Harvoin on kustannustoimittaja päässyt vaikuttamaan yhtä syvältä maailmankulkuun kuin herran ja rouvan vuonna 1859!
Myönnän, että en ole ehtinyt tutustua kaikkiin niihin aineistoihin, joita tällä .comin kulttuurikanavalla on viime aikoina siteerattu tai joihin täällä on viitattu.
Mutta koska tunnetut käsitteet 'evoluutio' ja 'Lajien synty' (tietokirja, C. Darwin, 1859) tulivat täällä tuoreeltaan mainituiksi, haluan nostaa esiin niitä koskevan tärkeän seikan, joka välttämättä ei ole yleisessä tiedossa.
Viimeistellessään käsikirjoitustaan kirjaansa varten Darwin itse vältti viimeiseen asti käyttämästä sanaa 'evoluutio' koskien kirjassa kuvaamaansa ilmiötä, jonka oli luonnossa havainnut. Hänestä sana 'evoluutio' antoi erheellisesti ymmärtää, että lajit mukamas kehittyisivät kohti jotakin tiettyä päämäärää; ikään kuin 'täydellistyisivät', kohti omaa parasta versiota itsestään, eikä Darwin ollut ikinä mitään sellaista luonnossa havainnut.
Darwinin oma sanavalinta kuvaamaan havaitsemaansa ilmiötä oli 'sukupolvinen muuntelu', kaikki lajithan periaatteessa vain sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin, eivät ne sen kummemmin 'kehity' – kohti mitään!. Mutta tämä Darwinin tarjoama sanamuoto oli kustannustoimittajan mielestä liian raskas, pitkä, epämääräinen ja vaikeasti myyvä.
Joten nykyään meitä ohjaa evoluutio.