Vs: PLAYOFFS 16 Puolivälierät: Kouvolan Kouvot (3.)- Salon Vilpas (6.)
Katselin pelistä nyt kolme jaksoa. Tässä ottelusarjassa korostuu varmaankin se, että kumpikin joukkue on aika semmosia henki-joukkueita. Kun on hyvä fiilis, itseluottamus kohillaan ja heitto putoaa niin tuhoisaa jälkeä. Kouvojen ainoa iso ongelma pelissä näyttäisi olevan umpisurkea heittopeli. Kolmen jakson ajalta kolmoset 4/19. Sinäänsä voi joskus olla vielä hyväksyttävä, mutta mun mielestä ohimenneistä heitoista ehkä yksi tai kaksi oli jollain tapaa häirittyjä, melkein muut oli kouvojen seteistä tulleita todella hyviä heittopaikkoja. Mikä pahinta usein näistä kolkeista Vilpas vielä pääsi juoksemaan. Samaan aikaan Vilpas pisti koviakin heittoja sisään. Dufaultilta yllättävän kovia kuppeja, Wigginsiltä melko hyvin haastettuja heittoja kuppiin ja tais siellä joku Nenosen 1,5metriä viivasta kolkkikin taas olla. Huono heittopeli turhauttaa ja kyllä tällasessa pelissä olisi ehdottomasti sitä villeä tarvittu vääntämään korin alle edes aika-ajoin tai napsimaan muutama hyökkäyslevy näistä ohi menneistä kolkeista. Nyt siellä pyörähti välillä vaan Gibson ja hänelläkin näytti tosi tuskaselta outoine tekuineen päivineen. Ehkä kotiyleisö pääsi nimenomaan Gibsonin pään sisään hermojen osalta.
Kouvoilla oli vielä tilaisuu kolmannen siinä Järven EU:n aikaan päästä sieltä noin 15pisteestä kyytiin mukaan ja mm Madsen yritti tässä kohtaa tsempata väkeä, mutta jälleen vapaita kolkkeja ohi ja tuskaisuus näkyi monien otteissa.
En nyt tiedä miten tuo katkesi lopulta, mutta eipä tuolla väliä. Silti esitys ei ollut todellakaan niin suvereeni kuin luvut antaa ymmärtää. Kouvolassa toivottavasti Kouvot osuu jälleen edes himpun parempi ja peli ja myös puolustus näyttää heti eriltä.
Huolta Kouvoilla ei ole niin kauan kuin tämän tappion ei anneta mennä tunteisiin... Tsemppiä KOUVOT!
