Pyrinnöllä nyt kolme kierrosta takana ja on ensimmäisten analyysien aika. Topo tekee hommia omalla tasollaan ja PeKa tullee toisena perässä. Tämän jälkeen Honka, ViVe, Kouvottaret, HBA ja ehkä Pyrintö. Ehkä siksi, että Pyrinnön tekeminen niin Topoa kuin huolestuttavasti myös Honkaa vastaan näytti aika heikolta kovasta yrittämisestä huolimatta. EBT kamppailee kuuluakseen tähän sakkiin ja FoA on tällä hetkellä aivan väärässä sarjassa.
Pyrintö on aloittanut kautensa heikosti odotuksiin nähden ja varsinkin Honkaa vastaan nähdyt pelin puutteet pitävät yllä isoja kysymysmerkkejä joukkueen ympärillä. Nyt tulossa olevat neljä seuraavaa peliä antavat isommin suuntaa kaudelle. Ensimmäinen kierros huipentuu näiden jälkeen kotona PeKaa vastaan ja tässä matsissa viimeistään olisi palikoiden syytä loksahdella kohdalleen. Konttaaminen vielä marraskuussa ei toki ole lopullinen tuomio, mutta joskus konttaaminen voi johtua prosessista ja joskus se voi kertoa suuremmin kokoonpanon iskukyvystä. Seuraavaksi huomioita Pyrinnön tähänastisten peliesitysten pohjalta.
Pyrinnön ulkomaalaiset
Kayla Shaw voi hyvinkin olla koko sarjan paras heittäjä. Isolla volyymilla 47% on hyvä lähtö kauteen. Ongelmat eivät Kaylan osalta ole heittämisessä vaan hänen sopimisessaan joukkueen ykköspelintekijän rooliin. Varsinkin Hongan Cierra Walkeriin tehdyn vertailun perusteella eroa on kuin yöllä ja päivällä. Walker ei ole nopein eikä kookkain, mutta hän tekee Hongan peliä vakuuttavalla tavalla. Walker vei pallon pisteestä A pisteeseen B, pakotti Pyrinnön puolustuksen reagoimaan ja löysi vapaan pelaajan kerta toisensa jälkeen. Hän osoitti, että peliä voi tehdä menemmällä vastustajasta ohi, tulemalla rinnalle tai vaikka puolustajan pysyessä edessä. Kayla ei ole vielä kolmessa pelissä oikeastaan lainkaan osoittanut samanlaista kykyä mennä kaaren ulkopuolelta sisään ja syöttää omille vapaille pelaajille hitaissa hyökkäyksissä. Kenttää juostessaan avoimissa tilanteissa hän pystyy homman suorittamaan, mutta Topon ja Hongan tiukemman puolustuksen pihdeissä Shaw on jäänyt kaarelle pyörimään. Pyrintö ei voi olettaa voivansa juosta kovemmilta jengeiltä jatkuvalla syötöllä jalkoja alta vaan heidän on saatava myös puolen kentän peli toimimaan. Pystyykö Kayla olemaan tuolla osa-alueella johtava pelaaja joukkueelle? Myös puolustuksessa hänellä on ollut omat haasteensa.
Toinen ulkomaalaisvahvistus Lynn Leaupepe on näppärä yleispelaaja, joka osaa pelata koripalloa fiksusti ja on kokoisekseen kova levypallopelaaja. Harmillisesti hän ei ole ilmoitettua 180cm nähnytkään vaan on ennemminkin 175cm pitkä. Tämä näkyy haasteina puolustuksessa isojen pitämisessä eikä hän myöskään ole varsinainen hyökkäyspään kakkosoptiokaan. Samoin Pyrinnön juoksemiseen ja intensiteettiin perustuva pelitapa tuntuu kuntopuolella olevan Leaupepelle haaste ja lenkkipolun olisi syytä tulevina kuukausina tulla tutuksi mikäli hän haluaa pysyä muiden perässä kentällä. Jos ulkomaalaispelaajien pitäisi olla johtavia pelaajia joukkuessa, niin tällä hetkellä Lynn ei valitettavasti sitä ole. Tässä vertauksen voisi tehdä Hongan toiseen jenkkiin tai Topon vastaavaan kaartiin. Vääntö ei vaan riitä.
Nopean pelitemmon ja kovan intensiteetin haasteet
Pyrintö pyrkii kääntämään peliä todella nopeasti ja pudottamaan vastustajan kyydistä pelitemmollaan. Tässä on ollut isoja haasteita alkukauden peleissä. Coach Moleniuksen harmituksen kohteena olleet jatkuvat menetykset ovat yksi huolestuttava merkki. Tilanne voi johtua joko alkukauden kankeudesta ja yhteispelin puutteesta tai vaihtoehtoisesti pelaajien ongelmista toteuttaa tällaista korkeamman vaikeustason pelityyliä. Tyypillisesti pelaajille tulee helppoja virheitä, jos he joutuvat pelaamaan jatkuvasti tasolla jolle heillä on vaikea päästä. Koripallossa tämä näkyy pelitemmon noustessa korkeammaksi ja intensiteetin kasvaessa. Onko tässä kyse enemmän pelaajien tasosta kuin alkukauden kemiaongelmista?
