Pitäisikö ulkomaalaisten määrää vähentää kaudella 2021-22?

[koris.com]

 

[MattHeldman]

Palotie vois pysyä siellä selostuskopissa ja rakastella mielessään amerikkalaispelaajia.

Millä tavalla neljän jenkin kiintiö vie sarjaa eteenpäin?

Palotie näköjään agitoi myös Ruutu+:ssa

Palotiellä tuntuu olevan vahvaa Gulls-fanitusta tällä hetkellä ja Suomikoriksen eteenpäin menoa perustellaan Gullsilla, mutta tosiasia on se, että miljoonan (?) ihmisen talousalueen ykkösseuraa kävi viime kaudella katsomassa keskimäärin 959 henkilöä per matsi ja sen viime kauden tappio oli suurempi kuin koko liikevaihto. Eteenpäin menosta on hieman kyseenalaista puhua myös, jos 23 vuotta sitten kaudella 97-98 kahden jenkin ToPoa kävi katsomassa 1350 henkeä per matsi ja silloin liigassa oli myös HNMKY, PuHu ja Honka.

Jotenkin tässä keskustelussa ollaan aina tekemässä Suomesta jotain koris-takapajulaa, vaikka puhe on enimmäkseen yhden (1) vahvistuksen vähentämisestä. Ei kahden, kolmen tai neljän vähentämisestä.

Saatan olla täysin väärässä, mutta mielestäni myös europelien vetäminen tähän juttuun on hieman huonoa argumentointia, koska edes kaikki Suomen huippuseurat eivät ole europeleistä kiinnostuneita, puhumattakaan yleisöstä.

 

[Galis of Game]

En tiedä jos vahvistuksien määrää pitäisi vähentää, mutta joukkueiden kyllä. Jos ensi kaudella meinataan mennä 13 joukkueella se on aivan liikaa.
Max. 10 olisi sopiva koska:
1. Saataisiin enemmän hyvillä materiaaleilla pelaavia joukkueita, Mikä johtaisi siihen että voisi myös menestyä eurokentillä (mikäli sinne joku menisi...)
2. Kun saisi eurokentille jengejä niin voisi myös osa suomalaisia tai ulkomaalaisvahvistuksia haluta tulla Suomeen pelaamaan, milloin myös olisi nuoremmilla parempia haasteita ja kehittyisivät vielä enemmän.
3. Divarit olisi kovempia
4. Ei millään pahalla mikäli joku on Korihait fani, mutta päästäisiin eroon joukkueesta jonka ei pitäisi pelata vuosi toisen jälkeen liigassa...
5. Saataisiin joukkueita Champions Liigaan tai jopa Eurocuppiin ajan myötä?

 

[shaqtin a fool]

Palotiellä tuntuu olevan vahvaa Gulls-fanitusta tällä hetkellä ja Suomikoriksen eteenpäin menoa perustellaan Gullsilla, mutta tosiasia on se, että miljoonan (?) ihmisen talousalueen ykkösseuraa kävi viime kaudella katsomassa keskimäärin 959 henkilöä per matsi ja se teki viime vuonna enemmän tappiota kuin koko liikevaihtonsa. Eteenpäin menosta on hieman kyseenalaista puhua myös, jos 23 vuotta sitten kaudella 97-98 kahden jenkin ToPoa kävi katsomassa 1350 henkeä per matsi ja silloin liigassa oli myös HNMKY, PuHu ja Honka.

Näistä katsojamääristä tietysti jokainen löytää omaan agendaansa sopivan esimerkin. Korisliigassa tehtiin päätös neljästä jenkistä kesällä 2015. Tuon jälkeen on kahtena peräkkäisenä kautena tehty korisliigan historian katsojamäärän kausiennätys. Mutta toki näihinkin katsojaennätyksiin vaikuttaa ihan muut syyt kuin jenkkien määrä eli ei ehkä kannata alkaa perustelemaan jenkkien "oikeaa" määrää millään katsojamäärillä.

-treenien/matsien laatu laskee
-laadukkaiden suomipelaajien määrä ei riitä
-kotimaiset ovat kalliimpia kuin jenkit

Vaikka itsekin olen kolmen jenkin kannalla, niin mielestäni nämä vasta-argumentit ovat ihan valideja. Turha noita on alkaa kiistämään. Se vaan yleensä menee markkinataloudessa niin, että kun kysyntä kasvaa mutta tarjonta ei, niin hinnat nousevat.

