Pitäisikö ulkomaalaisten määrää vähentää kaudella 2021-22?

[MiniNerkki]

Osaako joku laittaa tänne suuntaa antavaa laskelmaa siitä mitä seuralle maksaa kotimainen ja jenkki? Lähtö-kohtana voisi olla että molemmat saa esim. 2500e brutto. Kumpi on "halvempi tai" kalliimpi"?

Toki jos se kotimainen asuu omassa kodissa eikä seura maksa asumisesta niin etunsa sekin.....

Yhdysvaltojen kanssa solmittu verosopimus sallii maksaa 20000 taalaa kalenterivuodessa verottomasti. Jos siis puhutaan 2500 e brutosta joka menee rajan alle "yhden kauden" amerikkalaisella, niin ei kai eroa voi tulla kuin jostain työnantajamaksuista jos verottomille pelaajille on niiden osalta eri säännöt. Tietenkin amerikkalaiselle maksettaneen lennot ja joku sen asunnonkin maksaa mutta voihan Suomen sisällä muuttava pelaaja myös pyytää vuokran huomioimista palkassa, kuka saa, kuka ei. Tiedä vaikka röyhkeimmät agentit tinkaisivat jenkkiasiakkailleen Netflixinkin seuralta Mutta suomalaisen netto on tuollaisella brutolla pienempi.


Jos sitten puhutaan 2500 e netosta niin suomalaisten osalta voi testailla verottajan veroprosenttilaskurilla tai katsella omaa palkkakuittia ja arvioida sen perusteella paljonko bruttopalkka olisi että suomalaiselle jäisi käteen sama 2500 e, huomattavasti enemmän se on kuitenkin. Esim. Helsingissä yksin asuva 25-vuotias ateisti maksaa laskurin mukaan veroja ja muita maksuja 27,05 % jos palkka olisi 3500 e/kk ja sitä maksettaisiin koko vuosi (lomarahat ym. ohitin) jolloin netto n. 2550 e/kk. Toisaalta suomalaiset voivat rahastoida urheilusta saamiaan tuloja jolloin veronmaksu siirtyy tulevaisuuteen joten tarkka vertailu ei ole ihan helppoa. Tosin tuo palkka ei ole vielä niin suuri että siitä juuri jäisi rahastoitavaa jos esim. lyhentää asuntolainaa.

1) Ne kolme jenkkiä ovat jatkossa lähtökohtaisesti kovempia kuin ulkomaalaiset nyt (enemmän palkkaa per pelaaja & luvassa enemmän vastuuta / kovemmat statsit uran jatkoa varten)

Tuo em. verosopimus tekee sen että jos nyt maksetaan neljälle max verotonta palkkaa niin sillä yhden säästöllä ei millään pysty maksamaan kolmelle niin paljon enemmän bruttoa että nettopalkka nousisi niin paljon että saisi seuraavan hintaluokan pelaajia. Tosin tuskin kukaan tietää kuinka moni amerikkalainen saa "täyttä palkkaa", etenkään tällä koronakaudella.

 

[Henke]

Suomalaisseuran jenkkivahvistus sai tarpeekseen – ”Kun menin koppiin, hän oli jo lähtenyt”

Jenkkivahvistus suuttui ja lähti.

www.is.fi

 

[Kolmesekkaa]

Kohta kausi taas paketissa ja ollaan kokemusta rikkaampia siitä oliko 4 jenkin kausi ok?
Korona sotki jälleen tämänkin kauden,myös jenkkien osalta. Jotkut seurat ottivat 5nen jenkin ennen siirto-rajaa, jos sattuu loukkaantuminen ennen pleijareita.
Jatkossa jälleen oma toive että 3lla jatkettaisiin.Näkisin mielellään aina aloitus5 kaksi kotimaista. Penkillä kun on joka joukkueessa "hyviä" peli-miehiä , joille soisi enemmän peliminuutteja ja vastuuta.
Toki jotkut seurat hyötyvät pelillisesti jos vain 3 jenkkiä. Lähinnä ne joilla jo nyt kova kotimainen runko...
esim. Gulls, Lahti ...
Mutta niillä mennään jatkossakin mitä herrat päättää....tyydytään siihen.
Hyvää pleijari-kevättä kaikille....
Osalla pleijari-joukkueista 5 jenkkiä, osalla 3.....niinpä...

