Miten Korisliigassa tehdään pisteet

[manzu]

Kaiken ottelukiireen ja voittamisten ja tappioiden keskellä halusin katsella miten liigassa tehdään pisteitä?

Nykyisessä pelissähän ei voita se, joka heittää tarkiten, vaan useinmiten se joka jakaa heittonsa parhaiten ja heittää eniten. Tottakai prosenteilla on paljonkin merkitystä etenkin vapaaheittojen suorittamisesta. Kireissä otteluissa tappiola oleva joukkue ottaa yhä enenemässä määrin ns. taktisia virheitä pysäyttääkseen pelikellon ja saadakseen pallon haltuunsa. Jokaisessa joukkueessa tälläisiä toivottuja ohiheittäjiä on 1-2 ja aina useinmiten pitkässä päässä. Donkaam,isen ja painin keskellä ei ole opeteltu yksinkertaista fyysistä liikettä, jolla laitetaan pallo renkaaseen. Ainakin naisten palloja sinne menee kaksi yhtä aikaa ja seiskojakin melkein. Aika iso rinki.

En keskity sen enempää heittotaitoon, joka on hyvinkin vaihtelevaa aina lay up suorituksista alkaen. Vaikka olet hyvä kaukoheittäjä niin se ei aina ole sama kuin, että olet hyvä vapaaheittäjä. Kaikenlaisia virtuooseja on siinä nähty. Parhaimmillaan jopa lähes 30 heittoa per ottelu on aika paljon missattavaksi. Kaikki täämn hetken kärki joukkueet ovat vapaaheitoissa selkeästi keskiarvon yläpuolella.

Kakkosia on alattu jälleen kunnioitta ilahduttavasti ja nyt halutaan todella mennä sinne sisälle. Parhaiten on kunnioitusta osoittanut Kouvola. Toikka on saanut entisen, no melkein entisen kolmoslaumansa todella keskittymään pelamiseensa. Se näkyy suoranaisina voittoina, mutta tietysti myös parempana pelaajamateriaalin käyttönä. Pelaajat nauttivat enemmän, kun saavat joskus koskea palloon ja se myös lisää heiton oikeaa rytmiä -fiilaria.

Kaksikolmasosaa heitoista pitäis olla kakkosia ja loppu jakautuu sitten kolmosten ja vapareiden kesken. Selvää on, ettei vapareitakaan kauhiasti tule, jos pelkästään kolmosia viskotaan. Mitä alemmaksi sarjassa mennään sen suuremmaksi tulee kolmosten määrä ja sitä pienemmäkis jää "oikea korin tekeminen". Ikäänkuin luovutettaisiin, kun ei päästäkään sinne sisälle. Näin ajan ja uskon loppuessa pistetään ilmoille kolmenpisteenheitto, jota ei varmasti saada levypallona takaisin, vaan levypallon jälkeisin tilanteen päättää vastustaja toiseenpäähän. Tilanne siis hävittiin 6 sekunnissa 5-0(ohiheitto kolmonen+vastustajan lay up). Tälläisiä tilanteita näkee otteluissa valitettavan paljon.

Mut katselkaa suosikkejanne ja ajatelkaa, miten he siellä pelaavat 8] Perjantainahan pelataan taas.

 