Millä tavalla neljän jenkin kiintiö vie sarjaa eteenpäin? Mitä kehitysaskeleita tässä on viime vuosina otettu? Miten nämä sekundajenkit vievät sarjaa ja joukkueita eteenpäin? Sori, mutta mä en oo nähnyt mitään merkkejä mistään tällaisesta vaikka oon seurannut pääsarjakorista erityisen tarkasti kohta 30 vuotta.

Myös tällaisiin kysymyksiin on jotenkin hölmöä alkaa etsimään vastausta jenkkien määrästä, kun "sarjan eteenpäin menemiseen" tai "sarjan kehittymiseen" vaikuttaa lukuisat eri asiat. Joten jenkkien määrän vaikutusta kehitykseen (tai taaksepäin menemiseen) ei pysty mitenkään erittelemään muista muuttuneista asioista.

Ihan yhtä hyvin voisin lonkalta heittää sellaisen asian, että maajoukkue oli paska kun oli vähän jenkkejä. Ja silloin kun oli "täynnä tarmoa -aika", maajoukkue otti suurimpia kehitysaskeleita ja silloin kehittyi Sasu Salinit ja Petteri Koposet.

 

[Yksinäinen Susi]

Millä tavalla neljän jenkin kiintiö vie sarjaa eteenpäin? Mitä kehitysaskeleita tässä on viime vuosina otettu? Miten nämä sekundajenkit vievät sarjaa ja joukkueita eteenpäin? Sori, mutta mä en oo nähnyt mitään merkkejä mistään tällaisesta vaikka oon seurannut pääsarjakorista erityisen tarkasti kohta 30 vuotta.

Katsojamäärät ovat järkyttävän huonolla tasolla useimmilla paikkakunnilla. Jenkkien taso on varsin keskinkertainen. Suomalaispelaajilla (kuten tällä kaudella on nähty!) ei ole minkäänlaisia vaikeuksia mätsätä ulkomaalaisia vastaan.

Pelin taso on korkeampi. Jollekin sillä ei ole merkitystä, useammille on.

Suomen maajoukkue on ollut keskimäärin parempi. Suomalaisia pelaajia pelaa ulkomailla enemmän.

Miten kiintiön pienentäminen parantaa tilannetta, vie sarjaa eteenpäin?

Katsojamäärät ovat pysyneet n. ikuisuuden samalla tasolla. Osin se on seurausta siitä, millä paikkakunnilla pelataan - vaikka Kauhajoella on valtava buumi, fantastinen joukkue ja menestystä sataa, ei katsojia voi tulla määräänsä enempää. Osin se on myös seurausta siitä, että sitä pelataan isoilla paikkakunnilla museoissa, mihin ei nykyisin mahdu yli tuhatta katsojaa käytännössä.

Palotiellä tuntuu olevan vahvaa Gulls-fanitusta tällä hetkellä ja Suomikoriksen eteenpäin menoa perustellaan Gullsilla, mutta tosiasia on se, että miljoonan (?) ihmisen talousalueen ykkösseuraa kävi viime kaudella katsomassa keskimäärin 959 henkilöä per matsi ja se teki viime vuonna enemmän tappiota kuin koko liikevaihtonsa. Eteenpäin menosta on hieman kyseenalaista puhua myös, jos 23 vuotta sitten kaudella 97-98 kahden jenkin ToPoa kävi katsomassa 1350 henkeä per matsi ja silloin liigassa oli myös HNMKY, PuHu ja Honka.

Ei sinne museoon mahdu nykyisellään ja kuppipenkeillä juuri tuon enempää väkeä. Tuolloin esihistoriassa ihmisten odotukset olivat toisenlaiset. Riitti jos oli lauteilla juuri ja juuri oman takapuolen kokoinen paikka ja näki edes puolet kentästä. Näin 2021 ihmiset haluavat enemmän - eivätkä lähde niin koripallomatsiin kuin muuallekaan, jos tarjolla on sitä mitä Kisiksen loppuunmyydyissä peleissä on.

Joten vertailut 1350 hengen keskiarvoihin ovat aika turhia, kun museoon ei saa ottaa edes sellaista määrää sisään. Monella muullakin seuralla viralliseen kapasiteettiin nähden yleisömäärät ovat huidelleet ~90 % tienoilla.

 

[MattHeldman]

Vaikka itsekin olen kolmen jenkin kannalla, niin mielestäni nämä vasta-argumentit ovat ihan valideja. Turha noita on alkaa kiistämään. Se vaan yleensä menee markkinataloudessa niin, että kun kysyntä kasvaa mutta tarjonta ei, niin hinnat nousevat.

