Mikä on paras leffa?

[Ampuhaukka]

Vs: Mikä on paras leffa?

Rounders on hyvä leffa.

^^
Pulp Fiction (niin kliseeltä kuin se kuulostaakin)
Oikeastaan koko Tarantinon tuotanto.
Ja kaikki leffat missä Jack Black on, kärjessä Tenacious D: The pick of destiny, School of Rock ja High Fidelity.
Myös Cohenin veljeksillä erittäin hyviä pätkiä.
Jos vähän uudempia lehvoja pistäis vielä:
Batman Begins
Inside Man
V 4 Vendetta
Eilenkin tullut Lord of War
Saw-leffat
Snatch
Fight Club
Tämmösiä nyt tuli päällimmäisenä mieleen, mutta jos yhtä parasta leffaa haetaan, niin vastaus on erittäin helppo: TOP GUN

 

[JoKaFan]

Vs: Mikä on paras leffa?

Batman Begins

http://www.whysoserious.com/happytrails/trailer.htm

 

[Bruiser]

Vs: Mikä on paras leffa?

Katsoin viimeinkin John Rambon.

Olihan se väkevä. Koko Rambo hahmo on niin monimuotoinen ja yksinkertaisesti mahtava. Enempää en edes viitsi kirjoittaa, koska elitisti.netin Jarkko Lehtola on laittanut homman pakettiin jo ajat sitten.

[quote author=Jarkko Lehtola @ elitisti.net]
RAMBO

Moderni sodanjumala ja miehen puhdas ilmentymä

"After seeing Rambo last night, I know what to do the next time this happens."
- Ronald Reagan, Daily Express, 2.7.1985.

Rambo-elokuvien kukoistuskausi määritti uudelleen toimintaelokuvien rytmityksen ja antoi niille kuolevaiset, mutta tekojen kautta tarkasteltuna jumalaa lähentelevät sankarit sekä lahjoitti maailmalle uuden verbin "ramboilla". Tähän ainutlaatuiseen saavutukseen on aikaisemmin ainoastaan muutama henkilö pystynyt; "elvistely" ja "jeesustelu" lienevät muut tunnetuimmat yksittäisten henkilöiden luomat verbit.

Rambon hahmo vedonnee erityisesti miespuolisten uinuviin esihistoriallisiin vaistoihin ja fantasioihin. Rambo on todellinen alfauros ja monologi valkoisen miehen kaikkivoipaisuudesta. Rambo edustaa kaikkia niitä arvoja, joita miehet haluavat rinnastaa itseensä ja toimiinsa. Rambo elää harmoniassa luonnon kanssa, mutta osaa myös hyödyntää viimeisintä tekniikkaa. Nykyajan romantisoidussa metsästäjäkuvassa mies on juuri tällainen: vapaa, riippumaton, oman itsensä herra ja omien polkujensa tallaaja. (Kaikki miehet ovat varmasti miettineet millaista olisi syödä ja orjuuttaa naapuriklaanilaisia, raahata neandertalinaaraita luolaansa ja olla muutenkin oikea luolamies helvetistä). Nyky-yhteiskunnan pinnallisuudelle ja kertakäyttöisyydelle luonto edustaa pysyvyyttä ja muuttumattomuutta. Luonto on aina absoluuttinen hyvä, se ei anna suojaa pahoille ja kohtelee hyvin sitä kunnioittavaa. Rambo ruokkimassa metsäkauriin vasaa taistelujen väliajalla ei olisi mitenkään epäuskottava näky.

Rambon sodankäynti on enemmän muinaisen metsästäjävietin tyydyttämistä kuin nykyajalle tyypillistä teollista teurastamista. Se koostuu hiipimisestä, ympäristön hyödyntämisestä ja salamannopeasta iskusta sekä katoamisesta. Metsästäjä ei koskaan metsästä ympäristöstään enemmän kuin tarpeen ja niinpä Rambostakin voi saada kuvan sivistyneestä sotilaasta. Rambon koko elämän on täytynyt olla jollain lailla poikkeuksellinen; normaalilla yhteiskunnan kasvatilla olisi ollut luonnostaan vahva tuhoamisvietti kaiken sen materiaalin vuoksi jonka ympärillä hän olisi elänyt.

