Miten Korisliigassa tehdään pisteet

[Puskajussi]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Yllättäen basket.fi antoi vain joukkueiden sijoituksen mutta ei määriä. Mutta noistakin voisi karkeasti päätellä jotain. Ja se päätelmä noilla otosmäärillä on vähintään yllättävä. 10 joukkuetta 12:sta korreloi melko hyvin sen kanssa että mitä enemmän ottaa kolmosia, SEN PAREMMIN SAA HYÖKKÄYSLEVAREITA. Vain kaksi kymmenestä olivat poikkeuksia. Kouvot saa paljon hyökkäyslevyjä, vaikka ei heitäkään runsaasti kolmosia. Lisäksi Vilpas on huono hyökkäyslevypallojoukkue, vaikka kylvää kolmosia.

Eikö tässä ole mahdollista että olet päätynyt virhepäätelmään, kun et ole ottanut huomioon että hyökkäyslevypallojen määrä saattaa kasvattaa kolmen pisteen heittojen määrää?

Tuolta basket.fi:stä saisi kyllä katsottua jakaumat kenelle kolmen pisteen ohiheitoista on levypallot päätyneet, jos jollakulla olisi ylimääräistä aikaa ja halua.

 

[manzu]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Eikö tässä ole mahdollista että olet päätynyt virhepäätelmään, kun et ole ottanut huomioon että hyökkäyslevypallojen määrä saattaa kasvattaa kolmen pisteen heittojen määrää?

Tuolta basket.fi:stä saisi kyllä katsottua jakaumat kenelle kolmen pisteen ohiheitoista on levypallot päätyneet, jos jollakulla olisi ylimääräistä aikaa ja halua.

Käskystä kovassa kiireessä halusin laske viimeisen ToPo-Vilpas ottelu.
Topo 16 ohiheitettyä kolmosta ja niistä 5 levypalloa itselle
Vilpas 18 ohiheitettyä kolmosta ja niistä 4 levypalloa itselle.

Miulla on jo kiire harjoituksiin, että jos joku haluaa tarkastella varsinaisita tilastoista paljonko niitä ohi heitetyjä kolmosia oli niin siitä vaan.

Tämähän ei todista mitään, mutta antaa ehkä suuntaa

 

[Herbert]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Käskystä kovassa kiireessä halusin laske viimeisen ToPo-Vilpas ottelu.
Topo 16 ohiheitettyä kolmosta ja niistä 5 levypalloa itselle
Vilpas 18 ohiheitettyä kolmosta ja niistä 4 levypalloa itselle.

Tilastoista ilmenee ToPon osalta seuraavat tiedot:
2p heitot 25 / 42 (17 ohiheittoa)
3p heitot 8 /24 (16 ohiheittoa)
10 hyökkäyslevypalloa

Vastaavasti Vilpas:
2p heitot 14 / 32 (18 ohiheittoa)
3p heitot 13 / 31 (18 ohiheittoa)
11 hyökkäyslevypalloa
Vilpas otti 3. erän lopussa 3p heiton, josta ei levypalloa lainkaan, joten tuo ohiheitto on syytä poistaa tilastoista.

Manzun lukujen pohjalta näyttäisi siis siltä, että ToPo on suunnilleen tasavahva hyökkäyslevyissä riippumatta heittovalinnasta (2p: 29%, 3p: 31%), Vilpas taas on selvästi heikompi 3p heittojen jälkeisissä levypalloissa (2p: 39%, 3p: 24p%). Eli tämä materiaali ei tukisi omaa oletustani hyökkäävän joukkueen paremmasta menestyksestä 3p heittojen jälkeisissä levypalloteisteluissa.

Materiaali ei tietenkään kestä tieteellistä tarkastelua, mutta olen silti valmis muuttamaan kantaani ainakin siihen asti, että jaksan itse analysoida asiaa laajemmalla materiaalilla.

 

[42]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Vilpas otti 3. erän lopussa 3p heiton, josta ei levypalloa lainkaan, joten tuo ohiheitto on syytä poistaa tilastoista.

Miksi? Pallo ilmassa kun summeri soi. Jos ei mene, niin aika on loppu ja levyriä ei tule.

 

[manzu]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Katsoin, kuten moni muutin eilisen TV ottelun Lahti-KTP. En kuitenkaan kirjannut paperille tehtyjä nopeita hyökkäyksiä, mutta merkille jäi ykis Suonion kolmonen. KTP heitti kolmosen, Lahti sai "Riiston" levypallosta, Suonio naulasi kolmosen pohjaan, eli KTP ajateluni mukaan hävsi tämän 5 sekunttisen 6-0.