 

[jaakko1]

Oma vahva mielipide on edelleen se, että ulkkarimäärä kolmeen. Tällä kaudella nähtiin, että tarvittaessa kotimaiset pystyvät kantamaan isompaa vastuuta (esim. Lahden kauden paras runi osui siihen jaksoon, kun joukkue veti 0-1 ulkkarilla). Pelin tasoa ulkomaalaisten määrän kasvattaminen ei oikeastaan nosta. Kentällä toki nähdään enemmän atleettisuutta ja kovempia yksilösuorituksia, mutta myös paljon laiskaa pakittamista ja oman tilastorivin kohentelua.

 

[Mikkovaan]

Oma vahva mielipide on edelleen se, että ulkkarimäärä kolmeen. Tällä kaudella nähtiin, että tarvittaessa kotimaiset pystyvät kantamaan isompaa vastuuta (esim. Lahden kauden paras runi osui siihen jaksoon, kun joukkue veti 0-1 ulkkarilla). Pelin tasoa ulkomaalaisten määrän kasvattaminen ei oikeastaan nosta. Kentällä toki nähdään enemmän atleettisuutta ja kovempia yksilösuorituksia, mutta myös paljon laiskaa pakittamista ja oman tilastorivin kohentelua.

Mieluummin rajotettaisiin yhtäaikaa kentälläolevia eli kokoonpanossa voisi olla neljä, mutta yhtäaikaa kentällä vain kolme ei homegrown-pelaajaa.

Jos joukkueessa saisi olla vain neljä ulkkaria tarkoittaisi se käytännössä sitä, että eurokentät jäisi korisliigajengeiltä väliin. Toki eihän jengejä ole tähänkään mennessä jonoksi asti ole ollut, mutta tämän jälkeen voitaisiin eurokentät unohtaa kokonaan.

Itsellä ei ole pahaa sanottavaa nykysäännöstä.

 

[RBP(ex)]

Oma vahva mielipide on edelleen se, että ulkkarimäärä kolmeen. Tällä kaudella nähtiin, että tarvittaessa kotimaiset pystyvät kantamaan isompaa vastuuta (esim. Lahden kauden paras runi osui siihen jaksoon, kun joukkue veti 0-1 ulkkarilla). Pelin tasoa ulkomaalaisten määrän kasvattaminen ei oikeastaan nosta. Kentällä toki nähdään enemmän atleettisuutta ja kovempia yksilösuorituksia, mutta myös paljon laiskaa pakittamista ja oman tilastorivin kohentelua.

Joukkueiden välillä taitaa olla isoja eroja siinä, miten ulkomaalaisia peluutetaan. Kun katsoi esim. eilistä Jim-peliä Kauhajoki-Lahti Basketball, niin Kauhajoen ulkolaiset (4) pelasivat 91,5 minuuttia ja suomalaiset (7) sitten loput 108,5 min. Välillä kentällä oli molemmilla joukkueilla selkeä enemmistö suomalaisia pelaajia ja peli näytti tosi hyvältä.

Toki on sitten joukkueita, joissa aloitus oli aika usein 4 ulkomaista ja 1 kotimainen. Näillä joukkueilla ei penkillä ole laatua tarpeeksi, joten käytännössä aina, kun tehdään vaihtoja, niin pelin taso heikkenee. Kysymys kuuluu, että saako nämä joukkueet kilpailukykyistä joukkuetta liigaan laisinkaan, mikäli rajoitetaan vielä enemmän?

 

[jaakko1]

Kysymys kuuluu, että saako nämä joukkueet kilpailukykyistä joukkuetta liigaan laisinkaan, mikäli rajoitetaan vielä enemmän?

Kääntäisin tämän kysymyksen niinpäin, että mitä helvettiä pääsarjassa tekee sellainen joukkue, joka on kilpailukykyinen ainoastaan silloin, kun 80 prosenttia kentällä olevista pelaajista on ulkomaalaisia?