Ne ovat täysin valideja. Ehkä enemmän haen sitä, että pitäisi miettiä kenelle tätä hommaa tehdään ja kenen intressien mukaan päätöksiä tehdään? Toki pitäisi löytää jonkinlainen kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi, mutta sidosryhmiä on monia - Susijengi, joukkueet, yksittäiset pelaajat, maksava yleisö jne.

 

[MattHeldman]

Joten vertailut 1350 hengen keskiarvoihin ovat aika turhia, kun museoon ei saa ottaa edes sellaista määrää sisään. Monella muullakin seuralla viralliseen kapasiteettiin nähden yleisömäärät ovat huidelleet ~90 % tienoilla.

On ja sitten taas on Kobria sun muita, joilla on 250 henkeä katsomossa ja mutta basket.fi ilmoittaa yleisömääräksi 500. Mikä nyt ei sinänsä liity asiaan, mutta olisi silti mielenkiintoista tietää kuinka paljon Suomessa on joukkueita, joiden katsojamäärässä olisi tapahtunut jotain radikaalia koilliseen suuntaavaa parannusta, minkä voidaan osoittaa johtuvan ulkomaalaisvahvistusten määrän noususta. En usko, että sellaistakaan löytyy.

 

[Yksinäinen Susi]

On ja sitten taas on Kobria sun muita, joilla on 250 henkeä katsomossa ja mutta basket.fi ilmoittaa yleisömääräksi 500. Mikä nyt ei sinänsä liity asiaan, mutta olisi silti mielenkiintoista tietää kuinka paljon Suomessa on joukkueita, joiden katsojamäärässä olisi tapahtunut jotain radikaalia koilliseen suuntaavaa parannusta, minkä voidaan osoittaa johtuvan ulkomaalaisvahvistusten määrän noususta. En usko, että sellaistakaan löytyy.

Ei niitä varmasti ole yhtäkään - jos se jotenkin pitää todistaa, kun se on mahdotonta.

Vilppaan katsojamäärät ovat räjähdyskasvaneet. Salossa on uusi, iso halli. Joukkueesta on rakennettu kestomenestyjä ja siellä on Rannikon ja Nenosen kaltaisia persoonia. Lisäksi pelin taso on korkea. Mikä vaikutus tuohon koko yhtälöön on jenkkipelaajien määrällä? Mahdoton sitä on tuosta purkaa ulos.

Jos nyt tavoitteeksi asetetaan juuri yleisömäärien kasvattaminen, sen pitäisi ihan ensin ylipäänsä olla mahdollista useammilla paikkakunnilla. Stadissa voisi tapahtua mitä vain, eikä yleisömäärä voisi yli 10 % kasvaa. Suurinpiirtein sama homma useana kautena Tampereella.

 

[Henke]

Kolmee itse kannattaisin. Vapautuisi vähän lisää peliminuutteja suomalaisille ja ehkäpä sitä rahaakin säästyisi.

Tuohon rahan säästämiseeen en usko yhtään. Eiköhän managerit niille kolikoille jotain käyttöä keksi.

 

[PikkuMikko]

Kun asiasta joku vuosi sitten täällä kirjoiteltiin, muistan nähneeni mielenkiintoisen laskelman. Siinä näytettiin että muutos kolmesta jenkistä neljään jenkkiin nosti ulkomaalaisten minuutit / peli joukkueittain noin 100 minuutista noin 110 minuuttiin. Eli n 50%sta 55%:een. (Eli ulkomaalaispelaajien pelaajakohtainen minuuttimäärä putosi 33:sta n 27:ään).
Melkoisella varmuudella voisin ennustaa että muutos takaisin 3 ulkomaalaiseen lisäisi ulkomaalaisten keskiarvominuutteja samassa suhteessa.
Eli jos suomalaiset vaihtomiehet saisivat yhteensä 10 mins lisää peliaikaa, olisiko se tavoiteltava muutos.
Jos suomalaisille vaihtomiehille halutaan kunnolla lisää peliaikaa, tulisi ulkomaalaisten määrä pudottaa yhteen tai kahteen.
Tuo kotimaisten vaihtomiesten arvokkaiden minuuttien saaminen on nyt useassa joukkueessa hoidettu hyvin rinnakkaislisenssillä. Kouvot, Pyrintö, Lahti, Nokia, Ura, Kotka, Seagulls ovat organisoineet nuorille vaihtomiehilleen minuutit rinnakkaislisenssillä tai kakkosjoukkueessaan. Rinnakkaislisenssin ikärajaakin taidettiin muutama vuosi sitten nostaa 24:ään eli sekin laajentaa nuorten pelaajien käsitettä. Lähes jokainen alle 24v pelaaja saa varmasti tarvitsemansa minuutit ja minun mielestäni meidän ei hirveästi pidä huolestua yli 24v minuuteista.
Minun mielestäni tämä rinnakkaislisenssijärjestelmä on erinomainen tapa taata nuorille kehittyville pelaajille paljon heidän tarvitsemiaan minuutteja.

