Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

[Puskajussi]

Mitä haluaisit muuttaa lasten ja nuorten koripallossa ja miksi? Oma listani on varsin laaja ja pitkään mietitty:

Valmennuksessa

• Enemmän osaavia valmentajia pienille junioreille - Pienimpien junioreiden valmennus on liian usein osaamattomissa käsissä. Ymmärrän ajatuksen, että pienimpien junioreiden opetettavat asiat osaa isommat juniorit jo, mutta onko isoilla junioreilla tajua siitä mitä ja miten niille pienille pitäisi opettaa?
• Lopetetaan huonojen tapojen opettaminen - Pelaajille hinkataan ihan liikaa sitä oikean käden lay-upia. Sitä vedetään sitten puoli tuntia putkeen ja pelaajat oppivat tekemään lay-upit vauhdilla, joka vastaa lenkkitasoa. Riistot ja blokit ovat jo nyt ihan yliarvostettuja, perusjalkatyö ja tsemppaaminen aliarvostettua.
• Siirrytään pois layup-kilpailuista - Valtaosa pienten junioreiden koreista syntyy 1 vastaan 0 -tilanteista. Pitäisi enemmän painottaa 1 vastaan 1 -taitoja ja opettaa tekemään ne omat suoritukset siitä vastustajan mukanaolosta huolimatta.
• Panostetaan pelinomaisuuteen - Lopetetaan niiden harjoitteiden, jotka eivät liity peliin, hinkkaaminen ja otetaan tilalle harjoitteita joilla voidaan harjoitella samoja asioita pelinomaisesti. Henkilökohtainen inhokkini on ns. tiputus.
• Skriinit ja leikkaukset - Opetellaan skriinien teko ja käyttö sekä leikkaukset jo mini-iässä ja opitaan näin lukemaan peliä ja löytämään vapaita pelaajia.

Säännöissä

• Paikkapuolustuskielto pois - Aloitetaan siitä, että C-junioreissa ja minien alueellisissa 1. divisioonissa saisi puolustaa paikkaa. Paikkapuolustuskielto on tuottanut monta ikäluokkaa nuorempia B-junioreita, jotka eivät osaa ottaa kaukoheittoja eivätkä puolustaa kunnolla miestä. Nyt annetaan tilaa ja tilaa ja lisää tilaa hyökkääjälle koska ei saa puolustaa paikkaa ja annetaan pelaajien heittää. Milloin miespuolustus lakkaa olemasta miespuolustusta ja siitä tulee paikkaa? Nykyinen sääntökasa on saanut aikaan sen ettei osata heittää tai puolustaa heittäjiä.
• Sallitaan kovemmat puhtaat kontaktit - Annetaan niiden satunnaisten törmäysten mennä läpi mutta otetaan pois käsien käyttö samaan tapaan kuin nyt tehdään Venäjällä, Virossa ja Ruotsissa. Opetetaan juniorit jalkatyöhön ja pois huitomisesta.

Ideologioissa

• Nuori Suomi vai Parhaiden Poiminta? - Huomiosta kilpailee kaksi kastia joista molemmat julistavat koripallon katoamista Suomen kartalta jos ei tehdä kuten heidän ideologiansa määrää. Mitään keskustelua ei synny, koska molemmat argumentoivat olkiukkoa vastaan. Nuori Suomi ja kaikki pelaa ei tarkoita että kaikille tulisi antaa täsmälleen saman verran peliaikaa eikä Parhaiden Poiminta tarkoita sitä että otetaan 12 pelaajaa ja sanotaan muille että lähtevän kotiin takomaan Nintendoa.

 

[Minkä nuorena oppii..]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

* kolmen pisteen heitot vasta b-junnuista lähtien kehiin; hirveetä katottavaa kun c-junnuissa jo koitetaan väkisin sitä "isoa koria" ja tekniikka päätyy yleensä tähän rumaan työntöön leuan alapuolelta.

* keskittyminen harjoituksissa toistojen tempoon; löysästä heittelystä ei ole kenellekään hyötyä, jos jo harjoituksissa tekee kaiken täysillä, pelissä se tulee suoraan selkäytimestä eikä esim. sitä omaa heittoaan tarvitse paljon miettiä.

*

• Panostetaan pelinomaisuuteen - Lopetetaan niiden harjoitteiden, jotka eivät liity peliin, hinkkaaminen ja otetaan tilalle harjoitteita joilla voidaan harjoitella samoja asioita pelinomaisesti. Henkilökohtainen inhokkini on ns. tiputus.

 

[PK]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

C-junnulla pitäisi olla pienempi pallo (minipallo 5). Ei tulisi kahta isoa muutosta(korkempi kori, isompi pallo) ja heittotekniikkakin olisi paremmin opeteltavissa. Lisäksi vanhempien ja varsinkin isovanhempien helpompi ostaa oikea pallo tytölle tai pojalle. Pojilta jäisi välipallo pois kokonaan.
Taustajoukot mukaan yhteiseen harrastukseen. Vanhempien tulisi olla vastuullisempia lastensa harrastuksesta
koripallo tai mikä tahansa laji ei ole iltakerho. Lapsikin kiinnostuu enemmän, kun holhooja on aktiivisesti seuraamassa tai kyselemässä valmentajilta harjoitusten jälkeen omatoimisesta harjoittelusta,säännöistä ymv.
Kouluihin liikuntakerhot, jossa paikallisen urheiluseurojen valmentajat opettavat perustaitoja omista lajeistaan.
Valmentajien ammattitaso nousisi ja halukkaat lapset menisivät niihin lajeihin josta he tykkäävät, eikä vain niihin joihin vanhemmat vievät.
Monipuolisuus kasvaisi, kynnys lähteä muuhunkin kun jalkapalloon ja salibandiin
olisi matalampi.