 

[RBP(ex)]

Kääntäisin tämän kysymyksen niinpäin, että mitä helvettiä pääsarjassa tekee sellainen joukkue, joka on kilpailukykyinen ainoastaan silloin, kun 80 prosenttia kentällä olevista pelaajista on ulkomaalaisia?

Monenko joukkueen pääsarja sitten olisi mielestäsi ok? Riittääkö 4-6 joukkuetta siihen?

 

[jaakko1]

Riittääkö 4-6 joukkuetta siihen?

Jos tilanne olisi oikeasti tämä, niin liiton pitäisi painaa välittömästi paniikkinappulaa. Minusta liigassa ei tällä kaudella ollut yhtäkään joukkuetta, joka ei olisi voinut pelata kolmella ulkomaalaisella. Loimaa ja Korihait on siinä ja siinä. Uskon tosin siihen, että jos kauteen oltaisiin lähdetty vain kolmella ulkomaalaisella, niin molemmat joukkueet olisivat onnistuneet löytämään jonkun ok kotimaisen siihen tilalle.

Voi olla, että ulkomaalaiskiintiön pudottaminen vahvistaisi pk-seudun ja muiden isojen kaupunkien asemaa, koska esimerkiksi Helsinkiin ja Espooseen on luvattoman helppoa rekrytoida pelaajia. Olisiko se sitten niin huono asia? Minusta ei, koska täällä sitä pelaajamassaa on jo muutenkin vaikka kuinka paljon.

 

[kamreeri]

Kyllä Lapua, Korihait, Loimaa ja Kataja ovat mielestäni aika haastavassa tilanteessa mikäli vahvistusten määrää alennetaan. Pelin taso laskee ja joukkueen kasaaminen ylipäätänsä hankaloituu merkittävästi. Tietenkin pääkaupunkiseudun joukkueiden suhteellinen asema parantuisi muutoksen myötä. Mutta pääkaupunkiseudun ongelmahan eivät ole pelaajien saatavuudessa vaan se, että korisliigajoukkueen pyörittäminen pääkaupunkiseudulla on osoittautunut taloudellisesti suurin piirtein mahdottomaksi jos taustalla ei ole avokätistä kummisetää. Kiintiön alentaminen houkuttaa mutta se kyllä johtaa vääjäämättä korisliigan joukkuemäärän laskemiseen.

 

[PunaValkoinen]

Ei ei ei ja vieläkerran ei.. ei siis pitäisi rajoittaa mitään kun kyse on kilpaurheilusta. Mitä enemmän erilaisia rajoituksia niin sitä enemmän se rajoittaa Korisliigan kehitystä.

Ennemminkin pitäisi keskustella siitä, miten Korisliigaa voidaan kehittää eteenpäin (palkat), jotta pystyttäisiin olemaan joku muu, kuin ponnahduslauta Eurooppaan kovempiin isompiin (palkat) sarjoihin.

Raha tottakai puhuu, mutta niin se puhuukin. Millä keinoin korisliigaseurat ja koris itsessään kasvaisi isommaksi lajiksi Suomessa, mitä se nyt on. Ei ainakaan rajoituksilla.

 

[kokokenttä]

Kääntäisin tämän kysymyksen niinpäin, että mitä helvettiä pääsarjassa tekee sellainen joukkue, joka on kilpailukykyinen ainoastaan silloin, kun 80 prosenttia kentällä olevista pelaajista on ulkomaalaisia?

Vaikuttaisi siltä, viimeisimpään keskusteluun viitaten, että jenkkivetoiset jengit mahdollistavat kovat pelit sellaisilla paikkakunnilla, joihin ei syystä tai toisesta riitä kotikasvuista pelaajistoa. On siis mahdollista pitää koriskulttuuria yllä korkealla tasolla: tuskin kovin moni suomalainen pääsarjakorisjoukkue tekee businessta halvoilla amerikkalaisilla… hieman helpompiakin rahanansaintakeinoja on helppo keksi. Eli eiköhän kaikilla ole enemmän tai vähemmän ideologinen, urheilullinen ja lajirakkaudesta kumpuava syy pyörittää toimintaa, vaikka sitten niin että kentällä on neljä ulkomaanapua ja yksi homegrown matsien alussa ja lopussa.