Tilastoista tarkemmin katsoen oli hyökkäyslevypallossa kolmosten ja kakkosten suhde seuraava:
Lahti kakkoset 26 ohiheittoa ja niistä 10 levypalloa, kolmoset 16 ohiheittoa ja 5 levypalloa
KTP kakkoset 23 ohiheittoa ja niistä 10 levypalloa, kolmoset 11 ohiheittoa ja 3 levypalloa

Kakkosissa oli useita, jossa heittäjä itse otti hyökkäyslevypallon, kolmosissa ei tietysti ??? yhtään.

Eli molemmat joukkueet, jotka muuten heittivät keskimääräistä paremmin, olivat kakkosissa hyökkäyslevypalloissa tasavahvoja.

Varsinkin toisella jaksolla oli Lahden puolustukseen paluu selkeästi parempaa ja samanlaisia ilmaisia koreja kuten ensijaksolla ei syntynyt KTP:lle. Samoin Lahden koko puolustus tiivistyi toisella jaksolla.

Amerikoissa tilastoidaaan esim. riistoista tapahtuneet nopeat hyökkäykset ja jos riiston jälkeen ei tule koria on puolustuksen toipuminen ollut hyvä. Samaa voisi ajatella myös puolustuslevypallosista. Tässä kyseisessä ottelussa oli Lahdella 23 puolustuslevypalloa + 9 riistoa= 32 mahdollisuutta päästä nopeaan hyökkäykseen. KTP:llä vastaavasti 30+6=36 mahdollisuutta. Kuten sanottu en laskenut kuitenkaan niitä. Useita kertoja pallo kuitenkin jäädytettiin, pelin paremman tasapainon hakemiseksi.

Levypallopelaamisella on SUURI merkitys joukkueen menestykselle, ja ns. roskapallojen poimijat ovat tässä voimakkaasti kaukoheittoja ja suosivassa ajassamme kultaakin tärkeimpiä.

 

[Herbert]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Miksi? Pallo ilmassa kun summeri soi. Jos ei mene, niin aika on loppu ja levyriä ei tule.

Oliko tämä kysymys? Vastaat siihen nimittäin itse.

Jos tarkastellaan levypallojen jakaantumista 3p ja 2p heittojen jälkeen, ei ole mielekästä jättää tilastoihin näitä viime hetken roiskaisuja, koska niissä ei pyritäkään saamaan levypalloa.

Sen sijaan yksi ajatusvirhe tuossa laskelmassani selvästi on, sillä siinä ei tarkastella vapaaheitoista seuranneita levypalloja lainkaan. Jos ToPo tai Vilpas sai levypallon oman vapaaheiton jälkeen, on se nyt laskettu 2p heitolle ja siten tämä prosentti on liian hyvä. Pitäisi varmaan mennä uudestaan koko ottelu lävitse.

 

[tsouns]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Hirmuisesti arvailuja ja pähkäilyjä täällä. Esitän kolme tilastollista 'totuutta', kiistäkää jos luulen väärin:

Jos joukkue A heittää paljon kolmosia
1. pelissä tulee enemmän levypalloja
2. puolustuva joukkue B saa enemmän puolustuslevypalloja
3. hyökkäävä joukkue A saa enemmän hyökkäyslevypalloja


Olisiko kysymys, jota haluatte itseltänne oikeasti kysyttävän, kumman joukkueen levypallomäärä (puolustuslevy (B) tai hyökkäyslevy (A)) kasvaa suuremman prosenttimäärän joukkueen A heittäessä paljon kolmosia?

 

[Herbert]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Olisiko kysymys, jota haluatte itseltänne oikeasti kysyttävän, kumman joukkueen levypallomäärä (puolustuslevy (B) tai hyökkäyslevy (A)) kasvaa suuremman prosenttimäärän joukkueen A heittäessä paljon kolmosia?

En tiedä, ei tunnu aivot näin perjantaina enää raksuttavan riittävästi. Minusta oikea kysymys on se, että onko 3p ja 2p heitoilla eroa sen osalta, miten todennäköisesti sama joukkue jatkaa hyökkäystä. Tämä saattaa olla sama kysymys kuin esittämäsi, mutta minulla ei sinänsä ole kiinnostusta prosenttimäärän muutoksiin...

 

[manzu]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Olisiko kysymys, jota haluatte itseltänne oikeasti kysyttävän, kumman joukkueen levypallomäärä (puolustuslevy (B) tai hyökkäyslevy (A)) kasvaa suuremman prosenttimäärän joukkueen A heittäessä paljon kolmosia?