Hiiviskelevä sodankäynti ei kuitenkaan aina ole mahdollista ja tällöin asiat täytyy hoitaa toisella tavalla. Rambon kaltaisille miehille kompromissit eivät ole mahdollisia ja joskus viimeinen keino voikin olla kuolemaa halveksuva itsemurharynnäkkö kuten kolmannen osan lopputaistelussa: Rambo ratsastaa hevosella polttopullo kädessään kohti häntä tulittavaa tankkia, jota vielä Hind-taistelukopteri tukee omilla aseillaan. Hevonen jää raatona matkalle ja taistelukopteri saa osuman raskaalla konekiväärillä keskellä reittä (!), mutta tehtävä viedään päätökseen vaikka ryömien. Tällainen normaalin ihmisen silmissä täysin järjetön yritys voi johtaa tosimiesten maailmassa vain kahteen asiaan: kuolemaan tai kuolemattomuuteen. Legendat eivät synny tyhjästä.

Rambo on siis monellakin tapaa luonnon ja teknologian ristisiitos. Rambo: First Blood Part II:ssa mainitaan Rambossa olevan "saksalais-intiaani" -verta. Tässäkin voidaan nähdä hallitsevat arvot: teknologia ja järjestys sekä luonto ja villimies. Siinä missä M60 käsissä merkitsee tekniikan keinoin maksimaalista tulivoimaa, lihaksikas ruumis edustaa luonnon huipputeknologiaa. Rambon lihaksia voi normaali heteromieskin ihailla estoitta ilman homoseksuaaliseksi leimautumista; hänen lihaksensa eivät ole muotoutuneet narsistisista lähtökohdista, vaan ne ovat nimenomaan tehty hyödynnettäviksi. Lihaksia käytetään ja niissä näkyvät käytön jäljet. Mitalit ja muut helyt eivät merkitse mitään, taisteluissa arpeutunut keho on sankaruuden korkein kunnianosoitus.[/quote]

Lukekaa loput täältä -> http://www.elitisti.net/database.php?id=28&page=1

 

[aa]

Vs: Mikä on paras leffa?

En hirveästi elokuvia katsele, mutta katsottuani Saw-leffat täytyy myöntää, että jäin sen verran koukkuun ettei millään jaksaisi odottaa seuraavaa leffaa. Kohtalaisen raakaa on kyllä touhu, mutta leffojen juoni on kyllä yllättävänkin hyvä. Suosittelen kaikkia katsomaan kyseiset elokuvat.

 

[JOEN SUU]

Vs: Mikä on paras leffa?

Pekka ja Pätkä neekereinä.

 

[Bruiser]

Vs: Mikä on paras leffa?

Arvostelussa: Juno. Spoileri varoitus!!!

Eikä muutenkaan kannata lukea.

It started with a chair.

Parhaimmillaanhan elokuva on enemmän kuin tarinan, kuvan, musiikin, dialogin ja popcornien yhteissumma. Se tuottaa elämyksiä ja tunteita. Kun kävelee elokuvateatterista pois, tietää voittavansa koko Marvelin hirviögallerian katusäännöillä ja sen jälkeen arpineen ratsastaa auringonlaskuun taustalla pauhaavan sankaribiitin tahtiin. Tai vaihtoehtoisesti sulkeutuu kotinsa rauhaan ja kokeilee saada selvää kuka helvetti se sieltä peilistä takaisin tuijottaa.

Mutta tätä kaikkea Juno ei ole, koska Juno on tyttöelokuva. Tällä aikakaudella kun Cosmopolitan on kertonut naisille miehistä kaiken (tai vitustako minä tiedän, mutta näin ko. lehden otsikot ryhävalaankokoisilla kirjaimilla toitottaa), lienee paikallaan pilkkoa tämä elokuva ja kertoa missä tässä elokuvassa on oikeastaan kysymys. Naiset! Nyt tarkkana! Mitäs raahasitte mut katsomaan tätä.