 

[oma kokemus]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Mitallit ja diplomit jakoon mikroikäisten turnauksiin. Juurikin todistin parin vikkelän kaverin koriksen lopettamista (ovat kulkeneet samassa autossa hallille oman pojan kanssa). Sälibandy on kuulemma hauskempaa kun siinä saa mitalleja

PK yllä muuten kirjoitti asiaa yllä. Olen ihmetellyt nykyisten vanhempien hälläväliä asennetta harjoituksiin. Lapsen vaan kipataan ovelle jos jaksetaan ja muuten ei hirveesti kiinnosta miten menee ja mitä siellä touhutaan. Talkoisiin tai joukkeen taustaryhmiin saa etsiä porukoita kissojen ja koirien kanssa. Lajin seuraaminen ei kiinnosta niitä pätkääkään joten ei ihme ettei tenaviakaan koris kiinnosta. Valmentajakin tosin on sellainen että aloittaa joka treenit jääkiekon SM-liigan kierrosten analysoimisella pojille, joten voisi olla pätevämpi kaveri kaukalon puolella...

 

[Hujoppi]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Hyviä vastauksia ja näkökulmia kaikki, mutta tahtoisin lisätä
muitakin vielä sekaan.

Koripallo on hieno laji, mutta missä vika kun ei ketään kiinnosta.

Nyt on tullut ihan omakohtaista kokemusta, miksi uusia pelaajia ei tule
eikä vanhempiakaan paljoa kiinnosta. Ilmiö on se vanha tuttu "hyvä
juttu mutta jätkät pilas".

Tämän ilmaisun ”jätkillä” tarkoitan ihan aikuisia, jotka pelin ympärillä
hääräävät. Onko koripalloliitossa ihan kaikki kotona, kun suunta näyttää
menevän hyvin sisäsiittoiseksi eikä mikään muu kiinnosta kuin sisäinen
valtaleikki. Suuri häpeä oli kuulla mitä tapahtui viime vuoden sisällä
kahdelle junnuseuralle Etelä-Suomessa. Ajattelivatko aikuiset ollenkaan
syy-seuraus asioita toimiessaan miten toimivat. Eikö ole edes tahtotilaa
muuttaa koripalloa suosituksi ja löytää siten jatkumo lajin kasvulle ihan omin
keinoin.

Jos lähtee katsomaan lasten korista, kokee ihan vieraan maailman.
Ilkeästi pelaajille huutavia valmentajia, kaikkeen muuhun kuin koripallollisesti
menestymiseen kannustavia voitonhimoisia vanhempia, pelaajat siirtyvät
kickboxingiin kun taidot koripalloon ei riitä valmentajien vähänkään tätä pois-
karsimatta, tuomareita joiden otteet muistuttavat italialaisuudesta vahvasti
eli kotiinpäin minkä vaan kehtaa, tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Toimiessa koriksen sisäpiirissä näkee kaiken aikuisten valtapelin ja hiekkalaatikko-
leikin paljon raadollisemmin. Suomalaisittain tehdään menestyville kiusaa
ja jäynää käyttämällä sisäpiirisuhteita hyväksi. Rekrytoidaan vastakkaisia valtapiirejä
omien tarkoitusperien saavuttamiseksi ja jopa kiusataan perusteettomilla
väittämillä kuten viimeisin skandaali osoitti.

Olen hyvin harvoin saanut olla lasten koripallo-ottelussa, jossa on lämminhenkinen
ja rento tunnelma, jossa sekä lapset että muu sidosryhmäjengi nauttii
tunnelmasta ja pienestä kilpailunvireestä, niinkuin pikkulapsien kyseessä
ollessa vielä pitäisi.

Mieleeni on herännyt kysymys, halutaankokaan että koris olisi edes suosittu
ja tulisi uutta junnumateriaalia valmentajien ja seurojen huomaan nostamaan
koris mutasarjatasolta, missä sijaitsemme tällä hetkellä. Luultavasti ei haluta,
ja vanhemmat ensimmäiseksi tylytetään pois vaivoista, korishan ei ole perheen
yhteinen harrastus Suomessa vaikka voisi hyvin olla. Mietittekö koskaan omaa
käytöstänne, te koriksen parissa työskentelevät. Vuorovaikutustaidot eivät
ole kovin korkeat ja vanhemmat äänestävät jaloillaan.

On paljon keinoja, millä koris saadaan kiinnostavaksi ja nosteeseen. Miksi näitä
keinoja ei käytetä? Koska tahto puuttuu.

