Vs: Naisten SM-sarja 2008 - 2009
Katsottuani joukkueiden valmentajien kommentteja, itseäni huvitti suunnattomasti kuinka hienosti taas "tutkiva journalisti" sai irti lähes täsmälleen samat vastaukset kuin edellisissäkin SM-infoista. Toisaalta eipä tuo ihme ole, sillä kyllä tämän vuoden sarja onkin jälleen tasoltaan hyvätasoinen ja varmasti tasaisempi kuin edellisenä vuonna. Tästä sitten joukkueiden analysointiin ja kauden "alkurankingiin" (täysin subjektiivinen näkemys).
1. Lappeenrannan Catz - Tommi Koskinen
Joukkue on muuntautunut hieman, mutta avainpelaajisto pysynyt melko samana sitten viime kauden. Reshetko on kiistatta sarjan parhaita pelureita, eikä Soloyevakaan ole iän myötä heikentynyt liikaa. Tämä kaksikko on edelleen TODELLA kovaa valuuttaa naisten SM-sarjassa. Tämän lisäksi kissoilla on heittää parketille peräti 8 SM-tasoista peluria, kunhan M.Sten ja Tuure kuntoutuvat pitkistä loukkaantumisistaan. Jenkkikaksikko Scott-Haynes on vielä allekirjoittaneelle hieman kysymysmerkki, kuten on Catzin pelinrakentelukin. Kesänen on ollut hyvä pointin paikalla nuorten maajoukkueissa, mutta varsinainen läpimurto naisten sarjoissa on vielä puuttunut - tuleeko se nyt? Kuokkanen toki auttaa pelinteossa, mutta oli edelliskaudella Kesäsen tavoin hieman epävarma siinä roolissa. Harkko ja Valtakari pitävät huolen siitä, että paikkapuolustusta kannattaa ainakin miettiä, ennen kuin sen tätä joukkuetta vastaan asettaa. Kaiken kaikkiaan kunnossa ollessaan en näe miksi Lappeenrannassa ei juhlittaisi ainakin runkosarjan voittoa. Pudotuspelit ovat tietenkin aina oma maailmansa.
Vahvuudet: Kokemus, koko ja rotaation laajuus
Heikkoudet: Pelinjohto
2. Äänekosken Huima - Mervi Nurmi
Urheilijan ruumiillistuma Kenya Robinson saa tänä vuonna rinnalleen paljon paremman pelaajiston kuin viime vuonna. Jämsen uhkuu varmasti pelihaluja ja on pistänyt itsensä kuntoon iloisen perheenlisäyksen jäljiltä. Lindin sisarukset tuovat oman panoksensa korinalusvääntöihin ja väitän että Carrie Baconia on todella hankala pysäyttää, ainakin voittaisi kädenväännössä useamman miespuolisenkin urheilijan. Kotisaari on jälleen vuoden kokeneempi ja toivottavasti se "todellinen läpimurto" vihdoin tapahtuu. Erneisha Bailey on minulle vielä tuntematon tapaus, mutta uskoisin hänen olevan vähintään yhtä hyvä kuin viime kauden Wicker (vaikka hieman eri paikkaa ilmeisesti pelaakin). Lahtinen ja ehkä myös Uecker pitävät huolen kaukoheittovoimasta tässä joukkueessa.
Vahvuudet: Robinson, liikkuva iso kalusto
Heikkoudet: Kaukoheitot, onko playbook vieläkään uudistunut yhtään?