[J]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Hyvä kirjoitus mielenkiintoiseen aiheeseen. Kyllähän korisliigassa suurin osa koreista tulevat korin alta, vapaaheitoista ja kolmen pisteen heitoista. Mid-range heittäjiä arvostetaan liian vähän. On ollut ilo katsella Ray Nixonin ja Chris Hesterin tekemistä, he uskaltavat heittää kakkosia kaukaa. Kun katsoo heittokarttoja, huomaan, että kolmen sekunnin rajan ja kolmen pisteen viivan välistä tulevat korit ovat harvassa. Hyvän joukkueen kolmosprosentti on noin 40%. Keskimatkan kakkoset pitäisi upottaa vähintään 60% tarkkuudella. Ja periaatteessa kolmen pisteen heitto kun menee ohi, ei ole itse asiaa levypalloon. Ei yksinkertaisesti heittäjä niin kaukaa ehdi irtopalloihin. Kakkosen viskaisun jälkeen taas ehtii vielä ihan hyvin levyyn. Juniorivalmennuksessa asia kannattaa ottaa myös huomioon. Ei roiskita kolmosia vaan kärsivällisesti heitetään oikealla tekniikalla kakkosia. Hyvät kolmosnikkarit ovat aloittaneet korin alta, keskimatkan heitoista kolmosiin. Toki kolmen pisteen heitosta saa yhden pisteen enemmän, mutta pidän silti tärkeämpänä osata heittää keskimatkalta kuin kaukaa.

 

[Kapa]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Manzu on kyllä ihan kultaa. Hyvää tekstiä ja ajattelemisen aihetta - taas!

 

[TChambers]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Pakko olla jonkun vastarannan kiiskikin. Ei ole, Manzullakaan, virallista totuutta a`la 2/3 heitoista pitää olla kakkosia. Kuka niin sanoo? esimerkiksi Rick Pitino voisi hyvinkin olla jo periaatteessa eri mieltä. Miten joukkueen kannata hyökätä tai yleensä pelata, on aina joukkuekohtainen asia, vähän niin kuin puolustaminenkin. Manzu on useasti lytännyt paikkapuolustuksenkin kaikissa tilanteissa. Gene Keadyn Purdue oli tästäkin kovasti eri mieltä vuosikymmeniä. Juuri siinä on koriksen hienous, että asioita voi tehdä eri tavalla, ja silti oikein. Siksi on vaarallista tälläisellä hupifoorumillakin julistaa henk.koht. mielipiteitä julkisina totuuksina.

 

[manzu]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Kiittäen kiinnostuksestanne lisään hieman lehtiä excel taulukkooni ja näytään mistä nuo pisteet joukueille oikein kertyvät. Kokemukseni mukaan tämä tapa harvoin muuttuu pelikauden aikana radikaalisesti, ellei valmentaja ja pelaajat muutu.
Tosin esimerkkiksi lukemat Hongassa ovat lähes samat joka vuosi oli penkin päässä kuka tahansa. Pelaajathan eivät ole muuttuneet radikaalisti. Honka ratkaisee isolla prosentilla sisältä.
Kaminen ja ToPo on erittäin hyvä esimerkki monen vuoden tavasta pelata. "Emme ole koskaan kolmenpisteeen joukkue", sanoi Tomppa jo vuosia sitten. Kuten sanottu Toikka on yhtynyt ainakin nyt samaan ajatukseen, tosin materiaali auttaa.

Miksi sitten KTP ja Vilpas heittävät niin vähän vapareita. Halu voimakkaaseen kolmenpisteen heittoihin. Vilpas jopa on yli 70% vaparijoukkue, joten kyllä sieltäkin voisi syntyä pisteitä. Haluttu pelityyli ratkaisee. Jos Kotkassa Washington ja Heinonen puuttuisivat, niin ehkä sitten mentäisiiin enemmänkin sisälle.
Tämä koriliigan taulukko näyttää, että voimakkaasti kolmosiin panostavat joukkueet ovat hännillä tai keskiviivan alapuolella. Tämä tietysti, jos heittäminen yksinomaan ratkasisi koripallo-ottelua. Suurelta osalta kuitenkin. Levypallopelin osuutta ei pidä sulkea pois ja sama on puolustuksen onnistuminen. Meillä on kuitenkin paljon hyviä hyökkäyspelaajia, joita vastaan tehdään sama pistemäärä puolustuksessa, jonka he tekevät osaamisalueellaan, joksus jopa enemmän.
Mitä paremmin joukkue osaa kayttää hyökkäyspään materiaalinsa ja tehdä saman puolustuksessa, sen parempi tulos - tietysti

Korisliigan vertaaminen suuriin yliopistovalmentajiin ei tunnu aivan oikealta. Meidän pitäisi kuitenkin pääsääntöisesti rakentaa omia pelaajiakin. "I don't have to make players, I just recrute them" olen kuullut aikamonen US coaching suusta. Ja totta on myös, että materiaali haetaan koulun tai paremmminkin valmentajan filosofiaan, joka on säilynyt samana aina harjoituksia myöten kymmeniä vuosia.

