- Viestejä
- 851
Utahin ketjun inspiroimana alotan nyt ihan uuden ketjun Blazersin tulevaisuudesta keskustelulle (yksinpuhelulle?).
En ala tähän alkuun nyt sen enempää kertaamaan sitä, miten tähän tilanteeseen on päädytty, vaan käännän katseen suoraan kohti tulevaisuutta. Jonkin asteinen uudelleenrakennus on epäilemättä luvassa, kestosta ja laadusta on vaikea vielä tässä vaiheessa sanoa mitään. Tällä hetkellä rosterissa on kuitenkin varmasti jo useita sellasia palasia, jotka joukkueenjohdossa nähdään osana tai vähintään potentiaalisena osana joukkueen tulevaisuutta.
Myös varausvuorotilanne on suhteellisen hyvä, eivätkä palkatkaan ainakaan juuri nyt tuota sen kummempia murheita, vaikka Ayton ja Grant monen mielestä saavatkin liikaa palkkaa suhteessa arvoonsa kentällä.
Kokoonpanoa vois tähän alkuun käydä vähän tarkemmin läpi, niin on jonkinlaista sisältöäkin tässä avauksessa.
Takakentällä on kiinnostava nähdä, millasella rotaatiolla kausi avataan. On epäilemättä selvää, että Scoot nähdään tulevaisuuden tärkeimpänä palasena. Juuri tällä hetkellä Simons on kuitenkin jonkinnäkösessä veteraanin asemassa joukkueessa ja lisäksi paras pelaaja luomaan oman heittonsa (vaikka välillä onkin raivostuttavaa kattoa sitä putkinäkö päällä pomputtelua). Oma oletus on, että Simons ei missään tapauksessa tule penkiltä alottamaan tällä kaudella, eikä luultavasti ikinä ainakaan Blazersissa, vaikka omaan makuun paras skenario olis Scoot/Sharpe alotuksessa ja Simonsin siirtyminen kuudennen miehen rooliin sitten joskus tulevaisuudessa, mikäli joukkueessa vielä pelaa. Saa nähdä minkä verran Billups alottaa kauden aikana kaikki kolme kerralla, vaikka Sharpe olis mielestäni paljon parempi peluuttaa kakkosena ja jättää viime kausilta tutut alimittaset kolmoset ja kolmen takamiehen viisikot historiaan. Myöskin Thybullea tullaan varmaan peluuttamaan kolmospaikalla, vaikka hänkin on enempi takamies.
Brogdonille en näe tulevaisuutta joukkueessa, vaikka kaikin puolin kelpo pelimies onkin. Uskoisin, että lähtö johonkin playoff-joukkueeseen on tiedossa jo tämän kauden deadlinellä, etenkin jos otteet näyttävät yhtä hyviltä, kuin ekoissa preseasonhöntsissä. Mays tulee pelaamaan joitain jämäminuutteja, enkä tavallaan yllättyis, vaikka onnistuis luomaan ittelleen ihan pitkäkestosenkin uran liigassa penkkipointtina. Perusasiat ovat kaikki sen verran hyvällä mallilla.
Kolmospaikalle on toivottavasti tulossa pitkäaikaisratkasu seuraavan parin vuoden drafteista. Tälläkin hetkellä löytyy kolme ihan mielenkiintosta pelaajaa (Murray, Rupert ja Camara), mutta on kuitenkin erittäin positiivinen yllätys, mikäli kenestäkään heistä kehittyy pelaaja, joka voi olla alotuksessa joukkueessa, joka kamppailee mestaruudesta. Rupert tosin on niin raakile, että mahdotonta sanoa miten korkeella katto on. On ihan yhtä maholista, että kaverista kehittyy ihan huippuluokan linkkuveitsi tai vaihtoehtosesti toinen sopimus jää tekemättä. Kaipa Knoxillakin vielä jotain piilossa pysynyttä potentiaalia on, tällä hetkellä lokeroidaan kaveri kuitenkin sinne salary fodder/yks pää lisää harjotuksiin -osastoon.