Sen mitä olen 1A-dirreä pälyillyt, niin kyllä siellä painaa menemään kotoperäisiä yksilöitä, joilla ois varmasti käyttöä liigatasolla. Pelin taso ei vaan ole ihan samalla tasolla. Voisi tietysti ajatella että näille olisi käyttöä Korisliigassa, ja varmasti heistä moni myös mielellään pelaisi ammatikseen. Se vaatisi kuitenkin ennemmin lisää markkinoita kuin jenkeistä nipistämistä (jo moneen kertaan eritellyistä verotussyistä), joten tilanne korjaantuu vain mikäli a) toiminta Korisliigassa ammatimaistuu ja b) yhä enemmän on ”pelaajavientiä” Suomesta ulos, jolloin tänne vapautuu tilaa uusille ammattilaisille JA c) nuoriso pelaa paremmin kuin keskimääräiset paluumuuttajat - eli koko homma menee eteenpäin juurilta huipulle.

Tässä ei liene ratkaisevaa se, saako jengissä olla kolme vai neljä amerikkalaista, ellei ratkaisevaksi lasketa niiden jengien tilannetta, jotka pelaavat europelejä. Toivottavasti sellaisia taas joskus on.

 

[PikkuMikko]

Tähän keskusteluun olisi hyödyllistä taas kerran katsoa millä säännöillä Euroopan muissa maissa pelataan.
Tiedossani ei ole yhtään nk kohtuullista korismaata, jossa ulkomaalaisten määrä olisi rajattu kolmeen tai vhempään. Valistakaa, jos sellaisia löytyy.
Kaikissa maissa nuo vahvistukset eivät tule Amerikasta vaan lähimaista. Meillä tuo verotus antaa amerikkalaisille selvän edun.
Eli jos jollain on tietoa noista Euroopan maista, joissa pelataan kolmella tai pienemmällä määrällä, listatkaa ne niin voidaan arvioida listaa.

 

[jaakko1]

Eli jos jollain on tietoa noista Euroopan maista, joissa pelataan kolmella tai pienemmällä määrällä, listatkaa ne niin voidaan arvioida listaa.

Hankala kysymyksenasettelu, mutta mainitaan nyt vaikka koko Baltian alue. Myös Ruotsi on noussut korismaana kohisten, vaikka heidän sarjassaan ei juuri ulkomaalaisia ole. Sitten luonnollisesti Serbia, Slovenia, Kroatia ja Ukraina.

Kyllähän näitä maita löytyy vaikka kuinka monta. En tosin tiedä, ovatko mitenkään varsinaisesti rajoittaneet ulkomaalaisten määrää vai onko se vaan ns. maan tapa.

 

[MOBvilko]

Hankala kysymyksenasettelu, mutta mainitaan nyt vaikka koko Baltian alue. Myös Ruotsi on noussut korismaana kohisten, vaikka heidän sarjassaan ei juuri ulkomaalaisia ole. Sitten luonnollisesti Serbia, Slovenia, Kroatia ja Ukraina.

Kyllähän näitä maita löytyy vaikka kuinka monta. En tosin tiedä, ovatko mitenkään varsinaisesti rajoittaneet ulkomaalaisten määrää vai onko se vaan ns. maan tapa.

No äläs nyt. Ruotsissa neljä ulkomaalaista käytännössä joka jengissä. Kuten heidän nykyinen sääntö on.

 

[PikkuMikko]

Hankala kysymyksenasettelu, mutta mainitaan nyt vaikka koko Baltian alue. Myös Ruotsi on noussut korismaana kohisten, vaikka heidän sarjassaan ei juuri ulkomaalaisia ole. Sitten luonnollisesti Serbia, Slovenia, Kroatia ja Ukraina.

Kyllähän näitä maita löytyy vaikka kuinka monta. En tosin tiedä, ovatko mitenkään varsinaisesti rajoittaneet ulkomaalaisten määrää vai onko se vaan ns. maan tapa.

