- Viestejä
- 324
Vs: Ohjeita
Mikä on riittävä kestovoima taso, sen saavutettua sitä vain ylläpidetään, joten lähinnä tuo että kesä aloitettaisiin kestovoimalla, ei sovellu kuin aivan juniori vuosiin.
Myöhemmin(n. 14v eteenpäin?) perusvoima on yleensä se millä kesä aloitetaan. Tämä nyt jo lähinnä siksi, että sitä on hyvä tehdä sen pienen tauon aikana, mikä tulee viimeisten pelien jälkeen. Kesän ollessa vauhdissa tuo perusvoima harjoitteluhan on suurimman osan ajasta ylläpitävää, kun kulutus pyörii päivittäin yli 4000kcal niin edes tuon määrän syöminen on tuskan takana, saati että söisi + kaloreille jotta olisi mahdollista rakentaa lihasta.
Miksi jätit maksimivoiman kokonaan mainitsematta, eikö siitä koostu suurimmaksi osaksi kesän painoharjoittelu, siis lukuunottamatta tuota räjähtävä- ja pikavoimaharjoittelua ennen kauden alkua.
Mutta tuossa kai tuo perusta yleiselle kesäharjoittelulle on eli:
Ennen kuin kestovoimatasot ovat riittävät:Kuntopiiriä, Juoksemista, hyppimistä, pelaamista, pallonkäsittelyä, heiton tekniikkaa, peliälyn harjoittelua, yleistä liikuntaa
Kun kestovoimatasot ovat riittävät (n. 13-16v eteenpäin?)erusvoimaharjoittelua + kaloreilla --> Paljon lajitreeniä omien heikkouksien osalta ja siinä määrin mitä kroppa sallii maksimivoimaa -->Nopeusvoimaa ja joukkueharjoittelua
Ongelmahan tuossa ns. yleisen ohjeen antamisessa on se, että kaikki eivät tarvitse samoja asioita. Se miten harjoittelee/pitäisi harjoitella tuppaa riippumaan ainakin:
-Pelipaikasta
-Pelityylistä
-Pituudesta
-Geeneistä(mm. Nopeiden lihassolujen määrä)
-Joukkueen pelitavasta jossain määrin ja roolista joukkueessa
-Asuinpaikasta/sarjasta
Sen kyllä sanon, että suomessa fyysinen harjoittelu ja sen merkitys on aika vähäteltyä. Tuloksena tulee usein pelaajia jotka ovat kyllä hyviä lajitaitojen osalta, mutta esim. vaikka osaavat heittää niin eivät omaa kykä saada sitä heitto ilmaan, vastaavasti vaikka pallo pysyy hallussa, niin ei omata kykyä voittaa omaa miestä. Parhaiten tämä tulee esiin mm. Olympialaisissa ja se nyt ei koske vain suomea. Itseäni lähinnä oksetti katsoa, kuink USA erosi muista joukkueista. Muualla oli koripalloilijoita, USA:lta löytyi urheilijoita. Koripallo on kummiskin laji, jossa fysiikalla voi paikata aivan huipulle asti taidollisia puutteita, mutta toisinpäin se onnistuu PALJON huonommin. Rajon Rondo ei voita taidollisesti ainakaan heitossa suomalaisia huipputakamiehiä(lue:Koponen, Rannikko), mutta ero tulee siinä että Rannikko tai Koponenkaan ei omaa(ainakaan vielä) kykyä hidastaa NBA:n uuden polven takamiehiä (Rose, Westbrook, Paul, Brown) toisin kuin Rondo. Ja kyllä väittäisin että kaikilla edellä mainituilla pelaajilla on ihan mukavasti lihasta ala-, keski ja jopa ylävartalossakin. Suomessa tuo kultainen keskitie ei tunnu vain olevan mahdollinen vaan tyydytään joko pelkän lihaksen, hermoston tai lajitaitojen kehittämiseen, mutta näiden yhdistelmää on lähes mahdotonta toteuttaa. Tähän tosin varmaan tarvittaisiinkin niitä ammattivalmentajia
E:Löytääkö joku muuten sitä tänne postattua taulukkoa jostain urheilijan herkkyyskausista eri ominaisuuksille tms.? Kiitos jo valmiiksi jos joku löytää!
Kestovoimaa voi helposti harjoittaa läpi vuoden, sillä se nyt ei yleensä romahda vaikka sitä ei muutamaan viikkoon tekisikään, lisäksi se ei ole raskas harjoitus, joten sen voi hyvin tehdä, lajikunto- tai lajiharjoitteen jälkeen.Tyreke sanoi:Kesäharjoittelu suositellaan aloitettavan kestovoimasta, koska tämä luo pohjan muulle voimaharjoittelulle. Perusvoimaa (lihasmassaa) kun kestovoimataso on riittävä. Ennen ottelukauden alkua nopeusvoimaharjoittelua (pikavoima ja räjähtävä voima).