Grantin en myöskään usko pelaavan joukkueessa enää siinä vaiheessa, kun (jos) Scootin kanssa taistellaan kärkipaikoista ihan tosissaan, vaikka vasta kesällä viiden vuoden sopimus leivottiinkin. Kyseessä ei toki ole mikään ikäloppu pelaaja, mutta ikäeroa on sen verran paljon noiden parikymppisten kanssa, että uskon molemminpuolisen edun olevan siirtyminen joukkueeseen, joka on lähempänä tosipelejä tällä hetkellä. Tällä hetkellä olis kentälle laittaa kuitenkin erikoisiso viisikko, jossa Grant, Ayton ja Timelord olisivat kaikki samaan aikaan kentällä. toivon, että tämä päästään jossain vaiheessa näkemään ihan noin uteliaisuuden näkökulmasta. nyt varsinkin, kun ei vielä ole mitään realistisia oletuksia menestymisestä. Walker voi hyvinkin osottautua ihan kelpo penkkimieheks, vaikka ihan päätyyn asti mentäessä. Sitä en kuitenkaan usko, että hän ikinä tulee alottamaan playoff-kaliiberin joukkueessa, ellei joudu paikkaamaan jotain loukkaantumisia yksittäisissä peleissä. Butler painaa suunnilleen viiskytkiloa ja osaa kuulemma heittää harkoissa. Peleissä tästä ei ole vielä näkyny merkkejä edes kesäliigan puolella. G-liigatasoa Reathin ja Condittin kanssa. Badjilla ei kesäliigan perusteella vaikuta rahkeet riittävän edes sinne.
Ison päädyn tilannehan on joka tapauksessa kiinnostava tällä hetkellä. Väitän, että Ayton/Timelord/Brown kolmikko on sentterirotaatioks ihan kilpailukykynen minkä tahansa ei-mvp sentterin omaavan joukkueen kanssa. En ole ite pitäny Aytonia juuri minään, koska en luota tollasiin kiukuttelijoihin, mutta nyt kun hän Blazersissa pelaa haluun toivoa, että kääntää uuden lehden urallaan. Edellytyksiä sinne liigan parhaimistoon kuitenkin on ja uralta löytyy kuitenkin jo tässä vaiheessa kokemusta finaaleissa pelaamisesta. Niinku löytyy Williamsiltakin, joka on ihan omia lemppareita. Sääli, ettei ikinä pysy terveenä. Toisaalta jos pysyis, ei pelais nyt Blazersissa. Ei se auta ku toivoa jotain karmahyvitystä Odenin polvista. Eubanksin menetys harmittaa, mutta toivon, että Brown tokalla Blazers-kierroksellaan pystyy antamaan suunnilleen saman panoksen penkiltä, vaikka onkin jo kiertänyt varmaan tusinan joukkueen läpi muutaman vuoden uransa aikana (okei, oikeesti ehkä viiden, mutta kumminki).
Laitetaan tähän loppuun vielä jotain ennustuksia, joille voi sitten jälkikäteen käyä itsekseen täällä yksipuheluketjussa naureskelemassa.
Kaudella 2023-2024 Blazers voittaa tasan 30 peliä, joka yltää liigan neljänneks huonoimman joukkueen sijotukseen. Ens kesänä draftista varataan kaks uutta pelaajaa, joista toinen pelaa kolmospaikkaa. (Kolmospaikalle etitään toki nuorta pelaajaa myös muuta kautta, mutta OG Anunoby ei kaikkien näiden vuosienkaan yrityksen jälkeenkään tule pelaamaan minuuttiakaan Blazerspaidassa..)
Scoot sijottuu tokaks vuoden tulokas -äänestyksessä. Simons tekee Blazersista eniten pisteitä per peli, ei kuitenkaan niin paljon, että esim. paikka all-star pelissä tai mikään muu vastaava palkkio näillä eriiteillä lohkeais. Grant ei edelleenkään yllä viiden levypallon keskiarvoon. Asiantuntijapiireissäkin tullaan myöntämään, että ehkä Nurkic todella onkin Aytoniin verrattuna ihan yhtä merkittävä palanen joukkueen menestyksen kannalta puoleen hintaan. Sharpella on kauden loppuun mennessä tilillään kaksi kauden kymmenestä parhaasta pelitilannedonkista, mutta kokonaisuudessa peli onn edelleen niin ailahtelevaan, että kysymykset miehen voitontahdosta ja moottorin tehottomuudesta eivät katoa mihinkään.
Kuusisikosta Ayton/Williams/Grant/Brogdon/Simons/Thybulle kaksi treidataan vielä tämän kauden aikana.
Tänä kesänä kaupatut entiset Blazerit eivät tule ensi kesänä mestaruutta juhlimaan.
Playoffeihin aletaan tosissaan yrittämään vasta aikaisintaan kaudella 2025-2026 (Blazers on kuitenkin jo hiukan liian hyvä taistellakseen tosissaan Flaggista kesällä 2025), mutta Chicagoon menossa oleva lottosuojattu ykköskierroksen varaus tullaan menettämään takarajaan 2028 mennessä.