 

[koulukatu]

Monella muullakin seuralla viralliseen kapasiteettiin nähden yleisömäärät ovat huidelleet ~90 % tienoilla.

Löytyykö tästä jotain lähdettä?

 

[PikkuMikko]

Löytyykö tästä jotain lähdettä?

Joku vuosi sitten oltiin tilanteessa, jossa ainakin Pyrintö ja Kouvot ilmoittivat yleisökeskiarvokseen suuremman määrän kuin hallin kapasiteetti, vaikka jokainen näki streameistä, että lähes jokaisessa pelissä oli paljon tyhjää katsomotilaa.
Silloin syyksi kerrottiin että seurojen kausikorttilaiset, juniorikorttilaiset ja muut vapaalippulaiset laskettiin mukaan, vaikka eivät olisi paikalle vaivautuneet.

 

[shaqtin a fool]

Kun asiasta joku vuosi sitten täällä kirjoiteltiin, muistan nähneeni mielenkiintoisen laskelman. Siinä näytettiin että muutos kolmesta jenkistä neljään jenkkiin nosti ulkomaalaisten minuutit / peli joukkueittain noin 100 minuutista noin 110 minuuttiin. Eli n 50%sta 55%:een. (Eli ulkomaalaispelaajien pelaajakohtainen minuuttimäärä putosi 33:sta n 27:ään).

Mutta tuo laskelma ei ottanut sitä huomioon mitenkään, että nykyään pelaajat pelaavat yleensäkin pienempiä peliminuutteja kuin takavuosina. Ja nykyään pelataan laajemmalla rotaatiolla, kun tempo on korkeampi. Eli vaikka nyt olisi vain kaksi jenkkiä, niin ne tuskin pelaisivat niin isoja minuutteja kuin vuonna 2000.

Tässä korisliigan suurimmat peliminuutit (per peli) muutamilta kausilta.

2021: Zeigler 34:11
2015: Rowland 36:43
2010: Hamm 37:51
2005: Kisner 38:41
2000: Grant 38:17

 

[MattHeldman]

Joku vuosi..

Uskoakseni yleisömäärät eivät ole eri joukkueiden kesken edes täysin vertailukelpoisia?

@Omistajan ääni puhuu mystisesti Salon räjähtäneistä katsojamääristä, vaikka Salon katsojamäärät laskivat jo ennen koronaa 300 katsojalla.

 

[shaqtin a fool]

@Omistajan ääni puhuu mystisesti Salon räjähtäneistä katsojamääristä, vaikka Salon katsojamäärät laskivat jo ennen koronaa 300 katsojalla.

Tarkoitti varmaan sitä, että katsojamäärät ovat räjähtäneet neljän jenkin aikana (2015 jälkeen). Mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitin, noista katsojamäärien kehityksestä jokainen löytää omaan agendaansa sopivan esimerkin.

 

[MattHeldman]

Mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitin, noista katsojamäärien kehityksestä jokainen löytää omaan agendaansa sopivan esimerkin.

Joo eikä tästä keskustelusta valmista saada, koska yhtä oikeaa vastausta ei varmaan ole

 

[Yksinäinen Susi]

Löytyykö tästä jotain lähdettä?

En nyt tähän hätään enempää jaksa kaivaa, mutta tässä ainakin prosentteja muutaman vuoden takaa. Noita voi sitten verrata uudempien vuosien keskiarvoihin.

Korisliigan runkosarjassa uusi katsojaennätys – positiivinen vire jatkuu

www.basket.fi

Uskoakseni yleisömäärät eivät ole eri joukkueiden kesken edes täysin vertailukelpoisia?

@Omistajan ääni puhuu mystisesti Salon räjähtäneistä katsojamääristä, vaikka Salon katsojamäärät laskivat jo ennen koronaa 300 katsojalla.

Eivät tietystikään ole. Ja seuroilla on ollut eri tapoja ilmoittaa yleisömääriä. Kaikki niistä tavoista ovat kuitenkin pätevämpiä kuin "katsoin yhden fanikamerastriimin ja laskin itse".

Vilpas tuli sarjaan ~700 katsojan keskiarvolla ja on vetänyt sittemmin pari vuotta ~1700 katsojan keskiarvolla. Hilasi siinä sivussa Urankin keskiarvoja merkittävästi ylöspäin paikallispeleissä. Viime kauden runkosarjassa 40 % enemmän yleisöä kuin toiseksi eniten vetäneellä Lahdella. Ilmeisesti tuossa on kuitenkin jotain mystistä?