Jalkavoimien lisäksi keskikropan (kylkilihakset, vatsalihakset ja selkälihakset) harjoittaminen on koripalloilijalle erittäin tärkeää.
Mikä on riittävä kestovoima taso, sen saavutettua sitä vain ylläpidetään, joten lähinnä tuo että kesä aloitettaisiin kestovoimalla, ei sovellu kuin aivan juniori vuosiin.
Myöhemmin(n. 14v eteenpäin?) perusvoima on yleensä se millä kesä aloitetaan. Tämä nyt jo lähinnä siksi, että sitä on hyvä tehdä sen pienen tauon aikana, mikä tulee viimeisten pelien jälkeen. Kesän ollessa vauhdissa tuo perusvoima harjoitteluhan on suurimman osan ajasta ylläpitävää, kun kulutus pyörii päivittäin yli 4000kcal niin edes tuon määrän syöminen on tuskan takana, saati että söisi + kaloreille jotta olisi mahdollista rakentaa lihasta.
Miksi jätit maksimivoiman kokonaan mainitsematta, eikö siitä koostu suurimmaksi osaksi kesän painoharjoittelu, siis lukuunottamatta tuota räjähtävä- ja pikavoimaharjoittelua ennen kauden alkua.
Mutta tuossa kai tuo perusta yleiselle kesäharjoittelulle on eli:
Ennen kuin kestovoimatasot ovat riittävät:Kuntopiiriä, Juoksemista, hyppimistä, pelaamista, pallonkäsittelyä, heiton tekniikkaa, peliälyn harjoittelua, yleistä liikuntaa
Kun kestovoimatasot ovat riittävät (n. 13-16v eteenpäin?)erusvoimaharjoittelua + kaloreilla --> Paljon lajitreeniä omien heikkouksien osalta ja siinä määrin mitä kroppa sallii maksimivoimaa -->Nopeusvoimaa ja joukkueharjoittelua
Ongelmahan tuossa ns. yleisen ohjeen antamisessa on se, että kaikki eivät tarvitse samoja asioita. Se miten harjoittelee/pitäisi harjoitella tuppaa riippumaan ainakin:
-Pelipaikasta
-Pelityylistä
-Pituudesta
-Geeneistä(mm. Nopeiden lihassolujen määrä)
-Joukkueen pelitavasta jossain määrin ja roolista joukkueessa
-Asuinpaikasta/sarjasta
Sen kyllä sanon, että suomessa fyysinen harjoittelu ja sen merkitys on aika vähäteltyä. Tuloksena tulee usein pelaajia jotka ovat kyllä hyviä lajitaitojen osalta, mutta esim. vaikka osaavat heittää niin eivät omaa kykä saada sitä heitto ilmaan, vastaavasti vaikka pallo pysyy hallussa, niin ei omata kykyä voittaa omaa miestä. Parhaiten tämä tulee esiin mm. Olympialaisissa ja se nyt ei koske vain suomea. Itseäni lähinnä oksetti katsoa, kuink USA erosi muista joukkueista. Muualla oli koripalloilijoita, USA:lta löytyi urheilijoita. Koripallo on kummiskin laji, jossa fysiikalla voi paikata aivan huipulle asti taidollisia puutteita, mutta toisinpäin se onnistuu PALJON huonommin. Rajon Rondo ei voita taidollisesti ainakaan heitossa suomalaisia huipputakamiehiä(lue:Koponen, Rannikko), mutta ero tulee siinä että Rannikko tai Koponenkaan ei omaa(ainakaan vielä) kykyä hidastaa NBA:n uuden polven takamiehiä (Rose, Westbrook, Paul, Brown) toisin kuin Rondo. Ja kyllä väittäisin että kaikilla edellä mainituilla pelaajilla on ihan mukavasti lihasta ala-, keski ja jopa ylävartalossakin. Suomessa tuo kultainen keskitie ei tunnu vain olevan mahdollinen vaan tyydytään joko pelkän lihaksen, hermoston tai lajitaitojen kehittämiseen, mutta näiden yhdistelmää on lähes mahdotonta toteuttaa. Tähän tosin varmaan tarvittaisiinkin niitä ammattivalmentajia
E:Löytääkö joku muuten sitä tänne postattua taulukkoa jostain urheilijan herkkyyskausista eri ominaisuuksille tms.? Kiitos jo valmiiksi jos joku löytää!