Elokuva kertoo teiniritsasta, joka sohvapanon jälkeen tulee raskaaksi. Lukiolaistyttö Juno MacGuff uusioperheestä ja tämän paras kaveri Paulie Bleeker, panivat kirjaimellisesti lapsen alulle. Sohvalla. Muuta en alusta oikein muista, koska Junon isää näytteli J.K "Vern Schillinger" Simmons ja kuvittelin koko ajan Tobias Beecherin olevan vankina kellarissa. Nauratti aika saatanasti. Juno siis uusioperheestä, silloin kun ei ole kavereiden kanssa maleksimassa, puhelimessa tai sohvalla Paulien kanssa, käy kotona syömässä ja oksentamassa suulaan äitipuolen vaasin. Isä MacGuff on sotaveteraani ja tienaa nyt leivän pöytään ilmastointitöillä.

I'm Pregnant.

Juno lukiolaishempukkana on tottakai pulassa kun pulla lämpiää uunissa. Aborttia hän ei voi tehdä, koska mahassa kasvavalla sikiöllä on jo kynnet. Juno päättää antaa lapsen adoptoitavaksi hyvälle ja kauniille pariskunnalle. Lehdestä löytyy superseksikäs Jennifer Garnerin :kuolaah: näyttelemä Vanessa Loring -hiukset nutturalla oleva takakireä uranainen- ja hänen aviomiehensä Mark Loring -alfamies lampaan vaatteissa. Nyt sitten tarkkana, Junossa ei ole kysymys mistään keskenkasvuisen mimmin kasvukertomuksesta raskauden kynnyksellä tai mistää muusta hihiii-tyttöjutusta vaan elokuva on puhdas kertomus miehistä ja naisista.

Vanessa haluaa ehdottamasti rakentaa oman pesän, mieluiten eilen. Pesänrakennusvietti haisee elokuvateatterin viimeiseen penkkiriviin asti. Mark alkaa epäröimään eikä pidä enään lapsen tulevaa adoptiota niin hyvänä ideana. Vanessa ei ymmärrä, että adoptio sulkee Markin ympyrän lopullisesti, sitten on elämässä jotain mitä ei voi jättää 30 sekunnissa. Alfamiehen kolikon kääntöpuoli on paradoksaalisesti se mihin naiset ihastuvat. Naiset eivät ikinä tule ymmärtämään miksi alfamiehen pitää voida pystyä lähtemään hetken mielijohteesta Riikaan ja yrittää dokata 30h putkeen, tapella tuntemattomien kanssa tai miksi siellä Thermopylaissa on pakko käydä. Se on helvetin vaikeata vetäistä kotivillasukat jalkaan, ostaa lastenistuin autoon ja viikata alfamiehenviitta turvalliseen Ikean vaatekaappiin. Alfamiehelle elämän moottoritie on aina kuuma. Mark haluaa katsoa kauhuleffoja yön pikkutunneilla, kuunnella paskaa musaansa ja soittaa munasilteen rockia. Hän ei ole vielä valmis perheen perustamiseen ja kapinoivaan launtai-illan urheiluruudun jälkeiseen kaljaan. Tästä tässä elokuvassa on kyse.

Elokuvassa on kuulemma helvetin hyvää dialogia, mutta minulle dialogi elokuvassa on yleensä vain välitön paha, joka pitää kestää ennen varsinaisen dialogin alkamista Gatlingin ja kenttätykin välillä. Ja kuulemma myös jonkinsortin rakkaustarina mutta sitä en todellakaan ymmärtänyt.

Ei Juno aivan paska ole, mutta jos elokuviin on pakko mennä niin menkää mieluummin katsomaan Rambo toisen kerran.