On aikuisten käsissä millaisen harrastemaailman luomme lapsille ja miten
kannustamme heitä harrastuksissaan. Jokainen osallistuu pienten lasten kasvatus-
työhön koriksessa vanhempien ohella, valmentajat, tuomarit, liitto, sidosryhmät.
Tällä hetkellä näyttää siltä, kuin tämä ymmärrys puuttuisi.

 

[Tarpeeton vastaus]

Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koripallossa

Ihan hyviä pointtereita hujopilta. Itse en pysty noin neutraaliin analyysiin, sillä kuulun yhteen mainitsemistasi sidosryhmistä . Oma mielipiteeni on, että olisi kiva kääriä hihat ja alkaa taas ihan kunnolla töihin, mutta aika ja muutkin resurssit menevät näihin aikuisten kauniit ja rohkeat tyylisiin sananvääntelyihin ja ylianalyyttisiin palautteisiin. Yritä siinä sitten rakentaa tulevaisuutta kun energia kuluu siihen, että yritetään saada asiat toimimaan loukkaamatta ketään, sillä kuten niin osuvasti ilmaisit vanhemmat äänestävät jaloillaan.

 

[kokemusta]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Niin. Tässä keskustelussa on siis kaksi linjaa: miten saadaan paljon lapsia mukaan harrastamaan hienoa lajia ja sitten toisaalta miten saadaan kasvatetuksi hyviä koripalloilijoita. Vaikeaa... Totta kai jos on paljon massaa, sieltä löytyy myös niitä hjyviä enemmän.

1) Seurat - tehkää jalkatyötä! Menkää joka kouluun ja kerhoon. Koulut - ottakaa seurat vastaan! Värvätkää seurat hyviä sosiaalisia junnujanne houkuttelemaan pikkuisia mukaan. Esikuvia he tarvitsevat ja haluavat. Kutsukaa koululuokkia seuraamaan junnupelejä. Tää pitäisi olla helppoa.

2) Kun se jalkatyö on tehty niin ne innostuneet pitää sitten hoitaa kunnialla. Ja tässähän se on se vaikea paikka. Mistä löytää hyviä lasten kanssa pärjääviä valmentajia. Kouluttakaa! Edes vähän sitä peruskoulutusta, mitä lasten kanssa tehdään. Älkää pistäkö junnuja valmentamaan ilman mitään koulutusta. Älkää laittako vanhempia valmentamaan ilman mitään kolutusta. Seura, joka ei pysty sitä tarjoamaan, ei ole mikään seura.

3) Vanhemmat: menkää mukaan lastenne harrastukseen mutta älkää vaatiko ihmeitä (että treenit on aina 100 metrin päässä) tai koskaan lastenne kuullen arvostelko valmentajia. Tehkää se suoraan seurajohdolle, jos siihen on todella tarvetta. Aktiivisia vanhempia kaivataan aina mukaan, mutta ei niitä, jotka aina vaan kritisoivat vaan joilla olisi myös jotain hyviä ideoita, millä toimintaa kehittää. Vanhemmat, jotka keskittyvät vain toiminnan haukkumiseen, pysykööt poissa. Valitettavasti myös silloin näiden vanhempien lapset aiheuttavat ongelmia.

Kaikkea tuota edellä voidaan tehdä hyvin, mutta sitten voi silti käydä huonosti...kuten edellä viitattiin surullisiin tapahtumiin tämän kauden alle.
Tämän verran osaan sanoa vanhempana ja entisenä aktiivina, lopun jätän sitten asiantuntijoille. Mutta kun tuo mikro/minivaihe on ohitettu niin sitten kyllä pitäisi seuran olla sen verran iso, että pystytään kilpa- ja harrastelijajengien muodostamiseen. Muuten on jatkuva ristiriita. Siis totta kai hyviäkin esimerkkejä on seuroista, joissa pystytään yhdistämään nämä, mutta vaikeata se on, vaatii valmentajalta paljon. Ja lapsilta hyvää itsetuntoa tai toisaalta pitkää pinnaa. No, se on erittäin kasvattavaa, mutta jos halutaan koripalloa edistää...? Ehkä silloin oikeasti pitäisi pystyä tekemään yhteistyötä seurojen välillä? Tai sitten todella perustamaan näitä talenttiporukoita ristiin rastiin, nyt näyttää siltä, että paljon potentiaalia jää kuitenkin ulkopuolelle, jos seuran valmentaja ei ole todella aktiivinen.

Ja sitten alkaa se koripalloilijoiden tekeminen, josta minä en tiedä mitään.

 

[Nuori Suomi]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Useampaa lajia seuranneena voin sanoa, että edellinen kirjoitus sopii kaikkiin seuraamiini lasten urheilulajeihin Suomessa. Toki pienessä lajissa, kuten koripallo, sisäsiittoisuus on tietenkin omaa luokkaansa.