Nyt pääsi Jaakolta paha kupru. VEF RIGA pelaa kuudella ulkomaalaisella (mm Madsen), BC Kalev Tallinna kuudella, Zalgiris kuudella, Rytas neljällä, Lietkabelis neljällä, Jonavos (Li) viidellä. Se selkeä ero Baltiassa on että amerikkalaisia on vähemmän, ulkomaalaiset ovat lähimaista ja balkanilta.
Serbia on hieman vaikeampi määritellä, maalla on viisi joukkuetta jotka eivät osallistu maan sisäiseen sarjaan vaan pelaavat kv-sarjoja (Euroliiga, cup jne). Noissa viidessä joukkueessa on 6-8 ulkomaalaista. Joukkueet tulevat mukaan maan sisäiseen sarjaan vasta kevään playoffvaiheessa. On totta että monessa maan sisäisen sarjan joukkueessa on vähemmän kuin neljä ulkomaalaista.
Slovenian parhaat joukkueet pelaavat Eurocuppia ja ABA-liigaa, 4-7 ulkomaalaista Olympiassa, Helioksessa, Krkassa ja Rogaskassa. On totta että maan useassa alemman tason loppusarjajoukkueissa on vähemmän kuin neljä ulkomaalaista.
Kroatiassa Zadar 4, Cibona 4, Split 4.
Ukrainasta en tiedä, mutta jossain vaiheessa siellä oli niin paljon öljyrahaa että ex-NBA pelaajia löytyi. Tämän hetken tilannetta on vaikea arvioida.
Noissa Balkanin maissakin on selvästi vähemmän amerikkalaisia, ulkomaalaisia on kuitenkin paljon lähimaista. Sen lisäksi Balkanilla on runsaasti kahden passin miehiä lähialueilta.
Ja kuten MOB jo mainitsi, Ruotsissa on aina ollut vähintään sama määrä ulkomaalaisia kuin Suomessa. Mutta sielläkin aika usein kreikkalaisia, espanjalaisia ja baltiasta tulleita pelaajia. Mm Jämtlandissa on 5 ulkomaalaisen (3xUS, 1xCan ja 1xUkr) lisäksi nuorekas kaksoiskansalainen (USA-Swe) RT Guinn, salolaisille tuttu.
En tiedä rajoittavatko nuo maat jotenkin ulkomaisten osallistumista mutta kaikissa noissa maissa löytyy useita neljän tai jopa 6-7 ulkomaalaisen rostereita. Sarjan peräpäästä löytyy myös useita joukkueita joilla on vain yksi tai jopa nolla ulkomaalaista, mutta todennäköisesti kyse on joko rahan määrittämästä ratkaisusta tai ihan vaan halusta pelata omilla pojilla.
Joskus tilanne oli sellainen että esim Luxemburgissa ja Islannissa oli vähemmän ulkomaalaisia korkeimmalla tasolla kuin Suomessa, mutta ainakin muutamassa islantilaisessa joukkueessa on nykyään rosterissa 4-5 ulkomaalaista. Samoin Irlannissa. En osaa sanoa onko kyseessä ammattimaisista koripalloilijoista vain esim pankkivirkailijoista jotka harrastavat koripalloa.
Sikäli Jaakko on oikeassa että monen maan pääsarjoissa on joukkueita joissa on vähemmän kuin 4 ulkomaalaista, mutta nuo joukkueet ovat usein sarjan häntäpäässä. Mutta kaikista isommista maista löytyy myös joukkueita joissa on selvästi enemmän kuin 4 ulkomaalaista. Eli en kyllä usko että missään merkittävässä eurooppalaisessa maassa järjestävä organisaatio olisi määrittänyt ulkomaalaisten määrän pienemmäksi kuin neljäksi.
Todennäköisesti missään maassa tuo ulkomaalaisten ryhmä ei ole niin amerikkalaisvaltainen kuin Suomessa, täällä verotus on pääsyy siihen.