6/10

 

[JoKaFan]

Vs: Mikä on paras leffa?

http://www.whysoserious.com/happytrails/trailer.htm

http://www.youtube.com/watch?v=_vEau49Q-Jg&fmt=18

http://www.youtube.com/watch?v=kGFX-iD_HH4&fmt=18

 

[Bruiser]

Vs: Mikä on paras leffa?

Transformes

Transformes on loistava elokuva. Harmi vain ettei moni tätä tajua. Väännetään nyt elokuvan loistokkuus rautalangasta tolloille.

Yleensähän elokuvat noudattaa tarinaltaan jotain seuraavaa:

1) Hyvä vs. Paha.
2) Poika tapaa tytön.
3) Matka paikasta A paikkaan N.

Transformesissa on näistä kaksi, Hyvä vs. Paha sekä poika tapaa tytön. Ja mihin raameihin nuo ovat laitettu! Ensinnäkin tuo tyttö on Megan Fox (<333333333333) ja Hyvä vs. Paha on mun suosikki variaatio: Lampaat vs. Sudet vs. Paimenkoirat. Yhteiskuntahan koostuu ihmisistä, suurin osa ihmisistä on määkiviä lampaita jotka elävät omaa turvallista elämäänsä ja vieroksuvat väkivaltaa tai pelottavia tilanteita. Lampaita hermostuttavat myös paimenkoirat, nuo väkivaltaan kykenevät hampaalliset otukset jotka kumminkin toimivat moraalin ja lain puolella suojellen lampaita hädän hetkellä, paimenkoirien näkeminen muistuttaa lampaita susista. Sudet ovat väkivaltaisia ja pelottavia, jotka ovat yhteiskunnan ulkopuolella ja hoitavat elinkeinonsa ryöstämällä ja raiskaamalla lampaita. Silloin kun paska osuu faniin, koska elämässä tulee väkisinkin tilanteita vastaan joissa katsotaan kumman takasuorassa on enemmän ruutia tai kummalla on isompi Gatling, järjestyneen yhteiskunnan lammas Rasmus Perusrasta soittaa paimenkoirille kohdatessaan suden nakkikioskilla Helsinginkadun ja Flemarin kulmassa, "apuaaa auttakaa". Silloin se poliisi ei ole paskalakki.

Tässä elokuvassa Susia edustaa, vaatimattomasti koko maapallon alistamista aikovat Decepticonit Megatron etunenässä, Lampaita on melkein koko yhteiskunta, armeijaa lukuunottamatta ja Paimenkoiria Autobotit Optimus Primen johdolla.

Kun tähän Hyvä vs. Paha ->Lampaat vs. Sudet vs. Paimenkoirat raameihin lisätään vielä lisää raamia raamin päälle. Veli vs. Veli. Mutta en ole varma ovatko Optimus Prime ja Megatron oikeita veljeksiä vai ovatko he veljiä kuten kaikki mustat toisilleen ovat? Oli miten oli, tämä Abel vs. Kain nostaa tämän tarinan vielä eeppisiin mittasuhteisiin. Ymmärtäkää nämä raamit.

Before time began, there was the Cube. We know not where it comes from, only that it holds the power to create worlds and fill them with life.

Tarkempaa syväanalyysiä elokuvan juonesta en jaksa kirjoittaa. On väkevän suvun nössö poika, joka tapaa Megan Foxin. On robotteja. On kovis jenkkifutari. On All-Spark. Sitten alkaa kunniakas räminä edellä mainituissa raameissa maapallon pelastamiseksi. Ja Megan Fox on foxy koko elokuvan ajan.

Elokuvassa on monia mahtavia kohtauksia jotka saavat melkein itkemään:

Raivostunut Skorppioni Decepticoni ammutaan aavikolla Gatlingilla aivan tuusan paskaksi. Hylsyt leijailee aurinkoa vasten hidastuskuvan tahdissa. Runoutta.

Autobottien keskustelu, kirkkaan taivaanalla puhtaan valkoisen tunnuksemattoman kirkon/moskeijan/synagogan edustalla. + sankaribiitti.