Nuori Suomi ideologiaan ei kyllä koripallossa juurikaan törmää, paitsi ehkä Lahdessa ja sitten niissä pikkuseuroissa, jotka eivät meinaa saada joukkuetta kasaan. Muuten juniorijoukkueita ajaa eteenpäin lähinnä seuraavan hippokisan sijoitus. Tämä johtaa joukkuetaitojen korostamiseen yksilötaitojen kustannuksella. Lasten juniori ikä pitäisi pyhittää henkilökohtaisen taidon ja fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen herkkyyskaudet huomioon ottaen. Ihan on tarpeeksi nähty joukkueita, jotka keskittyvät tosiaan jo mini iässä screenien käyttöön. Näistä joukkueista ei yleensä tule yhtään koripalloilijaa, vaan pelkkiä puujalkoja, jotka osaavat pomputtaa pelkästään yhdellä kädellä ja rytmin vaihto harhautuksessa on ihan tuntematon asia. Tosin, eivät nämä yleensä lähde edes haastamaan vastustajaa, kun ei ole koskaan tarvinnut.

Nuorten maaotteluissa Suomi ottaa 100-0 turpaan joka vuosi pelaajien urheilullisuudessa ja taidossa paremmilta mailta. Jos ylipäänsä pysytään edes temmossa mukana, niin ainakaan taidot ei riitä tässä vauhdissa pitämään palloa vielä kontrollissa. Pelejä pystyy opettelemaan koska vaan, mutta nuoruusiässä laiminlyötyä fyysistä ja taidollista valmennusta ei saa kiinni koskaan. 15 ikävuoteen, eli b-junioreihin saakka pohjan saavuttaminen pitää olla valmennuksen ykkös fokus, koska näillä taidoilla ja ominaisuuksilla pelaataan loppuelämä. Nykyinen valmennus tuottaa monissa seuroissa lähinnä juniori tähtiä, joista viimeinen kehitys otetaan irti puntilla b-juniorteissa ja loppu onkin sitten vaan hidasta taantumista.

Helppo sanoa että enemmän osaavia ja motivoituneempia valmentajia. Perus koripallovalmentaja osaa kyllä opettaa koripalloa. Tänä päivänä, kun lapset pudotetaan auton kyydistä salin eteen ja haetaan harkkojen jälkeen, tämä ei vaan enään riitä.

 

[Puskajussi]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Pikainen kommentti kun en tänään ehdi pitkiä raapustuksia runoilemaan. Kiitoksia vastauksista, niitä on tullut paljon enemmän kuin toivoin ja/tai pelkäsin.

Lasten juniori ikä pitäisi pyhittää henkilökohtaisen taidon ja fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen herkkyyskaudet huomioon ottaen. Ihan on tarpeeksi nähty joukkueita, jotka keskittyvät tosiaan jo mini iässä screenien käyttöön. Näistä joukkueista ei yleensä tule yhtään koripalloilijaa, vaan pelkkiä puujalkoja, jotka osaavat pomputtaa pelkästään yhdellä kädellä ja rytmin vaihto harhautuksessa on ihan tuntematon asia. Tosin, eivät nämä yleensä lähde edes haastamaan vastustajaa, kun ei ole koskaan tarvinnut.

Tottakai monipuolisuus ja tasapainoisuus ovat tärkeitä, en skriinikommentillani tarkoittanutkaan että siinä on se yksi oikea juttu joka pitää osata. Joskus vain kuulee näitä kommentteja että aloitamme skriiniharjoittelun sitten kun hallitsemme 5 vastaan 5 -pelin. Eihän heittoharjoitteluakaan aloiteta vasta sitten kun osataan kaikki lay-upit vasemmalta ja oikealta, ylipuolelta, reach-upit, finger-rollit jne!

Skriinien harjoittelu parantaa pelinäkemystä ja joukkuepeliä, kun paras arvo siinä ei olekaan se että välttämättä itse pääsee vapaaksi vaan se että kaveri pääsee.

Nuorten maaotteluissa Suomi ottaa 100-0 turpaan joka vuosi pelaajien urheilullisuudessa ja taidossa paremmilta mailta. Jos ylipäänsä pysytään edes temmossa mukana, niin ainakaan taidot ei riitä tässä vauhdissa pitämään palloa vielä kontrollissa.

Kirjoitin listassani huonojen tapojen opettamisesta. Tämä "vähempikin vauhti riittää" -ajattelu on tappavaa isommissa junioreissa kun pitäisi osata vaihtaa sitä juoksutempoa 100%:n ja 50%:n välillä eikä vain 60%:n ja 20%:n välillä. Harjoituksissa tulee painottaa myös 1-0 -harjoitteissa terävyyttä ja pelinomaisuutta. Pelaajat osaavat sitä mitä valmentaja on heille opettanut. Turha sitä on otteluissakaan huutaa jos pelaajat ei osaa, virhe on tehty jo harjoitussalissa.

 

[Hujoppi]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Jatkan kirjoittelua, ja mielestäni kaikkien näkökulmia tarvitaan.
Joku osaa kirjoittaa omasta erikoisalastaan ja saa ajatuksia lukemalla
muiden.

