Vs: Playoffien yleistopic 2010
Playoffs! Playoffs! Playoffs! Heti EM-karsintojen ja pyhäinmiesten päivän jälkeen suosikkiaikani vuodesta.
Mielelläni en lähde playoff-pareja ruotimaan, koska historia osoittaa, että olen ollut enemmän tai vähemmän yössä näiden ennakkoveikkauksien kanssa. Muuttujia on niin perkeleesti. Kokeillaan kuitenkin.
Pyrintö - Honka
Hongan organisaatio taitaa hermopelit ja uskon, että Gordien paluu Hongan peräsimeen juuri playoffien kynnyksellä oli omiaan herättämään hitusen säpinää Pyrinnön riveissä. En sitten tiedä, oliko Gordie yhtä vahva tekijä Hongan syystalven menestykselle kuin liigan paras puolustaja Corey Belser, mutta Gordie valaa varmasti uskoa ryhmäänsä kevätkauden harmittavien tappioiden jälkeen.
Matinen, Kotti, Salin, Iisalo ja Lindbom ovat varma kotimainen ryhmä. Carl Elliotin vahvuudet tulivat vahvasti esiin Belserin rinnalla pelatessa, mutta keväällä on ollut vaikeampaa. Ryan Bell on Monte Cummingsia ja Gerald Rileyta parempi pakkipäässä ja uskon/toivon, että Gordie tiputtaa Rileyn kuudenneksi mieheksi, jolle on tiedossa peliaikaa silloin, kun heitto putoaa.
En kuitenkaan usko, että Hongalla on tarpeeksi ruutia Pyrinnön yllättämiseen. Pyrinnön voi päihittää ainoastaan Pyrintö itse. Vaikka Hongalla on kokemusta isoista matseista, mansesterilaisten ei tarvitse muuta kuin eliminoida intoilu ja hölmöily puolustuspäässä, niin kotijoukkue on vahvoilla. Jos Lowe, Lehto ja Harjula saavat Elliotin pelinrakentelun tukahdutettua leipomiseksi, uskallan arvioida ottelusarjan päättyä kolmessa matsissa.
Ennakko: Pyrinnölle otteluvoitoin 3-0.
Kouvot - Kataja
Runkosarjan loppu ei varmasti mennyt ihan kouvolalaisten suunnitelmien mukaan. Viidentoista matsin voittoputken jälkeen lopputalven saldo näytti kahta voittoa kuudesta ottelusta, joten parhaan kuntopiikkinsä Kouvot on ohittanut. Toisaalta kolikon toinen puoli on se, että hurjan voittoputken katkeaminen pleijareissa olisi todennäköisesti sekoittanut Kouvojen pakkaa melko lailla enemmän kuin runkosarjan yhä ollessa käynnissä. Uskon, että kiireettömän treeniviikon jälkeen Kouvot tulee pleijareihin avaukseen aika lujaa.
Salminen sanoi ihan osuvasti, että Kataja on pelannut 34 matsin verran pudotuspelejä. Umpisurkean 0-10-alun jälkeen jojensuulaiset piristyivät kertaalleen, kävivät uudelleen murheen alhossa ja lopulta kalastivat kauden viimeisestä 13 runkosarjamatsista yhdeksän voittoa prosentin ollessa mukava 69,2%. Tässäkin pätee siis klisee sarjasijoitustaan paremmasta joukkueesta.
Vaikka Kouvojen paras momentum on jo tiessään, pudotuspeleissä matsit ratkaistaan ennen kaikkea puolustamalla. Kouvojen kahdeksan miehen rotaatiossa ei ole heikkoa lenkkiä pakkipäähän, joten uskon etenkin Katajan takakentälle koituvan melkoisesti vaikeuksia viime kevään finaalisarjan tapaan. Kataja vienee kuitenkin yhden voiton ottelusarjassa pakottaen Kouvot toisellekin Pohjois-Karjalan reissulle kevään kunniaksi.
Ennakko: Kouvoille otteluvoitoin 3-1.