Katotaan kuinka käy. Ties vaikka Blazersille alkais sataa menestystä siinä määrin, että joku toinenkin erehtyis tänne kommentoimaan..
En ala tähän alkuun nyt sen enempää kertaamaan sitä, miten tähän tilanteeseen on päädytty, vaan käännän katseen suoraan kohti tulevaisuutta. Jonkin asteinen uudelleenrakennus on epäilemättä luvassa, kestosta ja laadusta on vaikea vielä tässä vaiheessa sanoa mitään. Tällä hetkellä rosterissa on kuitenkin varmasti jo useita sellasia palasia, jotka joukkueenjohdossa nähdään osana tai vähintään potentiaalisena osana joukkueen tulevaisuutta.
Myös varausvuorotilanne on suhteellisen hyvä, eivätkä palkatkaan ainakaan juuri nyt tuota sen kummempia murheita, vaikka Ayton ja Grant monen mielestä saavatkin liikaa palkkaa suhteessa arvoonsa kentällä.
Kokoonpanoa vois tähän alkuun käydä vähän tarkemmin läpi, niin on jonkinlaista sisältöäkin tässä avauksessa.
Takakentällä on kiinnostava nähdä, millasella rotaatiolla kausi avataan. On epäilemättä selvää, että Scoot nähdään tulevaisuuden tärkeimpänä palasena. Juuri tällä hetkellä Simons on kuitenkin jonkinnäkösessä veteraanin asemassa joukkueessa ja lisäksi paras pelaaja luomaan oman heittonsa (vaikka välillä onkin raivostuttavaa kattoa sitä putkinäkö päällä pomputtelua). Oma oletus on, että Simons ei missään tapauksessa tule penkiltä alottamaan tällä kaudella, eikä luultavasti ikinä ainakaan Blazersissa, vaikka omaan makuun paras skenario olis Scoot/Sharpe alotuksessa ja Simonsin siirtyminen kuudennen miehen rooliin sitten joskus tulevaisuudessa, mikäli joukkueessa vielä pelaa. Saa nähdä minkä verran Billups alottaa kauden aikana kaikki kolme kerralla, vaikka Sharpe olis mielestäni paljon parempi peluuttaa kakkosena ja jättää viime kausilta tutut alimittaset kolmoset ja kolmen takamiehen viisikot historiaan. Myöskin Thybullea tullaan varmaan peluuttamaan kolmospaikalla, vaikka hänkin on enempi takamies.
Brogdonille en näe tulevaisuutta joukkueessa, vaikka kaikin puolin kelpo pelimies onkin. Uskoisin, että lähtö johonkin playoff-joukkueeseen on tiedossa jo tämän kauden deadlinellä, etenkin jos otteet näyttävät yhtä hyviltä, kuin ekoissa preseasonhöntsissä. Mays tulee pelaamaan joitain jämäminuutteja, enkä tavallaan yllättyis, vaikka onnistuis luomaan ittelleen ihan pitkäkestosenkin uran liigassa penkkipointtina. Perusasiat ovat kaikki sen verran hyvällä mallilla.
Kolmospaikalle on toivottavasti tulossa pitkäaikaisratkasu seuraavan parin vuoden drafteista. Tälläkin hetkellä löytyy kolme ihan mielenkiintosta pelaajaa (Murray, Rupert ja Camara), mutta on kuitenkin erittäin positiivinen yllätys, mikäli kenestäkään heistä kehittyy pelaaja, joka voi olla alotuksessa joukkueessa, joka kamppailee mestaruudesta. Rupert tosin on niin raakile, että mahdotonta sanoa miten korkeella katto on. On ihan yhtä maholista, että kaverista kehittyy ihan huippuluokan linkkuveitsi tai vaihtoehtosesti toinen sopimus jää tekemättä. Kaipa Knoxillakin vielä jotain piilossa pysynyttä potentiaalia on, tällä hetkellä lokeroidaan kaveri kuitenkin sinne salary fodder/yks pää lisää harjotuksiin -osastoon.
