaillen heidän linjaustaan, jossa tarjotaan koripallo harrastukseksi laajalle massalle. Aloitellaan kortteliliigalla, jossa opitaan perustekniikka, B-junioreissa massaa on vielä monta joukkueellista, mutta vieläkään tavoitteet eivät ole siinä kaudessa. Toki parhaat pelaavat sm-sarjaa, mutta en muista Lahden napsineen Suomen mestaruuksia B-pojissa. Sitten A-poikiin löytyy kova joukkue jostain, joista riittää myös pelaajia liigaan.
Suomessa on liikaa valmentajia, jotka eivät katso huomiseen. Pelataan C-junnuina jostain harjoitusturnauksen voitosta valittämättä koko joukkueen etua ajattelematta.

 

[Miten asiat hoidetaan]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Käsittääkseni koris on lähes kansallispeli Liettuassa. Suomessa se ei sitä ole, eikä tule. Liettuassakin korista pelataan varmaan junnuissa monella tapaa, myös hyvin leppoisallakin tempolla. Ulkomaille tietysti näytetään huippujen leiritykset, ja se onkin jo kovaa menoa.

Osuit naulan kantaan. Liettuassa vain suhtkoht pieni porukka pelaa täysillä alusta asti. Mutta pointti on juuri siinä. Koska nämä potentiaaliset pelaajat valikoidaan jo jopa allle 10-vuotiaina(vaikka myohemminkin on mahdolliuus päästä tähän mukaan), on heillä monta vuotta aikaa pelata ja kehittyä kovatasoisisa joukkueissa, josa muutkin osaavat pelata. Suomessa taas hyviäkin ja potentiaalisia pelaajia pelaa vielä B-pojissakin jossain pienissä seuroissa ja näin he kadottavat mahdollisuutensa kunnon treenaamiseen nuorempana. Kun he sitten A-pojissa siirtyvät johonkin suurempaan seuraan, on juna niin sanotusti ajanut jo ohi heidän kohdallaan.
Suurempien seurojen pitäisi värvätä jo viimeistään C-pojissa potentiaalisia pelaajia joista sitten kunnon valmennuksen avulla voisi sitten joskus kehittyä ihan oikeita pelureita.

 

[aat]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

"

Osuit naulan kantaan. Liettuassa vain suhtkoht pieni porukka pelaa täysillä alusta asti. Mutta pointti on juuri siinä. Koska nämä potentiaaliset pelaajat valikoidaan jo jopa allle 10-vuotiaina(vaikka myohemminkin on mahdolliuus päästä tähän mukaan), on heillä monta vuotta aikaa pelata ja kehittyä kovatasoisisa joukkueissa, josa muutkin osaavat pelata. Suomessa taas hyviäkin ja potentiaalisia pelaajia pelaa vielä B-pojissakin jossain pienissä seuroissa ja näin he kadottavat mahdollisuutensa kunnon treenaamiseen nuorempana. Kun he sitten A-pojissa siirtyvät johonkin suurempaan seuraan, on juna niin sanotusti ajanut jo ohi heidän kohdallaan.
Suurempien seurojen pitäisi värvätä jo viimeistään C-pojissa potentiaalisia pelaajia joista sitten kunnon valmennuksen avulla voisi sitten joskus kehittyä ihan oikeita pelureita.

"

Vastaus: joopa joo! Tämän logiikan mukaan pitäisi jo 9 vuotiaan pojan perheen muuttaa esim. Heinävedeltä pääkaupunkiin, jotta junnu pääsisi koviin treeneihin!



Tämä keskustelu luisui niin omituisille raiteille, että ehdotan topicin aloittajana valvojille aiheen lukitsemista ja keskustelun lopettamista.

 

[perusteet kuntoon]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Moni pelaaja lopettaa C - B - junnu iässä yksinkertaisesti siitä syystä, että on kyllästynyt kuluttamaan penkkiä. Seurojen pitäisikin huolehtia siitä, että jo mikro- ja mini-ikäiset harrastajat saisivat asiantuntevaa valmennusta ja oppisivat perustekniikat oikein. Tietenkään kaikista ei voi tulla huippuja, mutta hyvät perustaidot antavat pohjan ja mahdollisuuden peluuttaa pelaajia tasaisemmin jo ensimmäisistä pelivuosista alkaen. Kun peliaikaa, kokemusta ja onnistumisia tulee pienestä pitäen, on suurempi todennäköisyys, että potentiaalia pelaamiseen ja ennenkaikkea kovempaan harjoitteluun löytyy vielä myöhemmin.

 

[apina]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Tämä keskustelu luisui niin omituisille raiteille, että ehdotan topicin aloittajana valvojille aiheen lukitsemista ja keskustelun lopettamista.

Älkää nyt vaan poistako tätä topiccia missään nimessä. Voi tulla yksi koripallo.com tärkeimmistä ketjuista!

 

[hobby]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Seurojen pitäisikin huolehtia siitä, että jo mikro- ja mini-ikäiset harrastajat saisivat asiantuntevaa valmennusta ja oppisivat perustekniikat oikein.

Varmaan pitäisi joo mutta kun koris on monessa pitäjässä sellaista puuhastelua, että ei tahdo löytyä junnujoukkueisiin pelaajia eikä valmentajia eikä ainakaan mistään löydy rahaa valmentajien koulutukseen, joten jää toteutumatta.

 

[perusteet kuntoon]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Totta, mutta kaikkien, jotka valmentamaan alkavat, pitäisi tavoitella pelaajien kehittymistä enemmän kuin voittoa, näin juniorijoukkueista puhuttaessa. Tehtävä pitäisi olla tulevaisuuden pelaajien kasvattaminen. Pelaaja hyötyy paljon enemmän jos hän on sarjan paras pelaaja B-ikäisissä kuin mini-ikäisissä...

 

[asiaa]

Vs: mihin häviävät junnujoukkueet

Kukaan ei tunnu huomaavan, että kun nämä kaverit katoavat liian aikaisin, niin samalla katoaa myös suuri joukko mahdollisia tulevia junnuvalmentajia, tuomareita, toimitsijoita, jne..jne..

Erittäin sama. Tälläkin foorumilla on esitetty kommentteja ,että kunhan huiput jatkavat niin muista ei niin väliä. On myös huomattava, että kun lopettajia on kaiken tasoisia niin massan hyöty menetetään. Uskon, että kaikentasoisilla pelaajilla on koko maan koriksen tasolle merkitystä, eli kun E haastaa D:n joutuu D parantamaan tasoaan jotta pärjäisi, jolloin hänen tasonsa nousee lähemmäksi C:n tasoa jne. Tämän seurauksena B:n taso nousee lähemmäksi A:n tasoa, jolloin myös A:n on tsempattava kovemmin ettei B veisi A:n paikkaa huipulla. (A=huippu ja B=huipun tuntumassa) Olipa epäselvästi sepustettu, mutta toivottavasti homman "pihvi" selvisi.