Hyvä ”tarpeeton vastaus”, mitäpä jos laittaisit ajatukset paperille.
On aika helppoa valita diskreetti linja ja kirjoittaa neutraalisti,
mutta muuntyyppinen kirjoittelu herättäisi paremmin. Tulevaisuutta et voi
rakentaa vain jurmottamalla itseksesi, koska et voi koskaan miellyttää
ihan kaikkia. Kuulun itsekin sidosryhmään, josta olen päässyt paraatipaikalle
jossa kokemus on kasvanut mutta valitettavasti myös vastenmielisyys
pelin reunaehtojen ja ymmärtämättömien ihmisten takia. Egoismi on valta-
ilmiö ja se näkyy myös koriksessa. Myötähäpeä liiton toiminnan takia on
monessa sidosryhmässä olevan kokemus. Uskon ainakin, että jos kertoisin esim.
miten koen tuomareiden toiminnan näin sivustakatsojan silmin, älykkäimmät
heistä saattaisivat muuttaa toimintamalleja radikaalisti, tyhmimpien jatkaessa
niin kuin ennenkin. Kyllä sanoilla on valtaa, ja olisin kiinnostunut kuulemaan
näkemyksiäsi. Parantamalla korista edes vähän loukkaat ehkä yhtä, mutta samalla
tuot onnistumisen ja ilon kokemuksia monelle lapselle. Kumpi painaa enemmän?

Joku aikoinaan keksi Nuori Suomi ajattelumallin kokiessaan ehkä jotain jota
voisi parantaa. Näitä ajatuksia lukiessa ehkä lajin valtaapitävät muistavat
mitä ovat tekemässä ja mikä mättää. Kyse on minusta vaan tahtotilasta, miten
hommia hoidetaan. Joku keksi myös kaikki pelaa-ajatusmallin. Tämä varmaan
samasta syystä eli epäkohdasta. Nyt kun koripallon epäkohdat on hyvin tiedostettuja,
olisiko jo aika alkaa tehdä niille jotain. Tämä työ on monikerroksista ja jos jossain
levelillä puuttuu tietotaitoa, on lisäkoulutus siihen paikallaan. Ja koko juttu on
eräänlainen kehä. Ei voida tehdä paljonkaan ilman rahaa, ja rahaa saadaan vaan jos
on pelaajia ja seuroja ja innostusta ja hypeä. Kyllä kaikki omia tarkoitusperiään
ajavat, olivatpa he missä tahansa toimessa, tippuvat pois kun järki alkaa voittaa
koripallopiireissäkin.

Jos minun ei tarvitsisi olla diskreetti, aloittaisin valmentajista ja tuomareista ja
kitkisin avuttomimmat pois alalta. Jos valmentaja ja tuomari ei tajua olevansa
lasten kanssa tekemisissä, olisi syytä vaihtaa alaa. Ymmärrys muusta kuin koripalloteknisistä vaadittaisiin jo seurojen taholta ennen kuin valmentajaa edes päästettäisiin lähelle lapsia. Mistä johtuu että tällä hetkellä hyväksytään valmentaja, joka riehuu otteluissa joka taholle, jopa
niin voimakkaasti että ei saa edes teknisiä. Menestystä ei tule tällä konstilla, mutta
seura jatkaa vaan sopimusta. Valmentajan toimet pilaavat myös laaja-alaisesti
koko seuran maineen. Tuomareista sanoisin sen verran, että heitä on liian laaja kirjo
ammattitaidollisesti ja osa toimii ilmeisesti tuomareina vain sen tuoman vallan takia.
Tuomareiden selvästi havaittavissa oleva epäoikeudenmukaisuus rikkoo pelaajien
ja katsojien oikeudenmukaisuudentajua, mikä loukkaa lasten kasvua rajusti mentaalilla
puolella. Myös tuomareiden tulisi ymmärtää kaiken muun ohella olevansa kasvattajia
samoin kuin muu aikuinen sidosryhmäporukka. Lapsituomarit tarvitsevat aina aikuisen parikseen,
koska eivät ole vielä kypsiä niin laaja-alaisesti kuin tarvitaan. Ihailen aikuisia tuomareita jotka
tuomitsemisen ohella myös ohjaavat lapsia, heistä on jäänyt erittäin mukava muisto.

Mites koripalloliitto sitten? Kaukainen organisaatio, jonka toimisto sijaitsee Marsissa.
Sallii väärinkäytökset ja hyväveli-päätökset eikä ota kritiikkiä vastaan. Osa päätöksistä
rikkoo oikeusturvaa mutta ne haudataan hiljaisesti, mikäli ei asiasta nosteta äläkkää.
Tällä hetkellä pitää alalla toimitsijoiden pitää lähellään ihmisiä, koska milloin
tahansa voi joutua väärien syytösten kohteeksi ja saada rangaistuksia ja se, ettei
ole tehnyt mitään pitää pystyä todistamaan, myös niissä tilanteissa joissa ei
mitään ole tapahtunut. Organisaation siunauksella ao toimintaa harrastavat ja liittoa
vaikkapa käsirukkasenaan pitävät jatkavat toimiaan. Kysyisin myös miksi ei
liitto näy millään tavoin junnupuolella, muutakuin ylläpitämällä ohjelmaa, johon
saa syöttää tietoja. Lisäksi seurata saavat ”leiki laula ja piirrusta”-tasoisia ohjeita
byrokratiaan, mm ohjeistetaan käyttämään nelivärikyniä. Haloo! Samaisen organisaation
tuella myös muutokset muuttuivat huononnuksiksi, koska ilman ennakkovaroitusta
nousivat kulukorvaukset n. 300 %. Nämä ovat tosia, ruohonjuuritasoisia tapahtumia
puolen vuoden sisältä. Mitä siis on odotettavissa? Nyt jos koskaan olisi syytä
antaa palautetta liittoon lasten- ja nuorten koriksen epäkohdista ja tarpeista. Ja vaatia
myös muutoksia ja parannuksia.