Alkuperäinen ideani oli kertoa hyökkäyslevypallojen ja puolustukseen paluun tärkeydesta Useimmilla joukkueilla on aivan sama kuka ne ottaa tai kuka nopean pysäyttää. Kuten Hnerik Dettmann suomalaivalmentajille selvitti Saksan vuosiensa jälken "Joskun täytyy vain ottaa virhe". Tänä päivänä yhä useammin tämä on tapa pysäyttää nopeahyökkäys. Onneksi on EU-virhe.
Tosiseikka on kuitenkin, että menemme selkeästi laiskemmin hyökkäyslevyreihin, kun heittona on kolmonen. Viimeisen viiden vuoden aikana maan keskiarvo heitetyistä heitoista tai pallonhallinnoista ei ole merkittävästi heitellyt saatikja muuttunut. Kolmosia heitetään edellen sisälle 8 ja kokonaisheittomäärä on 23. Kakkoset 22/42 ja vaparit 13/18. Prosentitkaan ei vät ole merkittävästi heitelleet.
Eli kolmosista tulee edelleen ne n. 15 hukkapalloa ja niistä siis vain 3-5 jää omalle joukkuelle. Panostamalla hieman enemmän levypalloharjoitteluun saisimme pelistä paljon suuremman hyödyn, esimerkiksi tietäen, että suuri heittäjävirtuoosimme heittää joka kolmannen kolmosensa ohi. Tuntea hänen tapansa heittää - kaari voima jne - osata arvioida heiton laskeutumis paikka ja hyökätä sinne ihan kuin maalivahti, maaliansa kohti tulevaan keskitykseen. Jos meillä kerran on erikoispelaajia, jotka osaavat heittää kolmosia (valitettavsti se ei ole joka pojan homma, jos halutaan voittaa), täytyy myös meillä olla pikkupoikien ihasteltavaksi levypallopelaajia, jotka tekevät sen likaisen työn kolmossankareiden paistatellessa median valoloisteessa.
Ja kun se kolmonen on meille niin rakas on meidän silti huomioitava sissälläkin liikkuvat taiteilijat, joiden tehtäväksi tulee tehdä screenit näille sankareille. On opittava syöttämään myös heille. Jos haluamme voittaa on meidän myös opittava puolustamaan näitä kolmospyssyjä, jotka päiväpäivältä tulevat enstistä taitavimmiksi.

Toisaalta haluan myös tuota laajenevaa sisäpeliä kunniaan. Kaikki kuten sanottu, eivät ole kolmenpisteen heittäjiä, vaikka kuinta siitä 10 vuotiaana uneksisi.

Jos näin ei tapahtu on 28 x 15 metrinen kenttämme vain kahden reijän golfkenttä ilman tuultakaan vastustajana. Toivottavasti ei 8]

 

[42]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Oliko tämä kysymys? Vastaat siihen nimittäin itse.

Olihan se kysymys. Kun sinä sanoit, että se ohiheitto pitää poistaa tilastosta, niin minä kysyin miksi ja samalla totesin miksi minusta ei. Ohiheittohan se kuitenkin on vaikkei siitä levypalloa tulekaan.

 

[Herbert]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Tosiseikka on kuitenkin, että menemme selkeästi laiskemmin hyökkäyslevyreihin, kun heittona on kolmonen. [...]Eli kolmosista tulee edelleen ne n. 15 hukkapalloa ja niistä siis vain 3-5 jää omalle joukkuelle. Panostamalla hieman enemmän levypalloharjoitteluun saisimme pelistä paljon suuremman hyödyn, esimerkiksi tietäen, että suuri heittäjävirtuoosimme heittää joka kolmannen kolmosensa ohi. Tuntea hänen tapansa heittää - kaari voima jne - osata arvioida heiton laskeutumis paikka ja hyökätä sinne ihan kuin maalivahti, maaliansa kohti tulevaan keskitykseen.

Tästä olen samaa mieltä. Liian usein 3p heiton jälkeen ne pelaajat, jotka eivät ole 3s alueen sisällä, lähtevät jo kaikki varmistamaan puolustukseen paluuta aktiivisen levypallopelaamisen sijaan. Kuitenkin 3p heitoissa pallot tulevat lähtökohtaisesti kauemmaksi korista, joten hyökkääjän ei tarvitse edes päästä puolustajansa eteen saadakseen levypallon, vaan pikemminkin saada tämä mahdollisimman lähelle koria.