Hyvää ei kannata vaihtaa, vaikka se sitten olisi paikkapuolustua.

 

[jaakko1]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Mikä on syy ja mikä on seurausta?

Poimitaanpa sarjan häntäpäästä vaikka Salon Vilpas. Totta kai Vilpas ottaa - ja joutuukin ottamaan - paljon kaukoheittoja, koska heidän kokoonpanollaan korin alle ei ole mitään asiaa. Sillä taas ei ole mitään tekemistä joukkueen menestyksen kanssa, sillä luultavasti menestys olisi vielä kurjempaa, jos joukkue alkaisi pakottaa ratkaisuja lähemmäs koria.

Kouvojen kohdalla pelifilosofian muutos näkyy siinä, että joukkue hyökkää nyt paljon aiempaa monipuolisemmin, mutta edelleen, kyse on taas pitkälti joukkueen kokoonpanosta. Joukkueesta lähti profiloituneita heittäjiä (Iisalo & Kaaresvirta) ja tilalle tuli yksi maan parhaista korinaluspelaajista (Kaunisto). Tällä kaudella Kouvoilla on selkeästi paremmat lähtökohdat hakeutua korin alle.

Mitä tulee siihen, että joukkueen heittoyrityksistä 2/3 pitäisi olla kakkosia, niin raja vaikuttaa erittäin keinotekoiselta. Aina pitäisi pelata joukkueen vahvuuksien mukaan. Jos joukkueessa on monta hyvää heittäjää, niin totta kai pelikirja pitää rakentaa sellaiseksi, että heittäjistä saadaan mahdollisimman paljon irti.

Monen korisliigajoukkueen ongelma on se, että tyydytään siihen ensimmäiseen ja helppoon heittoon, joka nyt sattuu usein olemaan kaaren takaa. Sellaisetkin pelaajat ottavat kaukoheittoja, joiden ei pitäisi ikimaailmassa niitä ottaa.

 

[TChambers]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Juuri tätä yritin sanoa, minkä Jaakko toi esille. Materiaali määrittää , mikä on joukkueelle hyvä heitto, ei mikään "2/3-sääntö". Kouvojen kohdalla kyse on juuri viisaasta pelitapamuutoksesta, kun pelaajatkin vaihtuivat heittäjistä sisäpelaajiin enemmän kuin Toikan "viisastumisesta" NykyKouvoissa sisäpeli painottuu enemmän, viime vuoden rosterilla heittopeli oli ilmeinen hyökkäyksen painopiste. Ja Vilppaan hyvän alkukauden takana on nimenomaan joukkueen vahvuuksien=heittovoiman hyödyntäminen. Vihjailu siitä, että Geady/Pitino-akseli ei osannut/osaa pelaajien kehittämistä voitaneen jättää omaan arvoonsa.

 

[gladiator]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Samaa mieltä Jaakon kanssa.

Tuo Manzun tilasto on hyvin havainnollinen, mutta ei joukkueita kannata sen perusteella analysoida huonoiksi tai hyviksi, tai pakottaa tollaiseen 2/3 heiton valintaan.

taulukko kertoo että esim. Salo ja Joensuu heittävät paljon kaukaan, vastustajan valmennusjohto voi sen jotenkin analysoida valmistautumisessaan.

Mutta en mitenkään usko että Dejworek tai Salminen seuraavaan otteluun mentäessä muuttaisi pelikuvioita siksi että saataisiin enemmän kakkosia. vastustaja saattaa kyllä näillä tiedoilla muuttaa puolustuskuvioitaan jonkin verran, sikäli nuo tilastot on mielenkiintoisia.