 

[outerspacejam]

Viron ja Latvian yhteisliigassakin vähällä määrällä ulkomaalaispelaajia pelaavat joukkueet ovat yleensä korkeakoulujen (kehitys)joukkueita, joilla on vähemmän kilpailullisia tavoitteita. Lisäksi kun Baltian liigoissa mestaruus ja 2.-3. sijat jaetaan vuodesta toiseen samojen joukkueiden kesken, niin näillä oikeasti pärjäävillä joukkueilla ulkkareita kyllä löytyy.

 

[RBP(ex)]

Nyt pääsi Jaakolta paha kupru. VEF RIGA pelaa kuudella ulkomaalaisella (mm Madsen), BC Kalev Tallinna kuudella, Zalgiris kuudella, Rytas neljällä, Lietkabelis neljällä, Jonavos (Li) viidellä. Se selkeä ero Baltiassa on että amerikkalaisia on vähemmän, ulkomaalaiset ovat lähimaista ja balkanilta.
Serbia on hieman vaikeampi määritellä, maalla on viisi joukkuetta jotka eivät osallistu maan sisäiseen sarjaan vaan pelaavat kv-sarjoja (Euroliiga, cup jne). Noissa viidessä joukkueessa on 6-8 ulkomaalaista. Joukkueet tulevat mukaan maan sisäiseen sarjaan vasta kevään playoffvaiheessa. On totta että monessa maan sisäisen sarjan joukkueessa on vähemmän kuin neljä ulkomaalaista.
Slovenian parhaat joukkueet pelaavat Eurocuppia ja ABA-liigaa, 4-7 ulkomaalaista Olympiassa, Helioksessa, Krkassa ja Rogaskassa. On totta että maan useassa alemman tason loppusarjajoukkueissa on vähemmän kuin neljä ulkomaalaista.
Kroatiassa Zadar 4, Cibona 4, Split 4.
Ukrainasta en tiedä, mutta jossain vaiheessa siellä oli niin paljon öljyrahaa että ex-NBA pelaajia löytyi. Tämän hetken tilannetta on vaikea arvioida.
Noissa Balkanin maissakin on selvästi vähemmän amerikkalaisia, ulkomaalaisia on kuitenkin paljon lähimaista. Sen lisäksi Balkanilla on runsaasti kahden passin miehiä lähialueilta.
Ja kuten MOB jo mainitsi, Ruotsissa on aina ollut vähintään sama määrä ulkomaalaisia kuin Suomessa. Mutta sielläkin aika usein kreikkalaisia, espanjalaisia ja baltiasta tulleita pelaajia. Mm Jämtlandissa on 5 ulkomaalaisen (3xUS, 1xCan ja 1xUkr) lisäksi nuorekas kaksoiskansalainen (USA-Swe) RT Guinn, salolaisille tuttu.
En tiedä rajoittavatko nuo maat jotenkin ulkomaisten osallistumista mutta kaikissa noissa maissa löytyy useita neljän tai jopa 6-7 ulkomaalaisen rostereita. Sarjan peräpäästä löytyy myös useita joukkueita joilla on vain yksi tai jopa nolla ulkomaalaista, mutta todennäköisesti kyse on joko rahan määrittämästä ratkaisusta tai ihan vaan halusta pelata omilla pojilla.
Joskus tilanne oli sellainen että esim Luxemburgissa ja Islannissa oli vähemmän ulkomaalaisia korkeimmalla tasolla kuin Suomessa, mutta ainakin muutamassa islantilaisessa joukkueessa on nykyään rosterissa 4-5 ulkomaalaista. Samoin Irlannissa. En osaa sanoa onko kyseessä ammattimaisista koripalloilijoista vain esim pankkivirkailijoista jotka harrastavat koripalloa.
Sikäli Jaakko on oikeassa että monen maan pääsarjoissa on joukkueita joissa on vähemmän kuin 4 ulkomaalaista, mutta nuo joukkueet ovat usein sarjan häntäpäässä. Mutta kaikista isommista maista löytyy myös joukkueita joissa on selvästi enemmän kuin 4 ulkomaalaista. Eli en kyllä usko että missään merkittävässä eurooppalaisessa maassa järjestävä organisaatio olisi määrittänyt ulkomaalaisten määrän pienemmäksi kuin neljäksi.
Todennäköisesti missään maassa tuo ulkomaalaisten ryhmä ei ole niin amerikkalaisvaltainen kuin Suomessa, täällä verotus on pääsyy siihen.