3. Espoo Team - Ilpo Rantanen
Espoo Team lähtee sarjaan taas yhtenä kovimmista joukkueista. Ashley Haynes, Susanna Rinta, Eeva Mäkelä ja Henna Salomaa ovat kovan luokan lisäyksiä jo ennestään hyvään suomalaisryhmittymään. Rinnan valitettava loukkaantuminen pisti varmasti miettimään, mutta uskon joukkueen suoriutuvan paremmin tänä vuonna kuin edellisillä (vaikka silloinkin ollut kovia nippuja kasassa). Ashley Haynes tuo ison kasan taistelumieltä, voittamisen kulttuuria sekä todella vahvaa koripallo-osaamista Teamin joukkueeseen. Hän tulee olemaan todella isossa roolissa. Siiri Nuutinen tuo mukavan lisän "isoon kalustoon" ja moni joukkue joutuu miettimään miten puolustaa kolmikkoa Haynes-Nuutinen-Allen. Penkiltä näiden tuuraajina löytyy koripallokipinän uudestaan löytänyt Eeva Mäkelä sekä naisten maajoukkueessa kesällä debytoinut Sandra Välikoski. Kakkospaikalla, Rinnan loukkaantumisen ajan, pelaa pääasiassa Salomaa. Uusi ympäristö ja uudet kujeet vievät nuorelta aikansa, mutta uskon hänen tuovan lisää poweria etenkin hyökkäyskorille. Sitten siihen sudenkuoppaan: Kia Ignatius on loistava pelaaja ja Anni Mäkitalosta on kovaa vauhtia tulossa sellainen, mutta nämä pelaajat eivät vielä ole pointin paikalla omimmillaan. Kysymyksiä siis leijaillee ilmassa: pystyykö nuorukaiset hoitamaan pointin tehtävät sarjassa vaaditulla tavalla? vai hankitaanko tälle paikalle vielä pelaaja (Mirka Dettmann)? Nuorisoa ajetaan sisään koko ajan ja hyvä niin. Henkilökohtaisesti toivon, että myös Scheiman, Iiskola, Väre, Eerikinharju nousisivat junnujen tähtirooleista naisten joukkueenkin rotaatiopelaajiksi. Onko espoolaiset valmiita myös henkisesti ottamaan askeleen kohti kärkisijoja?
Vahvuudet: Ashley Haynes, laaja ja kilpailukykyinen rotaatio
Heikkoudet: Pelinjohtaminen, vanhojen "peikkojen" läsnäolo (henkinen kantti)
4. Pussihukat - Mikko Kurki
Sarjan vanhin joukkue, josta löytyy paljon kokemusta. Viime kauteen verrattuna Pussihukat on täysin eri joukkue, vaikka pelaajisto onkin pysynyt melko stabiilina. Mikä sitten on erilailla? 1. "Tädit" Roukanoja & Kausaite ovat mukana alusta asti (jos loukkaantumiset ei vaivaa) 2. Vahvistus (Parker) on paria luokkaa parempi kuin viime vuonna 3. Täsmähankinnat lisäävät monipuolisuutta (Launiaiset) 4. Mikko Kurki pääsee luotsaamaan joukkuetta kauden alusta asti. Vaikka Pussihukkien menestys on perustunut monien puheissa usein Roukanojan ja Kausaiten harteille, niin moni ei välttämättä huomaa sitä "likaista" työtä, jota esim. Hölttä, Kilponen, Arppe ja Paavola tekevät vuodesta toiseen. Oma mielenkiintoni tällä kaudella kiinnittyy siihen, että mitä J.Launiainen tuo lisää Hukkalaumaan tai lähinnä kuinka paljon. Kilponen on ollut ykköspointti jo pitkään, ottaako J.Launiainen tämän roolin nyt vai pelaako enemmän kakkosena? Jos pelaa kakkosena, niin miten käy Höltän minuuteille? Hölttä on pelaaja, jonka moni ottaisi omaan joukkueeseensa jo sen takia, ettei halua pelata tätä vastaan. Launiaiset eivät ole yhtä "kovia" menemään tilanteisiin.
Mielestäni Pussihukat voivat olla runkosarjassa korkeammallakin kuin 4. sija, mutta se vaatii ehjänä pysymistä.