Onko yllä oleva kirjoitettu tarpeeksi diskreetisti vai loukkaako se jotakin. Silloin
suomalaisen koripallojunnutoiminnan ”real life” loukkaa.

Se, joka osaa, kirjoittaa koripalloteknisestä puolesta. Se on yksi suuntalinja,
joka jo niden kirjoitusten perusteella kaipaa remonttia järkevään suuntaan.

 

[Hujoppi]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

PK,

olen samaa mieltä tuosta palloasiasta.

Juuri lasten esimurrosiässä tule harrastuksessa liian suuria muutoksia kerralla, ja
osa lapsista karsuituu harrastuksesta ihan turhan takia pois liian aikaisessa vaiheessA!


Muuten toivon tarkennusta asioista tietäviltä, tuosta "Parhaat päältä"-ideologiaryhmästä.

Tänks!

 

[mietteitä]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Nykyään ja tulevaisuuden koripallossa screenien ja pick & roll pelaaminen on entistä suurempi osa peliä mutta siihen tulisi keskittyä vasta b-junioreissa. Taas kun nuorimmissa junioreissa tekniikka ja perusasiat olisivat ne joihin pitäisi keskittyä. Mielestäni Suomessa ollaan teknisesti ihan hyvällä tasolla mutta fysiikassa ja kovuudessa jäädään jälkeen. Useimmiten junnumaajoukkueissa meidän junnuja siirrellään samalla kuin he pyytelevät anteeksi vastustajilta liiasta kontaktista.
Mielestäni yksi ydinasia olisi että opetettaisiin kunnon puolustamista ja jalkatyötä joka johtaisi siihen että joka harjoittelussa joutuu pelaamaan kovaa puolustusta vastaan joka kehittää samalla hyökkäystä ja eri tilanteiden hallitsemista kontaktin ja kovan puolustuksen alla. Eli jos harjotuksissa olisi kovempi intensiteetti ja taistelu päällä niin peleissä olisi sitten helpompi pelata kun on tottunut siihen.
Tekniikasta sen verran että kun pelaajat tulevat A-juniori ikäisiksi niin lupaavimmat ja parhaat siirtyvät jo edustuksen harjoituksiin jossa ei enää keskitytä niinkään yksilötaitojen kehittämiseen vaan ainoastaan joukkueen menestykseen joten silloin tulisi kaikki henk.kohtaiset taidot olla jo aika korkealla tasolla. Fysiikka harjoittelu on kaikista helpoin hoitaa kuntoon sitten vaikka a-junioreissa joten turha niitä junnuja on sinne puntille liian aikasin hoputella. Mutta liikkuvuuden ja urheilullisuuden perusasiat täytyisivät kuitenkin hallita jo nuoremmalla iällä kuten keppijumpan tai muun avulla.

 

[manzu]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Nykyään ja tulevaisuuden koripallossa screenien ja pick & roll pelaaminen on entistä suurempi osa peliä mutta siihen tulisi keskittyä vasta b-junioreissa. ,jne

Täällähän on hyvin viisaita mielipiteitä. Taito se on joka tätäkin peliä kannattaa, enkä tarkoita vain HK taitoa. Pelaamisen taito taitaa olla kaikkein eniten hukassa. Se on kuin arkalasta kotoisin.
Perustekniikkaa pitää harjoittaa koko mikro, mini, C -aika ja rutkaasti, mutta siihen on laitettava peli mukaan jo hyvin varhain. Leikkausomainen flex-mäinen peli pitäisi saada jälleen yleistymään, jotta pelaajat oppisivat arvostaa syötön merkitystä. Jees flexissä on paljon screenejä, mutta niitä ei tarvitse heti tuputtaa, kunhan nyt ensin saadaan tuo liikkuminen - niin pallo kuin pelaajat - kuntoon. Liike pitää tapahtua myös puolellakentällä, ei pelkästään 28 m pitkällä suoralla. Koripallo on Tempon vaihtopeli, se on jatkuvaa likettä, pysähtymistä sekä suunnanvaihtoa neljään eri suuntaa.
Rokeutta pitää olla, mutta ylenmääräinen itsekkyys pitäisi kitkeä pois.

 

[juhalehtonen]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Paikkapuolustuskielto pois

Kannatan tätä lämpimästi. Perustelut ovat samat kuin PJ:llä. Lisäksi hyökkäämällä paikaa vastaan opitaan paremmin hyökkäämään joukkueena. Hyökkäykset eivät tällöin mene pelkästään taitavimman hyökkäyspään pelaajan kautta 1vs1 pelinä.

