Vs: Naisten SM-sarja 2007 - 2008
Vertaile valmennustapoja eri maissa. Onko niissä jotain erityispiirteitä?
Yleisesti ottaen Suomessa fyysinen valmennus on erinomaista ja valmentajat myös kehittävät ja kouluttavat itseään kiitettävästi. Koen silti, että Espanjassa ja Saksassa vaatimustaso on paljon korkeammalla ja pelaajat kehittyvät sitä kautta enemmän. Espanjassa ja Saksassa korostuu mielestäni se, että välillä täytyy tuntua pahalta, jotta kehitystä tapahtuisi. Aina ei voi olla hauskaa ja kivaa. Lisäksi ammattilaissarjoissa näkyy vielä Suomea selvemmin, että parhaat pelaajat pelaavat eikä sääliminuutteja jaeta. Erilaisia persoonia ja persoonallisuuksia löytyy valmentajista joka maasta. Omasta kokemuksesta sanoisin, että mitä etelämmäksi Euroopassa mennään, sitä räiskyvämmäksi valmennustyyli muuttuu. Tosin tästäkin on luonnollisesti poikkeuksia.
Paluumuuttaja hieman vertailee ja antaako jopa pientä kritiikkiä suomalaisille valmentajille?
Miksei meillä suomessa sitten osata/viitsitä/haluta vaatia pelaajilta enemmän?
Onko valmentajilla vielä kuvitelma olla hyvä valmetaja kun kaikki tykkää ja on hauskaa?
Miksi seurat tyytyvät valmentajiin,jotka vain "valmentavat"sen 3-4 kertaa viikossa?