Vahvuudet: Kokemus, materiaalin laajuus
Heikkoudet: Loukkantumisalttius (avainpelaajat)
5. Team S-Hämeenmaa (TSH) - Antti Koskelainen
Nuori joukkue, nuori valmentaja - tämä on musta hevoseni. Lupaava nuorisojoukkue on saanut rinnalleen erittäin hyvät ulkomaalaiset (Covington & Marlow), kovaa raatavan T.Aaltosen sekä kokeneen Puustisen. Nuori joukkue koki kovan kolauksen, kun huippuesityksiä nuorten maajoukkueissa esittänyt Vilja Kesänen menetettiin sairastuvalle. Siinä onkin varmasti vielä mietittävää halutaanko paikata tuota aukkoa kolmannella ulkomaalaisella? Uskon joukkueen esittävän kuitenkin erittäin aggressiivista peliä sekä puolustus- että hyökkäyspäässäkin koko kauden ajan. Urheilulliset ja hyvin liikkuvat amerikkalaiset soveltuvat hyvin nopeaan pelityyliin, jota oikeastaan koko joukkue on aina pelannutkin. Etenkin hyökkäyspää antaa orimattilalaisyleisölle varmasti paljon tuuletettavaa nopeiden hyökkäysten ja mukavien yhdistelmien muodossa. Onko viisikon jälkeen elämää? Vapamaa on hyvä puolustuspäässä, mutta hyökkäyspään avut ovatkin todellinen pääsiäismuna (lue: ikinä ei oikein tiedä mitä saa). Aino Tuomi pystyy pelaamaan heittäjän roolissa varmasti sekä antamaan tarvittavia huiliminuutteja Puustiselle. Ison kaluston kanssa rotaation onkin jo vaikeampaa. M.Mäkelä, Varis ja Kuosa pystyvät tekemään jotain, mutta eivät pysty kunnolla huilauttamaan jenkkejä.
Vahvuudet: Nuoruuden into, aktiivisuus ja ärhäkkyys
Heikkoudet: Materiaalin laajuus, kokemattomuus (pl. Puustinen)
6. Peli-Karhut - Larry Pounds
"Älä aliarvioi hallitsevaa mestaria" sanoi joku viisas tietäjä itäisiltä mailta. Se pitää varmasti paikkansa, mutta silti epäilyttää PeKan nykyinen iskukunto. Freeman on aivan loistava pelaaja, mutta onko Haynesin ja Rinnan lähteminen viereltä vaikuttanut jotenkin? Paljon on tietenkin sen varassa, mitä Triggs ja Rivers pystyvät tuomaan pöytään. Triggs on pelannut Saksassa hyvin ja Rivers tuo pelinjohtotaitoa joukkueeseen, vaikka varmasti toimii myös korintekijänäkin. Lehtoranta ja Pekkariset eivät tuo mitään erikoisen uutta PeKan pelaamiseen, mutta ovat kuitenkin kokeneet jo melkoisesti tässä sarjassa. Mielestäni Maiju Pekkarinen ja Lehtoranta ovat jopa hieman aliarvostettuja pelaajia, sillä aika usein heidän panoksensa on vienyt Karhulan tytöt voittoon. Jos vahvistukset ovat edes lähellä edelliskauden vahvistusten tasoa ja nuo mainitsemani aliarvostetut pelaajat osuvat taas totuttuun tyyliin kaaren takaa, voi PeKa löytyä jopa piikkipaikalta. Pelaaja-Pounds tuo tietysti oman mausteensa soppaan. Hän pääsee nyt pelaamaan koko kauden ja on alusta asti mukana. Hän on hyvä ja vaarallinen pelaaja, jota on melko hankala vartioida, sillä hän pystyy joko jyräämään korille tai ottamaan tasapainoisen heiton 9 metristä. Pystyykö isi-Pounds nostamaan profiiliaan tänä vuonna? Koska sitä tarvitaan mikäli mitalijuhlia aiotaan Karhulassa järjestää.
Vahvuudet: Voittamisen kulttuuri, Shanika Freeman
Heikkoudet: Mestarin paine, L.Poundsin menneisyyden haamut (coachina)?