Ironhide: Why are we fighting to save the humans? They're a primitive and violent race.
Optimus Prime: Were we so different? They're a young species. They have much to learn. But I've seen goodness in them. Freedom is the right of all sentient beings. You all know there's only one way to end this war. We must destroy the cube. If all else fails, I will unite it with the spark in my chest.
Ratchett: That's suicide. The cube is raw power. It could destroy you both.
Optimus Prime: A necessary sacrifice to bring peace to this planet. We cannot let the humans pay for our mistakes. It's been an honor serving with you all. Autobots, ROLL OUT!
Jazz: WE ROLLIN'!

Aikamoinen jeesusrambo tuo Optimus Prime!

Autobotit saapuvat Tellukselle. Kontrassissaan: tuhovoimaisin robotti ikinä uima-altaasta ylös ja pieni tyttölapsi ihmettelemässä kirkkomusan pauhatessa taustalla.

10/10 ja 5 Peto-pistettä!

 

[Bruiser]

Vs: Mikä on paras leffa?

Arvostelussa: 300

Napsauta ensin arvosteluun sopiva taustamusiikki.

[youtube=425,350]dvOkvn9JmPg[/youtube]

Jos joku on niin viime kautta, eikä tiedä elokuvan kertovan Thermopylain taistelusta, voi tämä onneton sielu juosta pururadalle ja lyödä itseään munille jakoavaimella..

..tai sitten voidaan pitää historian oppitunti:

Sparta tuo antiikin kreikan kovin ja väkevin kaupunkivaltio, jonka koko yhteiskunta oli rakennettu kasvattamaan asukeistaan kovimpia sotilaita jotka ovat tällä vihreällä maapallolla marssineet. Poikien kasvatus alkoi jo kun napanuora katkaistiin, vialliset vauvat ja johannatukiaiset jätettiin armotta kuolemaan kaupungin ulkopuolelle. Vauvoja ei kapaloitu jotta raajat ja jäsenet tulisivat voimakkaammiksi. Lakoninen puhetyyli iskostettiin ja skidit totutettiin kurjuuteen, ankeuteen ja pimeyteen. Baarissa spartalainen ei menisi naurattamaan naisia vaikka olisi kuinka niistänyt tumut. Spartalainen oli koko ajan gineksessä ja koko elämä oli omistettu sotimiselle. Vasta 60-vuotiaana vapautettiin armeijan palveluksesta. Spartassa kaikkein parasta elämässä oli kuolla taistelukentällä puolustaessa rakasta Spartaa, nyt tämänpäivän Suomessa on parasta omistaa citymaasturi ja kiiltävä VIP-kortti Sedulaan. Yhteiskuntamme on läpimätä. Spartassa oli kaksi kuningasta jottei kuningas voisi käyttää valtaansa väärin. Taistelukentältä vetäytyminen oli vastoin lakia ja sieltä palattiin joko kilven kanssa tai kilven päällä. Taistelussa spartalainen sai menettää miekkansa tai kypäränsä mutta kilpeä ei koska kilpi oli Spartaa varten ja suojasi linjaa. Lykurgos niminen kaveri laati nämä tiukat lait ja vannotti spartalaiset noudattamaan näitä lakejaan kunnes L palaa matkaltansa. Mitä tekee Lykurgos? Tottakai matkustaa Kreetalle ja tappaa itsensä. Missään muualla ei ihminen ollut samanaikaisesti niin vapaa ja sidottu kuin Spartassa.

Ja sitten Thermopylaihin: nokkavat persialaiset tarjoavat "maata ja vettä" jos spartalaiset alistuvat liittoutumaan Kserksen kanssa, sehän ei onnistu ja kohta aletaan tukkanuottasille, persialaiset löytävät itsensä suoran potkun väärältä puolelta ja helvetissä aletaan tehdä pöytävarauksia. Oraakkelit eivät anna lupaa täysimittaiselle sodalle ja Kuningas Leonidas lähtee jaloittelemaan kavereineen tulisille porteille. Näin alkaa kunniakkain taistelu mitä on ikinä käyty.

Spartans! Prepare for glory!

