NBA-tuokion 103. jaksossa puhutaan NBA-koripallosta. Ohjelmassa on NBA:n viimeisimmät tapahtumat (0:45), Markkas-vartti (22:08), koripallon historia ja rakenne (51:53), NBA-koripallon historia (2:01:40), koripallo nyky-NBA:ssa (2:33:58) sekä kuulijoiden omat 75 pelaajan listaukset (3:10:36).
jakso.fi
Nyt kun kuuntelemattomissa Podcasteissani pääsin tähän koripallon rakennetta käsittelevään juttuun tarttui korvaani se tuplapaineet pallossa hämmästely. Touhuan polkupyörien kanssa ja siellä tuo sama tematiikka on muodossa: "pyörä rullaa sitä paremmin mitä kovempi rengas on." Autossa mennään reilulla parilla barilla, Retki/hybridipyörissä jollain kuudella barilla ja tuubirenkaisessa kilpapyörässä olen nähnyt jopa 15 barin painesuosituksia/kestoja.
Venttiilirakenteita on pyörässä kolmea, eli perinteinen Dunlop, joka perustuu, jonkinlaiseen liikkuvaan kuulaan ja sitten neulaperusteiset auton (Schrader) ja kilpapyörissä käytetty Presta. Näistä Presta on minusta ylivoimainen, koska siinä tiiveyteen vaikuttava kireys hoidetaan sormin kiertämällä. Eli Dunlop vuotaa jokseenkin aina - ainakin vanhetessaan. Auton venttiili pitää hyvin autoissa käytettyt paineet, mutta paineen nostessa alkaa varmasti pettää. Presta sallii sitten nämä kilpapyörien kovemmat paineet. Koripallon sisällä tuskin on kovin mutkikasta mekaniikkaa ja sitäkautta paineen noustessa venttiili alkaa varmasti antautua, kun se noissa polkupyörän hienommissakin ratkaisuissakin antautuu, jossain vaiheessa.
Koripallon paine on käsittääkseni jossain 8psi hujakoilla ja tuplat siihen ei ole kuin 15psi, joka on vasta siellä 1 barin tuntumassa. Eli tuplapaineet on kyllä helppo millä tahansa pumpulla vetää koripalloon. Pyörän jalkapumpuilla olen itse päässyt 12 barin hujakoille, eli pari kolmekymmentä kertaa koripallon paineet. Halvoilla autotallikompressoreilla saavutetaan 8 baria tms. eli polkupyöräkäyttöön tarkoitettu jalkapumppu antaa enemmän kuin peruskompura. Vielä reilusti enemmän saadaan painetta pienillä maastopyöräkäytössä käytetyillä iskunvaimenninpumpuilla, mutta niissä ilmamäärä on niin vähäinen, ettei niistä pallon täyttöön taida olla. Mittari toki kielii, että iskaripumpulla voisi päästä jonnekin 30 barin hujakoille.
Tuplapaine koripalloon ei siis ole temppu eikä mikään. Parikymmenkertaisiakin saa ihan perusvälineillä aikaiseksi. Se missä vaiheessa koripallon mitätön venttiili antautuu on epäselvä ja veikkaan, että kovin paljoa se ei kestä. Eli pallon oma venttiili lienee se heikoin kohta tuossa kokonaisuudessa.
Vai laskinko dekadeja väärin?