 

[Totta]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Täällä on loistavia ajatuksia ja paljon hyvää asiaa.
Yksi lisäys muutettaviin asioihin olisi se, että juniori-ikä loppuu koriksessa liian aikaisin...
Mikä osa syynä b-junnuiässä tuleviin runsaisiin lopettamisiin..
Mitkä ovat lätkässä tai futiksessa b-ikärajat?

 

[pitkään junnuja seurannut]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Vaikka täällä nyt tuntuu olevan muotia käsikahvaa haukkua Suomen korista ja kaikkea sen tekemistä, niin sanoisin, että monessa asiassa ollaan silti parempia ja perinteekkäämpiä kuin monet samankokoiset tai tuplasti isommat maat euroopassa. Tämä ei tarkoita etteikö pitäisi parantaa toimintaa jatkossa paljonkin. Ehkä tuosta paikallisesta keppitappelusta ja sen asemasta Suomessa johtuen, täällä ei vaan oikein ymmärretä noita globaaleja lajeja ja niiden mittasuhteita ja vaatimuksia maailmalla. Odotetaan maailman huippua 5M kansakunnalla. Se ettei olla USA:n tai Espanjan tasoa ei tarkoita sitä että kaikki olisi tehty päin persettä.

Mutta itse topicin otsikkoon sanoisin, että muuttaisin eniten valmennuksen tasoa etenkin alta 15v junioreita (mihin seurojen parhaat valmentajat on/pitäisi olla valjastettu?) ja toisaalta myös lasten vanhempien asennetta koripalloa kohtaan. Käykää vanhemmat ihmeessä katsomassa niitä pelejä yhdessä ja olkaa kiinnostuneita lajista ja seurassa hommien tekemisestä! Sillä on ihan uskomaton vaikutus mistä vanhemmat on urheilun saralla innostuneita.

 

[Hujoppi]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Minusta taas kaikki reklamointi pitäisi ottaa opiksi ja sen pitäisi johtaa
sellaisten asioiden korjausliikkeisiin, mitkä on mahdollista. Jos päättävät
tahot nousevat ruohonjuuritason yläpuollelle ja maastoutuvat barrikadeille,
jää tulokseksi kituva laji ja jatkuvat epäonnistumiset. Tästä syystä sanoin
tahtoitlna painavimmaksi syyksi nousta menestykseen.

Onhan salibandyliitto tehnyt paljon oikein, kun laji on noussut miniatyyli-
lajista ohi koriksen. He ovat tehneet asioita oikein pitkällä aikavälillä.
Jos se on junnuiässä ne mitalit, niin annetaan sitten mitaleita lapsukaisille,
jos se heitä motivoi. Tai mitä keinoja sählyjengi onkin sitten käyttöön, ne voisi
tutkia ja hyödyntää koriksessa.

Sanoisin, että tässä ketjussa on esitetty monta kertaa ne ainoat menestystekijät,
joilla kaikki joukkeet pärjää, kun vaan ottaa ne käyttöön. Monet tahkoavat
samoilla keinoin vuodesta toiseen ja suuren menestyspaineen alla ottavat sitten
lisäksi ei.koripallollisia keinoja käyttöön ja nämä ylilyönnit vaikuttavat siten,
ettei uusia pelaajia saada seuroihin.

Vanhempien osuudesta sanoisin itse, että ensin pitää muuttua ne oleelliset asiat
seuroissa ja kattojärjestöjen toimesta, ennen kuin vanhemmat osallistuvat
toimintaan. Kun työelämä on mitä on ja vetää vanhemmat ihan piippuun, pitää
osallistumisen olla niin vaivatonta ja mukavaa touhua, että sitä työelämän
puristeissa loppuunajetut vanhemmat jaksavat tukea. En tunne yhtään vanhempaa,
joka ei haluaisi hyvää lapselleen, niin myös pienten koripalloilijoiden vanhemmat.
Syytä siihen, ettei vanhemmat jaksa tukea toimintaa omalla panoksella, tulee etsiä ihan
peilin kautta. Eräskin aikaisempi kirjoittaja tuntee omassa sidosryhmätoimessaan
joutuvansa jatkuvasti tasapainoilemaan siten, että on mahdollisimman miellyttävä
jokasuuntaan, jotta edes ne vähät, jotka osallistuvat, jaksaisivat. Toimiminen tällaisena
puskurina esim joukkueenjohtajatoimessa on erittäin kuluttavaa. Ja se kertoo missä
mennään yleisessä seuratoiminnassa. Harrastus ja sen tukeminen vaatii sen, että se on
miellyttävä kokemus kaikille osapuolille ja jos se ei ole, ihmiset äänestävät jaloillaan.
Keppitappelut kertovat omaa karua kieltään missä mennään. Aikaisemmissa kirjoituksissani
kuvailin sitä, mitä itse pienet pelaajat joutuvat näkemään ja kokemaan.

Alkuperäiseen kysymykseen on monta vastausta ihan koripalloteknisesti ja aatteellisella
tasolla. Ainoa kysymykseni takaisinpäin on, että mikä estää tekemästä näitä muutoksia ja
muuttamalla korista suosituksia ja halutuksi harrastukseksi. Ja olisko se jotenkin vastenmielistä,
jos suomalainen koris olisi kansainvälisesti laadukasta ja arvostettua, ihan joka ikäluokassa.
En usko, että on mitään esteitä nostaa koripalloa tällaiselle tasolle, eikä siitä mitään haittaa
olisi, vaikka edellinen kirjoittaja epäilee tällaisen mission onnistumista tai tavoitetilaa.
Minusta se olisi oikein hyvä tavoitetila, poistamatta ihan tavallisen kuntokoriksen mielihyvää
tuottavaa vaikutusta jokaiselle harrastajalle.