300 on verellä kirjoitettu rakkauskirje uljaalle sankaruudelle, periaatteiden mukaan elämiselle, väkevästi elämiselle, kuningas Leonidakselle ja joukoille jotka illastavat helvetissä ja Frank Millerin alkuperäiselle sarjakuvalle. Elokuva tykittää aivoja uskomattoman tylyillä ja jylhillä taistelukohtauksilla. Voisin katsoa vastaavaa 24h putkeen. Sankarimusa pauhaa ja persialaissotilaille jää se lyhin tikku käteen. Kaunista. Liikkuvan kuvan, äänen, musiikin ja iskulauseiden runotykitystä. Henkilöhahmot jäävät sopivan lakonisiksi, oikeastaan koko elokuva olisi voinut olla taistelukohtausta, miekkaa ja verta. Parasta elokuvassa on Kuolemattomien ja spartalaisten mittelö, jossa Kuolemattomien maine laitetaan todelliseen testiin. Ja se loppu. Uuh. Onneksi vieressä ei ollut rumaa femakkoa toteamassa "mää arvasin tän". Olisin joutunut repimään lehmän pään irti.

Femakot ja naisenmieliset miehet, joiden maailmankuvan mukaan kaikki paha tällä maapallolla on valkoisen miehen syytä ja aseidein, ovat syyttäneet elokuvaa oksettavaksi fasismin ja muun oikeistolaisen maailmankuvan ilotulitukseksi, ovat vetäneet elokuvasta rinnastuksia valkoisen euroopan ja islamilaisen kulttuurin yhteentörmäyksetä. Mitä vittua minä sanon. Kyseessä on maailman kunniakkaimman taistelun kertomus Frank Millerin fantasia sarjakuvien pohjalta. Eikä nyt spartalaisia vastaan nyt oikein voinut marssittaa venäläisiä. Joku roti. Ja jokaisella maalla on armeija, joko omansa tai jonkun toisen. Elokuvan jälkeen on Milan Kunderan esittämä "Olemisen sietämätän keveys" olo. Kaikki on niin pehmeää, mukavaa ja helppoa. Armeijassa odotetaan odottamaan 12kk ja sotaleikitään viikko kerrallaan metsässä ja kaikkia itkettää jos sotkuautosta on rengas paskana. Lisäksi naiset ja lihavat miehet päästetään armeijaan. Duunissa on rankka päivä kun "se Irma taas ei ota mua niinq yhtään huomioon, jouduin taas ite hoitaa ihan kaikki". Merille ei voi karata koska siihen tarvitsisi Marokon tai Romanian kansalaisuuden. Kun katsoo ympärille ei voi käsittää miten Spartan ajoista ajauduttiin tähän. Mutta sisäisen Spartan löytää helposti. Kurittamalla itseään aivan fyysisesti loppuun. Jaksamisen tuollepuolelle. Silloin tahto voittaa ruumiin. Silloin aivoissa kuuluu vain pienen vesiputouksen ääni. Juuri silloin elämä tuntuu kaikkein väkevimmiltään.

Katsokaa tämä elokuva yläkroppa paljaana epämukavassa asennossa ja elokuvan jälkeen kokeilkaa olla itkemättä kun katsotte kirkaalle tähtitaivaalle. Samaa taivasta tuijotti muuan Leonidas.

10/10 10 Peto-pistettä!

 

[keke71]

Vs: Mikä on paras leffa?

Suomi : Pitkä kuuma kesä
Ulkomaat : Fletch

 

[D-Troit]

Vs: Mikä on paras leffa?

Onko kukaan käynyt tölläämässä tuota The Mist-pätkää? Kiinnostaisi tietää onko se pääsylipun arvoinen vai pitäisikö odottaa, että tulee vuokraamoon. Frank Darabont&Stephen King combo on ainakin aikaisemmin tuottanut aikamoisia helmiä.

Pedon arvosteluille iso peukku!

 

[D-Howard]

Vs: Mikä on paras leffa?