ToPo - UU-Korihait
Playoff-infossa joukkue toisen perään nimitti ToPon mestarisuosikiksi, ja alati kriittinen stadilaisyleisö ei tule antamaan tähtipaidoille konttausta anteeksi. Paperilta luettuna ja tilastoista pääteltynä Korihailla ei pitäisi olla saumaa ToPoa vastaan, mutta Uki saattaa piinata ToPoa aina viiteen matsiin asti. Atlanta Hawks ja Chicago Bulls ovat viimeisenä kahtena keväänä piinanneet Boston Celticsiä pleijareiden avauskierroksilla aivan siihen hilkulle asti ja Korihailla on ihan tarpeeksi aseita tehdä ToPon keväästä hankala.
Erityisen tärkeässä roolissa on ensimmäinen matsi. ToPo ei tahdo lähteä Pohitulliin kotikenttäetunsa menettäneenä, sillä Uudessakaupungissa yleisö on se kuudes pelaaja enemmän kuin missään muussa Suomen liigahallissa. Coach Kaminen sanoi jo viikko sitten, että Lehtosen Jyri on todennäköisesti aloittanut puolivälieriin valmistautumisen jo ennen runkosarjan loppua ja luulen Haiden hyökkäävän ToPon kimppuun uudelleenkootulla taktiikkakirjalla.
Jos ToPo puolustaa kuten runkosarjan viimeiset 80-120 minuuttia ja pystyy hallitsemaan matsin tempoa, etenkin Kisahallissa saatetaan nähdä varsin rumat loppulukemat kotijoukkueen hyväksi. Mutta JOS ToPo ottaa vastuksensa löysästi, JOS Josh Gonner saa Obie Trotterin kuriin, JOS Haiden kaukoheitot uppoavat ja JOS Kumpu, McC ja Pete pistävät korin alla kovan kovaa vastaan Hannolle, Tyraylle ja Timille, ottelusarjasta tulee raskas ja kiihkeä.
Ennakko: ToPolle otteluvoitoin 3-1.
KTP - LrNMKY
Molemmilla joukkueilla on edessään positiivinen ongelma, sillä rostereissa on neljä käypää amerikkalaisvahvistusta. Laitisen Jarkki ratkaissee Stamperin ja Adam Hallin peluutuksen väliltä riippuen Sami Pekkolan pelikunnosta. Ailus on paljon hankalammassa paikassa, mutta luulen, että vilttimieheksi jää McDade. Miksikö? Syitä on kolme: McDaden vapariprosentti, Clif Jonesin alati parantuneet otteet sekä se, että KTP ei yksinkertaisesti voi lähteä pudotuspelisarjaan ilman Youngin tasoista pallonkäsittelijää takakentälle. Kaikki kunnia Miksu Holmeelle ja Sami Ikävalkolle, mutta Scott, Jokke Järvinen ja (pelatessaan) Adam Hall tekisivät jo pallon ylöstuonnista kaksikolle kohtuuttoman vaikeaa.
KTP on etulyöntiasemassa johtuen kotikenttäedusta sekä Lappeen loukkaantumistilanteesta. Eric Washington ja Ike Spencer ovat isojen pelien miehiä ja jos Pekkola on poissa, Ikellä on ihan eri tavalla tilaa möyriä korin alla. Minun kirjoissani KTP:lla on ruutia jopa mitaliin asti, mutta se vaatii ehjiä puolivälieriä alle, (jenkki)kolmikon vakiintumisen sekä Washingtonin ilmiömäisen kevään. Eerikillä on taatusti aineksia siihen.
Tietysti Lappeella on mahdollisuus yllättää. Turnerilla on kyky ottaa joukkue harteilleen ja Scottin playoff-fiiliksestä on ihan turha enää erikseen runoilla. Pahoin vain pelkään, että Lappeen joukkue jää loukkaantumiset huomioon ottaen kapeaksi. Scott on Namikan onnistumisen avain, sillä välieräpaikkaan joukkue tarvitsee ehjän panoksen häneltä, kun taas Scottin tuskastuessa hyytyy koko joukkue, eikä Järvisen Jokella ole samaa hyökkäyspään arsenaalia.
Ennakko: KTP:lle otteluvoitoin 3-1.