Samaa mieltä myös mm Kouvojen tilastojen muuttumisesta, lienee aika lailla itsestään selvyys että jos Kaaresvirta ja Iisalo korvataan Kaunistolla, muuttuu heittovalikoima radikaalisti, vaikka hyökkäyskuvioille ei tehtäisi mitään.

Ansiokkaita tilastoja Manzulla, niiden perusteella en kuitenkaan tekisi päätelmiä siitä kenen heittovalikoimat ovat oikeat. Ei ole olemassa standardijakaumaa jota pitäisi noudattaa. Tietysti vapaaheittojen suuri määrä on ainakin jollain tavalla hyvä tavoite, sillä sen helpompaa tapaa tehdä pisteitä ei koripallossa ole.

 

[42]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Ei kai pidäkään pakottaa tekemään jotain mitä ei osaa tai pysty. Eikös tuosta tilastosta voi vetää johtopäätöksen, että ne joukkueet jotka ovat kolmospainotteisia (materiaalin ollessa sen mukainen) eivät ole menestyneet yhtä hyvin kuin 2/3-tyyliä (materiaalin ollessa sen mukainen) noudattavat ja sitä kautta joukkueen koostumus on valittu väärin? Siihen 2/3:een pakottaminen ei tilanteessa tietenkään auta, materiaalia pitäisi muokata jos siihen suuntaan halutaan.

 

[Herbert]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Ansiokkaita tilastoja Manzulla, niiden perusteella en kuitenkaan tekisi päätelmiä siitä kenen heittovalikoimat ovat oikeat. Ei ole olemassa standardijakaumaa jota pitäisi noudattaa. Tietysti vapaaheittojen suuri määrä on ainakin jollain tavalla hyvä tavoite, sillä sen helpompaa tapaa tehdä pisteitä ei koripallossa ole.

Komppaan tätä. Manzyn tilastot osoittavat, että sarjassa menestyvät joukkueet tekevät enemmän 2p ja 1p koreja kuin vähemmän menestyvät. Mutta mikä on syy ja mikä seuraus? Se ei datasta ilmene.

Jos joukkue pystyy heittämään aina tahtoessaan 2p heiton 60% tarkkuudella tai 3p heiton 40% tarkkuudella, niin kumpia heittoja heidän kannattaa pelata? 10 heittoyritykseen johtanutta hyökkäystä tuo molemmissa tapauksissa 12 pistettä eli siltä osin väliä ei ole. Tarkoittaa siis sitä, että ero syntyy siitä, miten tilanne jatkuu heiton jälkeen. Nyt olisikin mielenkiintoista tarkastella levypallojen jakautumista eri heittojen jälkeen. Joku on väittänyt, että 3p heitto tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia hyökkäyslevypallolle, kun pallo pomppaa kauemmas korista ja sulkeminen siten vaikeampaa. Kenelläkään tästä tilastoa?

 

[Ohisektori]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Jos joukkue pystyy heittämään aina tahtoessaan 2p heiton 60% tarkkuudella tai 3p heiton 40% tarkkuudella, niin kumpia heittoja heidän kannattaa pelata? 10 heittoyritykseen johtanutta hyökkäystä tuo molemmissa tapauksissa 12 pistettä eli siltä osin väliä ei ole. Tarkoittaa siis sitä, että ero syntyy siitä, miten tilanne jatkuu heiton jälkeen. Nyt olisikin mielenkiintoista tarkastella levypallojen jakautumista eri heittojen jälkeen.

Vrt. myös, kuinka usein rikotaan kahden pisteen heittäjää suhteessa kolmen pisteen heittäjään. Ei ole tästä mitään tilastoa, mikä on tarkka suhdeluku, mutta vaparit ovat se helpoin tapa tehdä pisteitä ja kuten tilastoista voidaan nähdä, eivät joukkueet kuten Vilpas, bonusviivalta kovin usein itseään löydä. Komppaan muutoin 42:sta.