Onko kukaan käynyt tölläämässä tuota The Mist-pätkää? Kiinnostaisi tietää onko se pääsylipun arvoinen vai pitäisikö odottaa, että tulee vuokraamoon. Frank Darabont&Stephen King combo on ainakin aikaisemmin tuottanut aikamoisia helmiä.

Itse en ainakaan pitänyt. En ehkä odottaisi edes vuokraamoon tulemista vaan saattaisin katsoa sen vasta kun tulisi telkkarista joskus muutaman vuoden päästä.

 

[JoKaFan]

Vs: Mikä on paras leffa?

http://www.youtube.com/watch?v=1w3-XDXKPMc

imdb:n käyttäjien keskiarvo: 9,5
Roger Ebert: ****/*****
ensimmäisen viikonlopun ennätystuotto: 155 miljoonaa dollaria

 

[KOMENTAJA]

Vs: Mikä on paras leffa?

CANNIBAL HOLOCAUST

Leffaa epäiltiin snuff-elokuvaksi. Se kertookin kaiken.

 

[Superman2]

Vs: Mikä on paras leffa?

Siinä taitaa olla kolme elokuvaa, jotka jokainen ihminen pitäisi nähdä ainakin kertaalleen.

Ps. Jos et ole tätä nähnyt. Et voi sanoa itseäsi leffafaniksi

 

[Taavi]

Vs: Mikä on paras leffa?

Edelliseen:

+

+

 

[tarmo05]

Vs: Mikä on paras leffa?

8Mile,korisleffat,komediat jne 8)

 

[jiipee84]

Vs: Mikä on paras leffa?

Parhaat kotimaiset elokuvat

1 Tuntematon Sotilas ( Edwin Laineen ohjaama)
2 Häjyt
3 Pahatpojat

Parhaat ulkomaalaiset elokuvat

1 The Marine
2 Full Metal Jacket
3 Kunnian Miehiä

 

[nate]

Vs: Mikä on paras leffa?

LET'S GET TROPICAL !!

 

[Bruiser]

Vs: Mikä on paras leffa?

Arvostelussa: Any Given Sunday

"If you can accept losing you can't win. If you can walk you can run. No one is ever hurt. Hurt is in your mind. " -Vince Lombardi

On any given Sunday you're gonna win or you're gonna lose. The point is - can you win or lose like a man?

NFL-kausi on parhaillaan menossa ja Super Bowl siintää tulevaisuudessa varmana kuin Mykkä Kostaja tyhjentää hissin Hulluilla Päivillä.

Amerikkalainen jalkapallo on hieno peli. Jos et ole lajiniilo tai muuten vaan urheilupeli ÄO:si on roadkill-majavan luokkaa, niin peli saattaa näyttää vain katkonaiselta rymistelyltä jossa puskutraktorin kokoiset miehenjärkäleet törmäilevet toisiinsa ja tuomari heittelee silloin tällöin valkoista pyyhettä pitkin nurmea. Onhan se toki sitäkin, mutta jefu on maailman taktisin peli, joka vaatii pelaajiltansa mittavaa taktista osaamista, todella nopeaa päätöksentekokykyä sekä poikkeuksellista fyysistä lahjakkuutta. Yhdysvalloissa jos olet liian hidas jefuun, sinusta tulee pikajuoksija. Jefussa joukkuehenki on kaikki kaikessa, jos olet kusipää eikä tiimikavereitaisi kiinnosta ottaa osumaa puolestasi niin sinua sattuu aivan halvatusti.