Myös tuo heittäjien tunteminen on tärkeää, tosin 3p heitoissa saattaa vaihtelua olla enemmän kuin helpommissa heitoissa. Mutta edelleen käsittämättömän suuri määrä heittoja lähtee ilmaan tilanteissa, jossa hyökkäävällä joukkueella ei ole mitään mahdollisuutta levypalloon. Erityisesti tämä vaivaa tilanteita, joissa joukkueella on pitkiä miehiä, jotka osuvat kaukaa. Tällöin myös pienempien pelaajien tulee taistella levypallosta eikä vain varmistaa puolessa kentässä.

 

[manzu]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Niin se on sitten se Runkosarja pelattu ja tulevana viikkona aloitetaan pudotuspeleillä. En odota mitään suurta ihmettä, mutta en toisaalta lähde kauhiasti veikkailemaan. Tosin joukkueet ovat niin tasaisia koko kauden suoritustensa perustella ja toisaalta hyvät ovat hyviä ja huonot sitten huonompia. Oheinen vertalu kertoo suuntaa antavasti jokaisen hyvät ja huonot puolet.
Puolustuspeliä ihannoivana valmentajana olen kuitenkin SUURESTI HUOLESTUNUT joukkueiden vastustajalle antamien piste per pallonhallinta tilanteista. Kuten mukaillen Dean Smithin kerromme pallonhallinnan merkityksestä, olisi se nykyinen trendi ehkä 1 piste itselle ja 0,85 vastustajalle hyvän puolustus- ja hyökkäyspelin suure. YKSIKÄÄN liigajoukkueista ei yllä varsinkaan puolustus pelissä tuohon 0,15 pisteen marginaaliin. Alapäässä - FoKoPo- kyllä päinvastoin. Eikä se neljän hännän osalla paljoa paremmalta näytä.
Tähän kun ei auta se, että hankitaan vain paremmat ulkolaiset, enemmän puolustavat ulkolaiset, paremmin levypalloihin keskittyvät ulkolaiset, vaan jotain on tehtävä myös itse. En puhu jalkatyöstä, vaan suuntauksesta puolustaa. Edelleen paikka on vain paikka ja mies on vain mies. So what. Esimerkkiä oikeaan nähtiin kuitenkin jo ToPo:n otteissa Kouvoja vastaan ja parissa aiemmassa heidän kamppailussaan.
Toinen suuri pallonhallintaan liittyvä asia on valtava menetysten määrä. Läpi kauden samat pelaajat kävelevät pallon kanssa. Nyt kun kannatuksia ja 3 sekunttia ei enää vislata niin niistä ei enää tule menetyksiä. Ensi kaudella kun korin alle tulee NBA/Euroliiga kaari ei hyökkääjän virheitäkään saa niin helposti ja puolustuksen näyttelijät poistuvat automaattisesti.
Myös koriijohtavissa syötöissä olemme hieman jäljessä kansainvälistä kehitystä, jossa 2/3 kentältä tulevista koreista pitäisi olla siihen johtava syöttö. Voi olla tilastoihmisten mokaakin kun meillä on vain n. 1/4.

Löytäkään tilatostoista oma joukkueenne ja vertailkaa tulevaaan vastustajan. Katselen löytyykö parivaljakoista jotain muuta mielenkiintoista vielä tälle keväälle

 

[Kuoleva Joutsen]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

1.Toinen suuri pallonhallintaan liittyvä asia on valtava menetysten määrä. Läpi kauden samat pelaajat kävelevät pallon kanssa. Nyt kun kannatuksia ja 3 sekunttia ei enää vislata niin niistä ei enää tule menetyksiä. Ensi kaudella kun korin alle tulee NBA/Euroliiga kaari ei hyökkääjän virheitäkään saa niin helposti ja puolustuksen näyttelijät poistuvat automaattisesti.

2.Myös koriijohtavissa syötöissä olemme hieman jäljessä kansainvälistä kehitystä, jossa 2/3 kentältä tulevista koreista pitäisi olla siihen johtava syöttö. Voi olla tilastoihmisten mokaakin kun meillä on vain n. 1/4.

Otin oikeudekseni numeroida nämä kaksi asiaa, jota haluan kommentoida.

1. Tämä selittynee kokonaisuudessaan amatöörituomareilla. Tällä kaudella on tullut nähtyä huolestuttavan huonoja vislaajia kakkosdivarin peleissä, samalla tietäen, että ko. kaverit käyvät pilaamassa myös mestaruussarjan otteluita. En ala nostamaan nimiä pöydälle. Menetyksiä tulee, kun palloa kuljettavaa ja syöttävää pelaajaa saa rikkoa surutta. Kävellä saa ja itse asiassa on saanut jo kohta kaksikymmentä vuotta. Pallonkannatukset jäivät pois vihellysrepertuaarista noin 90-luvun puolivälissä ja 3 sekuntia vihelletään se yksi pakollinen kerta pelissä molemmille, nekin puolustajien huutojen säestämänä. Näyttelemisestä sen verran, että jos on näytelty, se on tuomarin vika jos menee näyttelyyn. Nykyään on vielä mahdollista "kalastaa" hyökkääjälle virhe parkkeeraamalla korin alle kontaktia odottaen.