 

[Botevgrad]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

... mutta vaparit ovat se helpoin tapa tehdä pisteitä ...

Tää maininta tuli nyt jo toisen kerran, joten kaipaa oikaisua. Kyllä vaparit edelleenkin on vasta toiseksi helpoin tapa, kun helpoin tapa on vapaa lay-up.

 

[manzu]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Hyviä mienkiintoisia kommentteja ja pohdistojakin. On selvää, että jokainen joukkue pelaa valmentajansa muotoilevan filofofian mukaan. Lappeenranta painottaa nopeutta ja syöttämistä, kuten moni muukin mnestyvä joukkue. UU kierrättä palloaa letkeiden palloscreenien kautta. Vilpas jumputtaa palloa ylös kuljettamalla ja hakee kaukoheittoja. Heidän pelityylinsä perus "horns2 pelineen päättyy halusi tai ei takamiehen ajoon tai jonkun kolmoseen.

Herbertin kaipaamaan jälkitilanne peliin ei varmasti ole suoraan laskennallista vastausta. Olen kuitenkin tarkkailleut ja laskenutkin ottelukohtaisesti, mitä heittojen jälkeen tapahtuu.
On joukkueita, jotka rakentavat hyökkäyksensä siten että heillä on aina nuo kolme levypalloilijaa plus ronka mies ja sitten vamistaja. On myös joukkueita, jotka vain heittävät ja sitten toivovat. Valitettavan usein tapahtuu se kaikkein ikävin asia. Kolmonen heittää, vastustaja ottaa levypallon ja juoksee nopean kakkosen, eli tilanne hävittiin 5-0. Yhtäpaljon kun uskon nopeisiin hyökkäyksiin, niin väitän että nopean pysäyttämiseen johtava toimenpiteitä arvostetaan ja harjoitellaan aivan liian vähän.

Miksi tyydytään niin helppoihin kolmosiin: KUN EI OSATA SYÖTTÄÄ, MUUTA KUIN KENTÄN PITUUSSUNTAAN MENEVIÄ SYÖTTÖJÄ ja kun ½ kentän peli on vain palloscreeniä palloscreenin pelin jälkeen sitä kuitenkaan sen enempää pohtimatta ja monipuolisesti käyttämättä. Lähimmät variaatiot ovat: Takamiehen heitto ja yritys levypalloon, pick and roll screenaavalle pelaajalle. Seraavana tulee ulossyöttö kolmoseen, mut kuten mainittu harvat todella harjoittelevat siitä tulevaa jälkitilannetta - hyökkäyspäänlevypalloa. Kuitenkin vain 2-4 kymmenestä menee koriin. Väitän että kuudesta ohiheitosta 4 päättyy vastustajan lay up yritykseen. Laskekaahan seuraavalla kierroksella.
Kaipaan hyviä In and Out pelejä ja pelaajia. Kaipaan jo junnuila myös taitoja kunnolliseen post peliin eikä pelkkiin valmiisiin siilauksiin. Kaipaan pelaajia, jotka naruttavat 3 sekunnin alueella toisiaan. Eihän tämän pelin nimi ole golf ja hole in one.

2/3 osaa, jota tunnutte vierastavan tulee useamman vuoden laskemisesta yhdessä Asko Rinteen kanssa. Varmasti sinne 2/3 ei nykyisin päästä, mutta yhdessä vapaaheittojen(lähes kuin kakkonen) kanssa pitäisi meidän olla kevyesti yli. Toivottavasti vain vaparit saataisiin sisälle. Takamiehet heittävät enemmän kuin isot, lähinnä siitä syystä, että suurin vaparimäärä heitetään vasta ottelun loppuhetkellä, kun aletaan pysäyttämään kelloa.

palaillaan

 

[gladiator]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Tää maininta tuli nyt jo toisen kerran, joten kaipaa oikaisua. Kyllä vaparit edelleenkin on vasta toiseksi helpoin tapa, kun helpoin tapa on vapaa lay-up.