7. Hongikon Nuorisoseuran Urheilijat (HoNsU) - Mikko Tupamäki
Sarjanousijana joukkue pelasi edellisellä kaudella erittäin hienosti. Osasyy oli myös vahvistusten valintojen onnistuminen, mutta miten on tänä vuonna? Ainakin alkuvaiheessa on näyttänyt hankalalta, kun HoNsU on joutunut omalta osaltaan sponsoroimaan Finnairia. Kaikki HoNsUn "munat" eivät ole kuitenkaan vahvistusten korissa, sillä myös suomalaisissa löytyy paljon potentiaalia. Viitanen esitti hyviä otteita viime kaudella ja on valmiimpi sarjaan. HNMKY:sta tullut Hietanen pystyy parhaimmillaan hyviin suorituksiin. Eniten odotusarvoa on kuitenkin Salmisella, joka kolkutteli ennen pitkää loukkaantumistaan jopa naisten maajoukkueen portteja. Miten Salminen on kuntoutunut ja miten se näkyy joukkueen pelaamisessa. Mielenkiintoista on myös nähdä miten Lemmetty saadaan valjastettua jyväskyläläiseen pelitapaan ja kuinka runsaasti peliaikaa siunaantuu. Vaikka suomalaiset ovat tänäkin vuonna ihan hyviä pelureita sarjaan, jää menestyminen ehkä kuitenkin liikaa vahvistusmarkkinoilla onnistumiseen.
Vahvuudet: Tasaisuus (ei suuria "tähtiä), "yllätyskorttina" Pia Salminen
Heikkoudet: Ailahtelevaisuus otteissa
8. Forssan Alku - Jari Marjamäki
Valitettavasti en usko forssalaiseen uhoon nousemisesta mestaruustaistoon. Kovia vahvistuksia on nähty ennenkin ja osa on oikeasti sitä ollutkin, eikä pelkästään Marjamäen puheissa. Juta Jahilo on hyvä kaappaus, mutta ei riitä kyllä nostamaan joukkuetta mitalisuosikiksi. Ehkä pudotuspeleihin, ehkä ei? Joukkue on tosiaan vuoden vanhempi, mutta laatu ei ole kasvanut yhtään edelliskaudesta (pl. Jahilo). Leinonen on taistelijana ihan mukiinmenevä ja Johto, Kivistö ja E.Ylinen ovat osoittaneet kykynsä pelata tällä tasolla, mutta en silti jaksa uskoa tämän ihmeellisempään. Jos vertaa FoA:n nuoria muiden joukkueen nuoriin, niin siitä löytyy iso ero jo nuorten otteluista - menestys. Vahvistukset siis kannattelevat edelleen tätä ryhmää ja heidän onnistumisestaan onkin paljon kiinni miten FoA:n käy. Toivon, että olen väärässä tämän suhteen, sillä olisihan se mukavaa nähdä voittavaa naiskoripalloa pitkästä aikaa myös Forssassa. Miten muuten Marjamäen palybookin kanssa? Onko siinä tapahtunut muutoksia vai jatketaanko vanhaan malliin 1-3-1 -paikalla?
Vahvuudet: Vahva usko omaan tekemiseen, Juta Jahilon tuoma match-up ongelma
Heikkoudet: Materiaalin kapeus (penkki)
9. BC Nokia - Kari Luontila
Nyt haukkasi Kari kasan mämmiä ottaessaan tämän nipun vetääkseen. Ilmeisesti taloudellinen tilanne on pakottanut seuran lähtemään todella kevyellä ryhmällä sarjaan, sillä muuten en ymmärrä yhtään. Verrattuna viime kauteen, joukkue on heikentynyt merkittävästi. Yksi vahvistus vähemmän, vahvistukset muutenkin heikompia, Asp lähtenyt pois jne. Huuhka on hyvä pelaaja ja Heinisuo on kehittynyt todella paljon viime vuosina, mutta kun tuon jälkeen ei ihan hirveästi mitään löydykään. Summanen tuo hieman uhkaa viivan taakse ja Neuvonen on ihan fine back-up pointti. Mutta hei oikeasti, onko Neuvonen ykköspointtina ja kuka tulee hänen back-uppinaan??? Valitettavasti joudun toteamaan, ettei näillä vahvistuksilla ja tällä ryhmällä tulla voittamaan kovinkaan montaa peliä tässä sarjassa.
Vahvuudet: Huuhka ja Heinisuo
Heikkoudet: Materiaali, vahvistusosasto ja monet muut asiat
Tässä hieman ajatuksia ennen sarjaa. Toivon, ettei teksteistä otettaisi palkoa sieraimiin, sillä nämä ovat vain ja ainoastaan "Copycatin" tämän hetken tuntemukset naisten SM-sarjasta ja sen voimasuhteista kaudella 2008-09.