Vs: Sacramento Kings - Unprofessionalism on the court & Ineptitude off the court
Sacramento käväisi Idässä pelaamassa neljän ottelun vieraskiertueen. Vastassa olivat Bobcats, Hawks, Heat ja Magic. Voittoja oli siis lupa odottaa. Harmillisesti kiertue tuotti W-saldoa vasta viimeisessä matsissa Orlandoa vastaan, joten rekordiksi tuli 1-3. Mahdollisuudet parempaankin oli, koska Kings oli jokaisessa pelissä mukana vielä ensimmäisen jakson jälkeen. Bobcatsia vastaan peli luiskahti käsistä vasta aivan lopussa, samoin Atlanta runttasi voittoon tarvittavan eron neljännellä jaksolla. Miami karkasi jo kolmosella, mutta Orlandoa vastaan Kings puski mukaan peliin tokalla jaksolla ja meni menojaan neljännellä kiitos Marcus Thorntonin back-to-back-to-back kolmosryntäyksen ansiosta.
Mitä näistä peleistä sitten jäi käteen?
Mike Malonen olotilakartoitus:
Puolustusorientoituneeksi koutsiksi tituleerattu Malone tuskin tutkii näiden pelien stats sheettejä kovinkaan mielissään. Bobcats saatiin puserrettua alle 100 pisteen, mutta sielläkin 1. jaksolla Katit ripustivat 35 Kingsin ykkösunitin naamalle.
Hawks naputti taululle 124 pistettä, joista 2. jaksolle 69 pistettä. Heatin öljytty masiina nakkasi 122 täppää, joista 3. ekaa jaksoa 98 pongoa. Magic hävisi, mutta pystyi sekin kräkkäämään kolminumeroiset taululle, 31 ekalle jaksolle...
Ongelma lähtee heti keihäänkärjestä, eli Isaiah Thomasista, joka ei pienen kokonsa vuoksi oikein tunnu pystyvän tekemään mitään vastustajien guardien penetroidessa helposti hänen ohitseen Kings-puolustuksen sydämeen. Ainoastaan Jameer Nelsonia vastaan Thomas onnistui joten kuten, epäilemättä Nelsonin kääpiömäisyydessä oli tämän osalta ainakin osittain syytä... Avausviisikko ei muutenkaan koostu mistään puolustustähdistä, MacLemorea koulutettiin aika hyvin niin Korverin (8 kolmosta), LeBronin (sick dunk of the year, löytyy donkkitopicista) kuin Afflalon toimesta. Mäkkis toki rookiena vielä opettelee tavoille, joten tämä on ihan ymmärrettävää. Gay-Thompson-Cousins eivät mielestäni tee 1v1-tasolla mitenkään surkeaa jälkeä, mutta mistään yhtenäisestä unitista ei voi puhua. Cousinsin vastuulle tuntuu jäävän aivan liikaa paikattavaa, ja kun hän ei ole Tyson Chandlerin kaltainen kaikkivaltias omassa päässä, niin tulos näkyy taululla.
Penkkiviisikko on pystynyt kohtuullisiin suorituksiin siltä osin kuin ovat peliaikaa saaneet, mutta ei mitään loistoa sielläkään. Varsinkin Fredette kakkospointtina ei tunnu oikein toimivan millään, ja Thomas onkin saanut vedellä 40-minuuttisia pelejä tuon tuosta. Malone kertoikin haastattelussa, että IT lienee NBA:n minuuttitilaston kärjessä loppukaudesta, joten luottoa Fredetteen tai McCollumiin ei ole vähää alusta. Treidiä odotellessa?
Korinteko on ollut Kingseille vähemmän yllättäen haasteellista, vain umpisurkea esitys Bobcatsia pois tästä. Mikään huikea joukkuepeli tämän taustalla ei kuitenkaan ole, vaan joukkueen kyky pitää tempoa yllä sekä yksilöiden kyvyt luoda heittonsa. Gay, Cousins ja Thomas ovat kaikki pelipaikkojensa eliittiä luomaan omat pisteensä. Pelintekovastuu on tietenkin Thomasilla, joka on onnistunut siinä vaihtelevasti.
Selkeästi on korostettu myös Cousinsin roolia, joka onkin saanut palloa poustiin tolkuttomat määrät. Silloin kun DeMarcus tekee oikeita asioita poustista, on hän miltei pitelemätön pelaaja ja All-Stars tasoa. Loistavaa syöttelytyöskentelyä ja kykenee voimalla sekä taidolla junttaamaan itsensä tekopaikoille, jopa tuplauksien läpi. Harmillisesti Cousins myös välillä unohtaa muut pelaajat kentällä, ja spämmii tolkuttoman määrän omia yrityksiä, joissa tulee blokatuksi tylysti kolmen jannun puristuksessa. Taisi olla juuri Bobcatsia ja Hawksia vastaan kun tätä tapahtui aivan liikaa. Atlantaa vastaan muistelen ekan jakson olleen käytännössä pelkästään Cousinsin poustauksia.
Gaysta ei vieläkään pahaa sanottavaa.
Muista pelaajista Derrick Williamsin pitäisi olla kakkosunitin top dog, mutta eipä hän tällä kiertueella ainakaan roolistaan juurikaan mitään erikoista saanut irti. Ehkä Quincy Acy on ollut vaikuttavin tapaus, energiaa ja puolustusintensiteettiä löytyy, vaikka kädetön hyökkäyksessä onkin. Marcus Thorntonille soisi hieman enemmän peliaikaa, siinä on kaveri jolla on sitä tykityspotentiaalia second unitin tarpeisiin. Ja josko saisi arvoaan nostettua, ja tulisi kenties treidatuksi jonnekin sopimuksineen...
) mukaan tuohon ja että Kings saisi vihdoin nostetta toiminnalleen. Mielenkiinnolla jäädään odottamaan.