Selvennykseksi: tarkoitin sanoa että tilastojen mukaan vapari on tehokkain tapa tehdä kori. Tilastoinnissa nimittäin vaikea, esim päätyrajan kääntöhypäri kakkosen rajalla varpaat viivalla tilastoidaan samaan kategoriaan lay-upin kanssa. Näissä tilastoissa kauden mittaan kohtuullisina prosentteina voisi pitää

vaparit 70 %
kakkoset 55 %
kolmoset 35 %

Eli yhden suorituksen odotusarvoksi voisi laskea keskimäärin

vaparit 1,40 pistettä
kakkoset 1,10 pistettä
kolmoset 1,05 pistettä

Lienee makuasia, missä suhteessa noita kakkosia ja kolmosia viskoo. Vaparit ovat kyllä tällä mittarilla ylivoimaisesti tehokkain tapa saada muutoksia tulostaululle. Sekin on tietynlainen fakta että puolustaja aika harvoin rikkoo kolmosen heittäjää.

Tietysti tämä on vain matematiikkaa. Muistakseni esim Durel Vinson ja ryan McDade ovat ainakin joskus olleet sellaisia 40% vaspaaheittäjiä, eli ei tuo ihan kaikkiin päde

 

[riisto]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Väitän että kuudesta ohiheitosta 4 päättyy vastustajan lay up yritykseen. Laskekaahan seuraavalla kierroksella.

Eiköhän kuudesta ohiheitosta joku 25% eli 1,5 päädy jo hyökkääjälle takaisin levypallon muodossa. Eli tuskin 4 jäljelle jääneestä 4,5:stä päätyy vastustajan lay uppiin? (Nämä siis oletuksella että 6 irtopalloa on jaettavissa niinkuin kai oletus oli?)

 

[raappa]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Juuri tätä yritin sanoa, minkä Jaakko toi esille. Materiaali määrittää , mikä on joukkueelle hyvä heitto, ei mikään "2/3-sääntö". Kouvojen kohdalla kyse on juuri viisaasta pelitapamuutoksesta, kun pelaajatkin vaihtuivat heittäjistä sisäpelaajiin enemmän kuin Toikan "viisastumisesta" NykyKouvoissa sisäpeli painottuu enemmän, viime vuoden rosterilla heittopeli oli ilmeinen hyökkäyksen painopiste.

Kyllä voidaan puhua Toikan viisastumisesta ihan ilman noita lainausmerkkejä. Ei pelaajat sattumalta ole enemmän sisäpeliin painottuneita, kuin viime vuonna. Kun kattoo kouvojen rosteria ja pelaamista, niin on selvää että joukkue on lähtökohtaisesti lähdetty rakentamaan lähemmäs koria perustuvaan peliin. Kun ottaa vielä huomioon että esim muuan Sten oli lähellä pelailla kouvoissa. Eli tässä tapauksessa on tietoisesti valittu pelaajia tämän tyylistä pelaamista silmälläpitäen, eikä ensin raavittu jonkinlainen nippu pelaajia ja sitten valittu sille nipulle sopiva pelitapa.

 

[riisto]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Kyllä voidaan puhua Toikan viisastumisesta ihan ilman noita lainausmerkkejä. Ei pelaajat sattumalta ole enemmän sisäpeliin painottuneita, kuin viime vuonna. Kun kattoo kouvojen rosteria ja pelaamista, niin on selvää että joukkue on lähtökohtaisesti lähdetty rakentamaan lähemmäs koria perustuvaan peliin. Kun ottaa vielä huomioon että esim muuan Sten oli lähellä pelailla kouvoissa. Eli tässä tapauksessa on tietoisesti valittu pelaajia tämän tyylistä pelaamista silmälläpitäen, eikä ensin raavittu jonkinlainen nippu pelaajia ja sitten valittu sille nipulle sopiva pelitapa.

Ehkä näinkin, mutta kyllähän Kauniston paluu muutti aika tavalla joukkueen koostumista ja pelitapaa. Hyvin Kouvot on pelannut, älkää käsittäkö väärin.

