MU18-joukkueelle onnittelut Pohjoismaiden mestaruudesta! Joukkue paransi otteitaan turnauksen aikana ja on mielestäni hyvin valmennettu porukka. Itseäni ilahdutti turnauksen edetessä kohentunut hyökkäyspelaamisen agressiivisuus ja suoraviivaisuus kautta linjan. Tällaista pelaamista näkisin juniorimaajoukkueissamme mielelläni paljon enemmän.
Yksilötasolla täytyy nostaa esiin Samu Adler. Hän on dominoivin, taitavin ja viihdyttävin poikajuniorimaajoukkuepelaaja vähään aikaan. Hän oli mielestäni selvästi turnauksen paras pelaaja, vaikka heitto olikin pahasti kateissa koko viikon ajan. Jos kaukoheitot ja vaparit olisivat uponneet edes säädyllisesti, niin mies olisi takonut aivan kauheat tilastot ikätovereitaan vastaan. Hänen pallonkäsittelytaito, peliasento, jalkojen koordinaatio, koko ja viimeistelykyky ovat suomalaiselle takapelaajalle suhteellisen harvinaisia, varsinkin samassa paketissa. Toki on sanottava, että näissä kisoissa vastustajilla ei ollut juurikaan varteenotettavia korinsuojelijoita, joka hänen pelaamistaan helpotti.
Taitojen lisäksi iso kunnioitus myös sille, että Adler ylipäätään lähti näitä U18-pelejä pelaamaan. Nuorten maajoukkue-edustaminen teinitähtenä on etenkin tässä maailman ajassa arvostettavaa, mutta myös kehityksen kannalta on nuorena mielestäni järkevää pelata erilaisissa rooleissa erilaisia vastustajia vastaan (tässä joukkueessa ehdottomana joukkueen pelillisenä johtajana, ykkösoptiona ja esimerkkinä).
Suomi pelaa noissa B-kisoissa noin kolmen viikon päästä. En tiedä onko Adler silloin enää mukana, mutta nousumahdollisuuksien kannalta väittäisin hänen olevan täysin oleellinen pala joukkuetta -- B-kisoissakin on ennakkoon ottaen useampikin kova maa ja luulisin, että top-8 joukossa tulee olemaan monikin maa, jotka kuuluisivat tasoltaan mieluummin A- kuin B-tasolle. Esimerkiksi Puola, Montenegro, Kroatia ja Tsekki ovat tottuneet pelaamaan useimmiten A-tasolla nuorten kisoissa. Tanskakin tuntuu olevan vuosi vuodelta parempi. Ja voi joukossa muitakin hyviä maita olla.