2. Suomalaisella syöttöjen tilastoinnilla ei ole mitään tekemistä maailmalla tunnetun lajin: koripallo, kanssa. Ei ole herkkua olla pelintekijä tässä maassa. Ihmekös tänne hommataan shoot first-jenkkipointteja.

Tutustun noihin tilastoihin paremmalla ajalla.

 

[Herbert]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Otin oikeudekseni numeroida nämä kaksi asiaa, jota haluan kommentoida.

Otan oikeudekseni olla eri mieltä ja pyytää hieman faktaa väitteiden tueksi.

Ensinnäkään mitkään II divisioonan totuudet eivät nyt auta, kun puhutaan liigan tilastoista. Toiseksikin meidän pitäisi varmaan erottaa menetykset ja riistot. Syöttävän / kuljettavan pelaajan "rikkominen" johtaisi kai useinmiten riistoon pelkän menetyksen sijaan? (Väitän muuten lisäksi, että enemmän vaikeita tilanteita on syötön vastaanotossa, post-pelissä voisin ymmärtää väitteen viheltmättä jääneistä virheistä menetysten taustalla). Kyllä täkälaista peliä leimaa tietty huolimattomuus, joka näkyy juuri noissa seinille menneissä syötöissä.

Sitten vielä noista syöttöjen tilastoinneista. Tässä varmaan on totuuden siementä ja olisikin mielenkiintoista saada kasaan nauha, johon olisi koostettu eri maista kaikki tilastoidut syötöt otteluista. Voisi sitten hieman vertailla, millä perusteilla merkintöjä jaetaan. Kuka haluaisi koostaa meille sopivan nauhan?-)

 

[Kuoleva Joutsen]

Vs: Miten Korisliigassa tehdään pisteet

Otan oikeudekseni olla eri mieltä ja pyytää hieman faktaa väitteiden tueksi.

Ensinnäkään mitkään II divisioonan totuudet eivät nyt auta, kun puhutaan liigan tilastoista. Toiseksikin meidän pitäisi varmaan erottaa menetykset ja riistot. Syöttävän / kuljettavan pelaajan "rikkominen" johtaisi kai useinmiten riistoon pelkän menetyksen sijaan? (Väitän muuten lisäksi, että enemmän vaikeita tilanteita on syötön vastaanotossa, post-pelissä voisin ymmärtää väitteen viheltmättä jääneistä virheistä menetysten taustalla). Kyllä täkälaista peliä leimaa tietty huolimattomuus, joka näkyy juuri noissa seinille menneissä syötöissä.

Sitten vielä noista syöttöjen tilastoinneista. Tässä varmaan on totuuden siementä ja olisikin mielenkiintoista saada kasaan nauha, johon olisi koostettu eri maista kaikki tilastoidut syötöt otteluista. Voisi sitten hieman vertailla, millä perusteilla merkintöjä jaetaan. Kuka haluaisi koostaa meille sopivan nauhan?-)

II-divisioonan totuudet on siinä mielessä ihan relevantteja, että jos ko. tuomari(t) ei pysty hoitmaaan II-divariottelua edes välttävällä arvosanalla, pahoin pelkään, että ko. tuomari(t) ei loista myöskään intensiteetiltään paljon kovemmassa Korisliigassa. Tälle väitteelle en edes viitsi alkaa mitään perusteluja latelemaan.

Toiseksikin meidän pitäisi varmaan erottaa menetykset ja riistot. Syöttävän / kuljettavan pelaajan "rikkominen" johtaisi kai useinmiten riistoon pelkän menetyksen sijaan?

Kyllä niistä rikkomisista tulleet menetykset menee useammin pelkiksi menetyksiksi kuin riistoiksi. Faktaa voisi olla vaikka mutu-tuntuma omalta 26-vuotiselta peliuralta. Liigan menetyksistä on vaikeampi sanoa muuta kuin ne mitä olen nähnyt. Sääntönä tuntuu kuitenkin olevan, että syöttävää pelaajaa saa lyödä käsille, kun heittävää ei saa. Tyhmänä en ole vielä tänäkään päivänä ymmärtänyt, miksi asia on näin.