 

[gladiator]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Seraavana tulee ulossyöttö kolmoseen, mut kuten mainittu harvat todella harjoittelevat siitä tulevaa jälkitilannetta - hyökkäyspäänlevypalloa. Kuitenkin vain 2-4 kymmenestä menee koriin. Väitän että kuudesta ohiheitosta 4 päättyy vastustajan lay up yritykseen. Laskekaahan seuraavalla kierroksella.

Yritin hieman tutkia tuota Manzun väitettä, jonka mukaan kolmosista vastustaja juoksee nopeita. Yritin kaivaa basket.fistä tilastot hyökkäyslevypalloista joukkueittain ja katsoa korreloiko se mitenkään heitettyjen kolmosten määrään.

Yllättäen basket.fi antoi vain joukkueiden sijoituksen mutta ei määriä. Mutta noistakin voisi karkeasti päätellä jotain. Ja se päätelmä noilla otosmäärillä on vähintään yllättävä. 10 joukkuetta 12:sta korreloi melko hyvin sen kanssa että mitä enemmän ottaa kolmosia, SEN PAREMMIN SAA HYÖKKÄYSLEVAREITA. Vain kaksi kymmenestä olivat poikkeuksia. Kouvot saa paljon hyökkäyslevyjä, vaikka ei heitäkään runsaasti kolmosia. Lisäksi Vilpas on huono hyökkäyslevypallojoukkue, vaikka kylvää kolmosia.

Tietysti tuo otos on kovin pieni ja siinä käsitellään vain absoluuttisia levypalloja, ei hyökkäyslevypallojen osuutta mahdollisista levypalloista. Mutta jo tuon tilaston perusteella voisi ajatella ettei kolmen pisteen heitto välttämättä ole huono valinta hyökkäyslevypalloasemaa ajatellen.

Vaatisi varmaan lisää analyysiä, mutta tuo Manzun ajatusmallista, että kymmenestä kolmosesta neljä päätyisi nopean hyökkäyksen seurauksena omaan koriin, on ainakin minun mielestäni kovin karrikoitu.

HYÖKKÄYSLEVYPALLOT
1. KTP-Basket 0
2. Forssan Koripojat 0
3. Joensuun Kataja 0
4. Kouvot 0
5. UU-Korihait 0
6. Kauhajoen Karhu 0
7. Tampereen Pyrintö 0
8. Namika Lahti 0
9. Torpan Pojat 0
10. Lappeenrannan NMKY 0
11. Salon Vilpas 0
12. Espoon Honka


KOLMOSYRITYKSET
1. Joensuun Kataja 0
2. Salon Vilpas 0
3. KTP-Basket 0
4. Tampereen Pyrintö 0
5. UU-Korihait 0
6. Forssan Koripojat 0
7. Namika Lahti 0
8. Lappeenrannan NMKY 0
9. Torpan Pojat 0
10. Kauhajoen Karhu 0
11. Espoon Honka 0
12. Kouvot 0

 

[SG]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Ja se päätelmä noilla otosmäärillä on vähintään yllättävä. 10 joukkuetta 12:sta korreloi melko hyvin sen kanssa että mitä enemmän ottaa kolmosia, SEN PAREMMIN SAA HYÖKKÄYSLEVAREITA. Vain kaksi kymmenestä olivat poikkeuksia.

Itse näen aivan luonnollisena, että paljon kolmosia viskovat jengit pärjäävät hyvin hyökkäysribareissa, sillä kolmosesta pallo bruukaa pomppavan kauemmaksi ja hyökkävällä jengillä on paljon parempi asema näihin palloihin. Nyky-koriksessa ei ole täysin tavatonta sekään, että jengi vie enemmän hyökkäysribareita kuin vastustaja puolustusribareita, johtuen runsaista, jopa yli puoleen pelitilanneheitoista nousevista kolkkimääristä.