Mielestäni ikävää tulla tällä tavalla faktoilla pilaamaan hyvää populistista tarinankerrontaa.

 

[jaakko1]

Nosta käden pystyyn virheen merkiksi. Luotin omaan mutuun ja kävin ainoastaan pläräämässä joukkueiden avareita eurobasketista. Sieltä sai vahvan käsityksen siitä, että ko. maiden joukkueissa ei juuri ulkomaalaisia ole. Täytyi käydä tsekkaamassa tarkemmin.

Yritin käydä läpi eri otteluiden box scoreja ja nimien perusteella vaikutti kyllä siltä, että hyvin harvoin joukkueilla on kokoonpanossa edes sitä neljää ulkomaalaista. Lisäksi kun kävi katselemassa pelaajien pelimääriä, niin näytti siltä kuin ovet kävisivät ulkkareiden osalta todella tiheään.

 

[PikkuMikko]

Nosta käden pystyyn virheen merkiksi. Luotin omaan mutuun ja kävin ainoastaan pläräämässä joukkueiden avareita eurobasketista. Sieltä sai vahvan käsityksen siitä, että ko. maiden joukkueissa ei juuri ulkomaalaisia ole. Täytyi käydä tsekkaamassa tarkemmin.

Yritin käydä läpi eri otteluiden box scoreja ja nimien perusteella vaikutti kyllä siltä, että hyvin harvoin joukkueilla on kokoonpanossa edes sitä neljää ulkomaalaista. Lisäksi kun kävi katselemassa pelaajien pelimääriä, niin näytti siltä kuin ovet kävisivät ulkkareiden osalta todella tiheään.

Kyllä siellä on monia joukkueita joissa todellakin on vähemmän kuin neljä ulkomaalaista. Mutta se mitä yritin esittää on se, että juuri missään tuota ulkomaalaisten pelaajamäärää ei säännöillä rajata alle neljään. En tunne eri maiden sääntöjä, esim onko europelaajilla ja ei-europelaajilla jotain kiintiöitä
Monen maan liigoissa, siis korkeimmalla tasolla, on tuollaisia HBAn ja JBAn tapaisia joukkueita, varsinkin Baltiassa ja Balkanilla ja niissä pelataan 100% nuorilla omilla pojilla. Johonkin sentapaiseen ymmärtääkseni myös Miro Littleä on houkuteltu.
Suomessakin usea joukkue on osoittanut että pystyy yksittäisiä pelejä pelaamaan kolmella tai jopa kahdella vahvistuksella ihan hyvin, mutta hyvin harva pystyisi viemään kautta läpi hyvin harjoitellen tuolla määrällä. Ne joukkueet joilla on tukenaan Akatemia, saavat harjoittelun hoidettua hyvin läpi kauden pienten sairasteluiden ja loukkien kanssa mutta Ukin, Lapuan ja Karhun ryhmät ovat melkoisissa ongelmissa, jos on pari nilkkavamma ja pari flunssapotilasta. Hyvän harjoitustyhmän koko on 16-18 pelaajaa ja tuo melkein jo vaatii joninlaisen akatemian edustusjoukkueen ympärille että homma toimii.
Mun mielestä tämä nykyinen 4 ulkomaalaisen sääntö toimii ihan hyvin kun rinnakkaislisenssillä saadaan nuorille hyvin lisäminuuutteja kehitysvuosina. Ja tuon ajatustavan ovat monet joukkueet hyödyntäneet. Katajalla, Lahdella, Kouvoilla, Pyrinnöllä on oma "akatemia", Salo, Nokia, Seagulls, Bisons tekevät yhteistyötä rinnakkaislisensseillä, Kotkan huhutaan hakevan villiä korttia.
Eli kyllä seurat hoitavat aika hyvin velvollisuutensa hankkia pelaajille minuutteja. Muutaman vuoden kuluttua noita liigajoukkueiden akatemioita voi olla enemmänkin, se on osa sitä ammattimaistumista.