Toisaalta peliä on vaikea kääntää ja rankaista vastustajaa, jos oma puolustuspeli ei anna siihen mahdollisuuksia. Pyrintö ei ole kyennyt haastamaan Honkaa tai Topoa lainkaan samalla tavalla, jolla nämä kaksi haastoivat Pyrintöä omalla puolustuksellaan. Intensiteetti, iholla oleminen ja vastustajan pakottaminen huonoihin ratkaisuihin olivat kertaluokkaa tai kahta heikompaa kuin pääkaupunkiseudun haastajilla. Siinä missä Topo ja Honka kykenivät tylsyttämään Pyrinnön nopeat ja aiheuttamaan tamperelaisilla suuria ongelmia puolen kentän pelaamisessa, ei Pyrintö pystynyt tarjoamaan läheskään samaa haastetta. Honka sai tilaa niin pallollisena kuin pallottomana päästä hyviin asemiin useissa kohtaa peliä, jonka lisäksi Walker pyöritti omaa showtaan vaivattoman oloisesti tarpeen niin vaatiessa. Jatkossa Pyrinnön pitää myös kovempia jengejä vastaan kyetä luomaan parempaa painetta, jotta pelin kääntäminen olisi edes teoriassa mahdollista.
Pyrinnön puolen kentän haasteet
Pyrintö ei ole kyennyt vielä vakuuttamaan puolen kentän pelissään. Pelaajat juoksevat harjoiteltuja ratojaan, mutta esim. Kujala tai Järvinen eivät ole näistä kuvioista päässeet lainkaan minkäänlaisiin etutilanteisiin. Varsinkin Kujala on ollut ensimmäiset kolme peliä aivan kuutamolla ja hänen hyökkäyspään tilanteiden laatu on jäänyt vaatimattomaksi. Tässä vikaa on varmasti myös pelaajan tekemisessä, mutta toisaalta Kujala ei ole päässyt hyökkäämään omilla vahvuuksillaan kohti koria. Vastustaja ei joudu epämukaviin vaihtoihin puolustaessaan Pyrintöä, vaan saavat pidettyä helposti toivomansa mätsupit. Näin Kujala hyökkää korille isoja vastaan tai jää kaarelle pallon kanssa seisoville jaloille.
Pallollisena Pyrintö ei ole saanut skriinipeliä käyntiin, vaan vastustajat ovat saaneet kovan paineen pallonkäsittelijälle ja pitäneet hänet kaaren väärällä puolella. Ainakin Honka ja Topo ovat omassa tekemisessään useita askeleita Pyrintöä edellä keskinäisten kohtaamisten perusteella. Saako Molenius tähän muutosta vai onko kaikki toivo nopean pelityylin tuomassa edussa? Jos näin, niin Pyrinnön puolustuksen pitää yllä kirjoitetun mukaan parantaa nykyisestä merkittävällä tavalla. Hyökkäyspäässä useat pelaajat ovat myös heittäneet kaukaa huonolla tasolla. Järvinen 16 pinnaa, Kujala 14 pinnaa ja Timo 13 pinnaa. Leaupepekään ei ole päässyt toivotulle 30 prosentin tasolle vaan pyörii 25 pinnassa. Joku voisi sanoa tämän olevan vain tilastollista vaihtelua ja huonoa tuuria, mutta tilanne voi kertoa myös heittopaikkojen laadusta jotain. Kuinka moni heitto on ollut oikeasti vapaa jalat parketissa ja rytmistä otettu laatuheitto? Omaan silmään heitot ovat ennemminkin olleet haastettuja, hätäisiä tai muuten epäsuotuisia.
Koko, levypallot ja kamppailuvoima
Tämä oli iso huoli ennen kauden alkua kokoonpanoa katsellessa. Valitettavasti huolet ovat alkukaudesta realisoituneet. Topo teki mitä halusi Pyrinnön korin läheisyydessä ja myös Honka pystyi ensimmäisellä puoliskolla peliä haavoittamaan Pyrintöä levypallopelaamisellaan. Törnblom on käytännössä ainoa joukkueen iso, jolla on painikykyä. Muutoin kamppailuvoimaiset pelaajat jäävät valitettavan pieniksi vastustajia vastaan kovasta yrittämisestä huolimatta. Kokoa ei voi opettaa, joten ratkaisut pitää löytää jostain muualta puolustuspään osalta.
Alkukauden onnistujat ja katse seuraaviin neljään peliin
Törnblom on täyttänyt paikkansa vääntäjänä. Samoin Sedano on mielestäni ollut roolissaan hyvä. Tuulia Timo on näyttänyt mallia puolustuspäässä siitä vaatimustasosta, jolla peliä pitäisi pelata. Hyökkäyspäässä toki sitten näkymättömämpää. Peppi Tyynilän toivoisin myös saavan enemmän pallollista vastuuta nähdyn perusteella. Kenties jopa pelintekijänä vapauttaen Shawta enemmän juoksemaan pallottomia skriinejä? Sara-Sofia Mikkonen ei ole vielä avannut kauttaan missään Pyrinnön tiimeistä. Onko loukkia vai mitä taustalla? Preseasonilla vastuu jäi myös vähäiseksi. Voisi korvata Kaisa Pirttistä rotaatiossa ja tuoda vähän uudenlaista osaamista kehiin.
Nyt käännetään tiimalasi ympäri ja katsotaan tilanne uudestaan neljän pelin päästä. Tällä hetkellä ennusmerkit eivät lupaa parasta "keskikastin vääntöön", mutta kaikki on toki mahdollista. Puolustuspelin ruuvia kireämmälle, pelaajat tottuvat tempoon menettäen pelivälinettä vähemmän ja puolen kentän hyökkäykseen saadaan jotain juonikkuutta monotonisen kiskoja pitkin juoksemisen sijaan. Kujalalta apina selästä tämän myötä ja ketsuppipullosta korkki auki. Toivossa on ainakin hyvä elää.