Itse kuitenkin uskon, ettei kestävää menestystä voi rakentaa sen varaan, että puolet pelitilanneheitoista on kolkkeja, sillä korkeaan kolmosprosenttiin tarvitaan myös sisäpeliuhkaa ja jos sitä löytyy, niin varmaan myös paintistä pointseja syntyy. Puolustuksen aggressivoitumisesta johtuu, että pitkän matkan jumpperit ovat nykykoriksessa harvassa, ne eivät myöskään ole kovin korkeaprosenttisia heittoja, sillä difusta johtuen tilaa on usein vähän. Ehkä kolmoskaaren tuleva siirto taaksepäin saatta hieman muuttaa tätä tilannetta, että nähtäisiin jällen enemmän muunlaisiakin koreja kuin lay-uppeja ja kolmosia.

 

[manzu]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Itse näen aivan luonnollisena, että paljon kolmosia viskovat jengit pärjäävät hyvin hyökkäysribareissa, sillä kolmosesta pallo bruukaa pomppavan kauemmaksi ja hyökkävällä jengillä on paljon parempi asema näihin palloihin.

Näinkin, mutta todellisuus näkyy kun otatte videon ja alatte katsella ottelua, tai olette itse paikalla ja rekisteröitte hyökkäyslevypallojen määriä.
Vain muutamia pätkiä tuossa eilisiltana katselin tämän vuotisesta neljästä eri ottelusta ja tuloksena oli vain kolmoslevypallojen osalata, että kolmessa neljästä puolustus otti aina enemmän levypalloja kun hyökkäys, juuri näistä takaraudasta ja eturaudasta pomppivista heitoista. Kolmosissa kaari on aina pienempi kun lähiheitoissa, joten pallon takaisin kimpoaminenkin on paljon nopeampaa.
Hyökkäävälle joukuelle on ilo omata sellaisia pelaajia kuin, FoKoPo:n Vinston, KTP:n Spencer, McDade ja Jones, jotka todella haluavat palvella itseään ja joukkuetta hakemalla noita hyökkäyslevypalloja. Myös UU-Korihait rakentaa hyökkäyksensä hyvinkin voimakkaan hyökkäyslevypallon varaan. Ei pidä unohta Ville Kauniston n. 4 hyökäyslevyriä per matsi. Ville usein tulee kaukaa HP alueelta hakemaan levyrinsä.
On vastaavasti paljon joukkueita, jotka vain toteavat heiton tulleen ja menneen ohi sekä sen seurauksena ravaavan henkihieverissä kohti omaa koria. Ei edes ehditä hyökkäyslevypallopaikoille, saati sitten taisteltaisiin paikasta tai osattaisiin tipping paikkaan. Tässä asiassa esim. LrNMKY menetti paljon Turnerin loukkaantumisessa ja vielä enemmän Johnsonin Korean komennuksessa.

Este suorille Baseball nopeille mallia Johnson-Gibson vastustajan kolmosten jälkeen on halu kontroloida palloa, joka esim on KTP:n ja Kouvojen sekä Hongan ja UU Korihaiden hyökkäyksen kulmakiviä. Mahdollisuuksia on kuitenkin lukuisia. TS. vain varmoista juostaan. KTP on oppinut asian ilmeisesti kantapään kautta, kun peräti 5 pelaajan menetykset on keskiarvoisesti yli 2. Avainpelaajien menetykset(ei kerrota mitä menetyksiä) ovat takamies voittoisia, ymmärettävästi? Amerikkalaispelaajilla edelleen lukuisia askeleita, joka aiheuttaa pallonhallinnan, mutta ei heittouhkaa.

Ongelma naisten ja nuorten sarjoissa on vielä PALJON suurempi kolmosten ja hyökkäysleväreiden suhteen. Sitä nuorten maajoukue valmentajat pyrkivät postamaan hyvinkin ohjatulla joukkuekohtaisella systeemillä, miten mennä hyökkäyslevypalloihin. Siihen kuitenkin tarvitaan se perushalu hakea se pallo.