 

[njjja]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Huomaan että hujopilla ei ole oikein ymmärrystä siitä miten seurat ja/tai liitto pääasiassa toimii. Seura = jäsenet eli täysin riippuvainen siitä mitä ihmiset seurassa tekevät. Ei ole mitään ulkopuolista tahoa, jossa vaan asioita tapahtuu. Ainoastaan ne asiat tapahtuvat mihin löytyy tekijöitä eli pelaajia ja heidän vanhempiaan. Pääasiassa nykyään tuntuu löytyvän ainoastaan niitä jotka kyllä tietävät mitä tehdä, mutteivät ole valmiita tekemään muuta kuin suureen ääneen kertomaan kuinka kiire heillä on. Kaikilla tässä on kiire, töitä, pehettä, harrastuksia. Yhtään ainoaa tuollaista hujopin kaltaista besserwisseriä tämä laji tai mikään seuratyö ei kaipaa.

Liiton eri toimielimissä ne kaikkein aktiivisimmat vapaaehtoiset tekevät vielä hommia koko lajin parhaaksi, yhä edelleen oman työnsä, perheensä, harrastusten, oman seuran ja lastensa joukkueiden lisäksi. Kiitokseksi saavat tällaista täysin idioottimaista arvostelua. Tiedän ettei yhteenkään liiton yksikköön tai toimielimeen ole ollut suurta tunkua, joten varmasti kaikille halukkaille varmasti löytyy paikka vaikuttaa.

Suomen koris saadaan nousuun sillä, että tekijöiden määrä saadaan nousemaan näiden kriitikko-itkijä-valittaja kummajaisten määrää korkeammaksi.

 

[Hujoppi]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Alkuperäinen kysymys kuului: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Edelläolevan kirjoituksen perusteella minun siis pitäisi pitää suu kiinni, eikä
mielipiteeni lasten ja nuorten korikseen tarvittavaiin muutoksiin tulisi tulla julki
ja asioista paremmin perillä olevat antaisivat lausutoja paremmalla ymmärryksellään.

En tiedä mistä johtopäätös tulee, etten tietäsi miten kattojärjestöt tai seurat
toimivat, kirjoituksistani tulisi päätellä täysin päinvastaista. Vähättelyt ja besserwisseydet
kuuluvat valtapelin ensiaakkosiin. Se koira yleensä älähtää johon kalikka kalahtaa.

Juuri tälläisiin asennevammoihin kaatuu kaikki uudistukset. Kunnioitan kuitenkin jokaisen
mielipiteitä, vakaumukseni on kuitenkin uskoa että järki voittaa aina loppujen lopuksi.
Olisi kiva vaihtaa mielipiteitä tämän topiikin ihan aihepiirin parissa.

 

[Kyllästynyt]

Vs: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Alkuperäinen kysymys kuului: Mitä muuttaisit lasten ja nuorten koriksessa?

Edelläolevan kirjoituksen perusteella minun siis pitäisi pitää suu kiinni, eikä
mielipiteeni lasten ja nuorten korikseen tarvittavaiin muutoksiin tulisi tulla julki
ja asioista paremmin perillä olevat antaisivat lausutoja paremmalla ymmärryksellään.

En tiedä mistä johtopäätös tulee, etten tietäsi miten kattojärjestöt tai seurat
toimivat, kirjoituksistani tulisi päätellä täysin päinvastaista. Vähättelyt ja besserwisseydet
kuuluvat valtapelin ensiaakkosiin. Se koira yleensä älähtää johon kalikka kalahtaa.

Juuri tälläisiin asennevammoihin kaatuu kaikki uudistukset. Kunnioitan kuitenkin jokaisen
mielipiteitä, vakaumukseni on kuitenkin uskoa että järki voittaa aina loppujen lopuksi.
Olisi kiva vaihtaa mielipiteitä tämän topiikin ihan aihepiirin parissa.

Olet tämän keskustelun aikana ehtinyt jo haukkua valmentajat, vanhemmat, tuomarit, seurat ja liiton. Lisäksi tekeydyt marttyyriksi arvostelemalla eriäviä mielipiteitä. Muista kuitenkin, että epäkohtien osoittaminen ja muiden arvostelu on varsin helppoa. Nyt odotammekin suurella jännityksellä toivottavasti pian esittämiäsi konkreettisia kehittämismalleja (muitakin kuin valmentajien erottamiset jne).

On tietysti olemassa niitä ihmisiä, jotka nauttivat jatkuvasta negatiivisten asioiden paisuttelusta ja heillekin lienee tarkoituksensa, mutta älä nyt viitsi ruikuttamisestasi kiitosta kerjätä. Jos kaikki on huonosti, ei mukana tarvitse olla, se on näitä vapauden hyviä puolia.