Oliver Stonen ohjaama Any Given Sunday porautuu yhden jalkapallojoukkueen sielunmaisemaan -pelaajiin, omistajiin ja valmentajaan, voittamisen riemuun, hetkeen kun joukkuetoveruuden muurit sortuvat eikä kenelläkään ole kivaa. Miami Sharks on menettänyt loistonsa ja Al Pacino näyttelee valmentajaveteraania Tony D`Amatoa. Miestä, jonka sormesta löytyy myyttinen Pantheon-cupin mestaruussormus, vetelee viskinsä jäillä (miten muuten noi jenkkiwhiskeyt alas saisikaan?). Tony D tietää miten jalkapalloa tulee pelata, miten peliä pitää kunnioittaa, miten joukkue saadaan voittamaan. Tony D on koutsi isolla Koolla. Tony D vaan rypee pohjalla. Valmentajavelhon ympärille ei enään keräänny A-luokan naaraita ilman tuntiveloitusta. Koutsin elämää hankaloittaa kaiken tämän lisäksi vielä Miami Sharksien omistajaa näyttelevä Cameron Diaz, joka vetäisee kylmän bitch-roolin, esittäen nuorta naista joka kokeilee hypätä mainekkaan ja kunnoitetun isävainaansa suuriin kahluusaappaisiin joukkueenomistajana ja auktoriteettinä.

Mikään urheilupeli ei kasvata luonnetta, vaan paljastaa sen. Ernerst Hemingwayta lainatakseni: "Maailmassa on kolme urheilulajia: härkätaistelu, vuorikiipeily ja moottoriurheilu. Loput on pelejä". Jos et ymmärrä mitä tuo lause tarkoittaa ei voi mitään, mutta itsensä tiukkaan paikkaan laittaminen paljastaa luonteesta enemmän kuin mitkään psykiatrin sohvalla makaamiset. Mitä tiukempi paikka, sitä tiukempi testi. Jefussa haastavin pelipaikka ja tiukin testi tulee quarterbackin pelipaikalla. Vastuuna on toimia koko hyökkäyksen moottorina, tehdä salamannopeita päätöksiä, nähdä lukuisia pelejä ennenkuin ne ovat tapahtuneet ja laskea ne mielessä läpi ja valita niistä paras samalla kuin vastapuolen 250lbs painavat elävät jääkaappipakastinyhdistelmät juoksevat täysiä päin, ja nuo jääkaappilimuautomaattiyhdistelmät juoksevat päin yhtä nopeasti kuin sprintterit 100m olympiafinaalissa.

Elokuvassa veteraaniqb Jack "Cap" Rooney, josta auttamattomasti tulee mieleen Brett Favre tai John Elway, loukkaantuu ja tilalle vielä yhden lisäloukkaantumisen kautta tulee Jamie Foxxxxxxxin esittämä uudensukupolven Willie "Steamin´" Beamen, joka silloin kun ei oksenna, pyydä joukkueen omistajaa treffeille, tee musiikkivideota tai anna tv:ssä ylimielistä haastattelua pelaa ihan hyvin. Joukkuehenki tietenkin jossain vaiheessa rakoilee Vuoden-2005-Kobe-Bryantmaisten kommenttien ja ylimielisyyden takia. Auto sahataan poikki jollakin sähkösirkkelillä ja pukukopissa ei aina hymyillä yhtä leveästi kuin KaHen suihkuleikeissä. LL Cool J näyttelee smoothia RB:ä, jota kiinnostaa ajoittain omat bonuksensa enemmän kuin joukkueen menestys.

Elokuva on ihan mainio. Pelielokuvista parempaa keskiluokkaa. Pelitoimintakohtaukset hyvin tehty. Hidastuskuvaa, musiikkia ja ryminää. Mitään oliverstonemaisia politiikkakikkailua en löytänyt, ehkä pieniä piikkiejä ammattiurheilun kaksinaismoraalista, mutta en niistä mitään tietenkään tajunnut.

Elokuva sisältää yhden elokuvahistorian parhaimmista kohtauksista: Al Pacinon puhe ennen ottelua. Edes Dante ei tuollaiseen sanataituruuten yltäisi. Aina kun tämän kohdan katsoo, on varma että siirtäisi perkele vaikka tuuma kerrallaan talonsa Hanna-Maria Seppälän naapuriin. TUUMA KERRALLAAN! TAISTELLEN! KOHTI VALOA! TUUMA KERRALLAAN!

[youtube=425,350]9rFx6OFooCs[/youtube]

8/10 3 Peto pistettä!