Noilla ~1700 kausilla myös se uusikin tupa oli täynnä liki joka pelissä. Jos vielä enemmän olisi halunnut räjäyttää, olisi panostus pitänyt kohdentaa hallin seiniin.

***

Jos nyt oikeasti tavoitteeksi haluttaisiin se yleisömäärien kasvattaminen, voitaisiin kaikkialla ottaa mallia muutaman seuran tekemisestä. Lisäksi jos fanit haluavat jotenkin agitoida tilanteen suhteen, kannattaisi energiaa ehkä suunnata latomuseoista ja puolapuista eroon pääsemiseen. Aktiivisesti kuntapoliitikkojen "lobbaamiseen" keskittyvä muutaman kymmenen ryhmä voisi saada enemmän aikaan kuin jokin nostalgiahaaveilu siitä kuinka Torpan peleissä kävi tsiljoona ihmistä, kun suomalaispelaajat olivat niin symppiksiä.

 

[koris.com]

Näistä katsojamääristä tietysti jokainen löytää omaan agendaansa sopivan esimerkin. Korisliigassa tehtiin päätös neljästä jenkistä kesällä 2015. Tuon jälkeen on kahtena peräkkäisenä kautena tehty korisliigan historian katsojamäärän kausiennätys. Mutta toki näihinkin katsojaennätyksiin vaikuttaa ihan muut syyt kuin jenkkien määrä eli ei ehkä kannata alkaa perustelemaan jenkkien "oikeaa" määrää millään katsojamäärillä.



Vaikka itsekin olen kolmen jenkin kannalla, niin mielestäni nämä vasta-argumentit ovat ihan valideja. Turha noita on alkaa kiistämään. Se vaan yleensä menee markkinataloudessa niin, että kun kysyntä kasvaa mutta tarjonta ei, niin hinnat nousevat.



Myös tällaisiin kysymyksiin on jotenkin hölmöä alkaa etsimään vastausta jenkkien määrästä, kun "sarjan eteenpäin menemiseen" tai "sarjan kehittymiseen" vaikuttaa lukuisat eri asiat. Joten jenkkien määrän vaikutusta kehitykseen (tai taaksepäin menemiseen) ei pysty mitenkään erittelemään muista muuttuneista asioista.

Ihan yhtä hyvin voisin lonkalta heittää sellaisen asian, että maajoukkue oli paska kun oli vähän jenkkejä. Ja silloin kun oli "täynnä tarmoa -aika", maajoukkue otti suurimpia kehitysaskeleita ja silloin kehittyi Sasu Salinit ja Petteri Koposet.

Maajoukkuehan olikin n. 40 vuotta aika paska, ellei lasketa EM95-kisojen karsintoihin liittynyttä suonenvetoa.

 

[PikkuMikko]

Mutta tuo laskelma ei ottanut sitä huomioon mitenkään, että nykyään pelaajat pelaavat yleensäkin pienempiä peliminuutteja kuin takavuosina. Ja nykyään pelataan laajemmalla rotaatiolla, kun tempo on korkeampi. Eli vaikka nyt olisi vain kaksi jenkkiä, niin ne tuskin pelaisivat niin isoja minuutteja kuin vuonna 2000.

Tässä korisliigan suurimmat peliminuutit (per peli) muutamilta kausilta.

2021: Zeigler 34:11
2015: Rowland 36:43
2010: Hamm 37:51
2005: Kisner 38:41
2000: Grant 38:17

Nuo minuuttimäärät ovat varmasti tosia ja kertovat kehityksen suunnan.

Mutta ne eivät mitenkään muuta sitä väittämääni, että yhden ulkomaalaisen vähentäminen jotenkin toisi huomattavasti lisäaikaa suomalaisille pelaajille. Lisäys ei ole matemaattinen 40 mins, todennäköisesti jotain 10-20 min.

 

[Hatsa]

Voi olla että korihait on paska kuten tuolla edellä mainittiin mutta myös siinä suhteessa hyvä antanut nuorille ponnahduslaudan ylöspäin kuten esim.Alanen,Sulonen,Marttinen ja muitakin.Ensin kyseisiä pelaajia haukuttiin nyt kuitenkin kehutaan jo.Kannattaa nyt katsoa mitkä on kenenkin eväät ensi kauteen kun kuitenkin tämä korona varmasti ainakin tämän vuoden mukana pyörii. Sunnuntain ts kirjoitti et ura loppuu yhdestä jenkistä tänään kun siirtoikkuna sulkeutuu.