Grantin en myöskään usko pelaavan joukkueessa enää siinä vaiheessa, kun (jos) Scootin kanssa taistellaan kärkipaikoista ihan tosissaan, vaikka vasta kesällä viiden vuoden sopimus leivottiinkin. Kyseessä ei toki ole mikään ikäloppu pelaaja, mutta ikäeroa on sen verran paljon noiden parikymppisten kanssa, että uskon molemminpuolisen edun olevan siirtyminen joukkueeseen, joka on lähempänä tosipelejä tällä hetkellä. Tällä hetkellä olis kentälle laittaa kuitenkin erikoisiso viisikko, jossa Grant, Ayton ja Timelord olisivat kaikki samaan aikaan kentällä. toivon, että tämä päästään jossain vaiheessa näkemään ihan noin uteliaisuuden näkökulmasta. nyt varsinkin, kun ei vielä ole mitään realistisia oletuksia menestymisestä. Walker voi hyvinkin osottautua ihan kelpo penkkimieheks, vaikka ihan päätyyn asti mentäessä. Sitä en kuitenkaan usko, että hän ikinä tulee alottamaan playoff-kaliiberin joukkueessa, ellei joudu paikkaamaan jotain loukkaantumisia yksittäisissä peleissä. Butler painaa suunnilleen viiskytkiloa ja osaa kuulemma heittää harkoissa. Peleissä tästä ei ole vielä näkyny merkkejä edes kesäliigan puolella. G-liigatasoa Reathin ja Condittin kanssa. Badjilla ei kesäliigan perusteella vaikuta rahkeet riittävän edes sinne.
Ison päädyn tilannehan on joka tapauksessa kiinnostava tällä hetkellä. Väitän, että Ayton/Timelord/Brown kolmikko on sentterirotaatioks ihan kilpailukykynen minkä tahansa ei-mvp sentterin omaavan joukkueen kanssa. En ole ite pitäny Aytonia juuri minään, koska en luota tollasiin kiukuttelijoihin, mutta nyt kun hän Blazersissa pelaa haluun toivoa, että kääntää uuden lehden urallaan. Edellytyksiä sinne liigan parhaimistoon kuitenkin on ja uralta löytyy kuitenkin jo tässä vaiheessa kokemusta finaaleissa pelaamisesta. Niinku löytyy Williamsiltakin, joka on ihan omia lemppareita. Sääli, ettei ikinä pysy terveenä. Toisaalta jos pysyis, ei pelais nyt Blazersissa. Ei se auta ku toivoa jotain karmahyvitystä Odenin polvista. Eubanksin menetys harmittaa, mutta toivon, että Brown tokalla Blazers-kierroksellaan pystyy antamaan suunnilleen saman panoksen penkiltä, vaikka onkin jo kiertänyt varmaan tusinan joukkueen läpi muutaman vuoden uransa aikana (okei, oikeesti ehkä viiden, mutta kumminki).
Laitetaan tähän loppuun vielä jotain ennustuksia, joille voi sitten jälkikäteen käyä itsekseen täällä yksipuheluketjussa naureskelemassa.
Kaudella 2023-2024 Blazers voittaa tasan 30 peliä, joka yltää liigan neljänneks huonoimman joukkueen sijotukseen. Ens kesänä draftista varataan kaks uutta pelaajaa, joista toinen pelaa kolmospaikkaa. (Kolmospaikalle etitään toki nuorta pelaajaa myös muuta kautta, mutta OG Anunoby ei kaikkien näiden vuosienkaan yrityksen jälkeenkään tule pelaamaan minuuttiakaan Blazerspaidassa..)
Scoot sijottuu tokaks vuoden tulokas -äänestyksessä. Simons tekee Blazersista eniten pisteitä per peli, ei kuitenkaan niin paljon, että esim. paikka all-star pelissä tai mikään muu vastaava palkkio näillä eriiteillä lohkeais. Grant ei edelleenkään yllä viiden levypallon keskiarvoon. Asiantuntijapiireissäkin tullaan myöntämään, että ehkä Nurkic todella onkin Aytoniin verrattuna ihan yhtä merkittävä palanen joukkueen menestyksen kannalta puoleen hintaan. Sharpella on kauden loppuun mennessä tilillään kaksi kauden kymmenestä parhaasta pelitilannedonkista, mutta kokonaisuudessa peli onn edelleen niin ailahtelevaan, että kysymykset miehen voitontahdosta ja moottorin tehottomuudesta eivät katoa mihinkään.
Kuusisikosta Ayton/Williams/Grant/Brogdon/Simons/Thybulle kaksi treidataan vielä tämän kauden aikana.
Tänä kesänä kaupatut entiset Blazerit eivät tule ensi kesänä mestaruutta juhlimaan.
Playoffeihin aletaan tosissaan yrittämään vasta aikaisintaan kaudella 2025-2026 (Blazers on kuitenkin jo hiukan liian hyvä taistellakseen tosissaan Flaggista kesällä 2025), mutta Chicagoon menossa oleva lottosuojattu ykköskierroksen varaus tullaan menettämään takarajaan 2028 mennessä.
Katotaan kuinka käy. Ties vaikka Blazersille alkais sataa menestystä siinä määrin, että joku toinenkin erehtyis tänne kommentoimaan..