- Viestejä
- 694
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=10372
Koris: EVVK, lätkä: työministeriössä älämölö ja juttu uutisiin
Koris: EVVK, lätkä: työministeriössä älämölö ja juttu uutisiin
Style sanoi:Ei ole vaikea veikata (näin ilman oikeustieteiden tutkintoakin), että jos vaikkapa joku koripallofani kantelisi näistä herrasmiessopimuksista EU:n oikeusasiamiehelle, niille tulisi loppu. Noin pikaisella Googletuksella pykälissä mainitaan:
"Euroopan Yhteisön Perusoikeuskirjan 15 artiklan 1 kohdassa tunnustetaan oikeus tehdä työtä:
Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.
Perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdassa kielletään:
kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään..."
Style sanoi:Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.
Ja sopimus, joka rikkoo lakia, on laiton.MaaJussi sanoi:Laki on laki.
Ja sopimus on sopimus.
Pastori Pete sanoi:Ja sopimus, joka rikkoo lakia, on laiton.
VoxPopuli sanoi:Anna mun kaikki kestää!
Direktiivi (asetus, mikä lie oikea termi) EU:n sisäisen työvoiman vapaasta liikkuvuudesta ei automaattisesti takaa kaikille eurooppalaisille koripalloilijoille työpaikkaa Suomesta. (Muistanette hyvin tapauksen Bosman, joka pisti siirtokorvaussyteemit uusiksi. Tällöin ko. jalkapalloilijalla oli olemassa sopimus uuden seuran kanssa, mutta vanha seura ei päästänyt ilman korvausta vaikka sopimus olikin umpeutunut).
Rautalankaversio: Kuka tahansa EU-kansalainen on oikeutettu työskentelemään Suomessa. Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä että suomalaiset työnantajat olisivat velvoitettuja palkkamaan ulkomaalaisia.
1) Jos korisliigan joukkueet keskenään sopivat, etteivät palkkaa ulkomaalaisia kuin tietyn määrän ulkomaalaisia, niin lakeja ei ole rikottu.
2) Jos Korisliigan joukkueet keskenään sopivat sanktioista kolmannen ulkomaalaisen jälkeen, ei lakeja ole rikottu. Sanktio voi olla sakko, siirtäminen alemmalle sarjatasolle tms. (Jos sanktiosta ei ole sovittu ennen kauden alkua, on toteuttaminen käytännössä mahdotonta).
Samaan syssyyn voisi sitten kannella kaikista sukupuolikiintiöistä. Niihin sopii samat perustelut.Style sanoi:Ei ole vaikea veikata (näin ilman oikeustieteiden tutkintoakin), että jos vaikkapa joku koripallofani kantelisi näistä herrasmiessopimuksista EU:n oikeusasiamiehelle, niille tulisi loppu. Noin pikaisella Googletuksella pykälissä mainitaan:
"Euroopan Yhteisön Perusoikeuskirjan 15 artiklan 1 kohdassa tunnustetaan oikeus tehdä työtä:
Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.
Perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdassa kielletään:
kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään..."
VoxPopuli sanoi:Rautalankaversio: Kuka tahansa EU-kansalainen on oikeutettu työskentelemään Suomessa. Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä että suomalaiset työnantajat olisivat velvoitettuja palkkamaan ulkomaalaisia.
Herbert sanoi:Seurojen sopimus estää ulkomaalaisia saamasta tiettyä työtä Suomesta.
42 sanoi:Mikään ei silti estä ottamasta mitä tahansa, vaikka pelkkiä naisia, jos täyttävät edellytykset työhön. Tässä vaiheessa valinnan vapaus on työnantajalla.
Missä sanotaan, että pitää palkata edullisempi? Eihän nyt kyse ole siitä mitä maksetaan, se raha ei tässä mitään syrjintää luo. Ja missä sanotaan, että pitää palkata tietyn kansalaisuuden omaava? Paino tässäkin sanalla pitää.
Bluejacket sanoi:Käy lukemassa helmikussa valmistunut Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys ammattilaisjalkapallon tulevaisuudesta Euroopassa, http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+REPORT+A6-2007-0036+0+DOC+XML+V0//FI
Alempana sivulla on Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunto asiaa koskien, suoria lainauksia:
13. kannattaa kansallisia pelaajia koskevan kiintiöjärjestelmän asettamista heidän seuroissaan Euroopan laajuisesti paikallisen ja kansallisen identiteetin suojelemiseksi; tätä kannattavat etenkin Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA ja Euroopan jalkapalloliitto UEFA, jotka ajavat "6 + 5 -säännön" käyttöönottoa (mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioista on oltava 6 pelaajaa jokaista 5:tä ulkomaalaista pelaajaa kohti);
14. kehottaa ammattilaisseuroja panemaan tarkasti täytäntöön säännön, jonka mukaan jokaisessa ammattilaisseurassa on oltava kaudesta 2006–2007 lähtien ainakin neljä pelaajaa, jotka on valmennettu seuran kotialueella;
Ja Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnosta:
H. ottaa huomioon ammattilaisjalkapalloilun sosiaalisen ja kulttuurisen merkityksen ja katsoo, että lajiin liittyviä perinteitä ja historiaa ei pitäisi koskaan sivuuttaa virheellisellä pyrkimyksellä tarkastella huipputason ammattilaisjalkapalloilua pelkästään taloudellisena toimintana
12. katsoo, että jalkapallon kansallinen ulottuvuus, sekä seura- että maajoukkuetasolla, muodostaa yhden pelin suosituimmista elementeistä; panee merkille, että jalkapallon pyramidirakenne itse asiassa yhdentää kansalliset ja eurooppalaiset kilpailut tavalla, joka vetoaa kannattajiin; katsoo, että yritykset poistaa jalkapallosta kansallinen elementti vaarantaisivat kansallisten kilpailuiden ja joukkueiden jatkuvan olemassaolon ja lopulta sellaiset kilpailut kuten maailmanmestaruuskilpailut, ja katsoo siksi, että EU:n tasolla olisi vältettävä kaikkia toimia, jotka poistaisivat kansallisen elementin, koska se olisi haitallista lajille;
jne. EU tiedostaa, että urheilu eroaa normaalista taloudellisesta toiminnasta, ja siksi urheilussa voidaan rajoittaa työvoiman liikkumista.
Bluejacket sanoi:Tästä on jauhettu monesti ennenkin.
Herbert sanoi:Tässä on nyt haasteena se, että tarkasteltaessa jalkapallon ammattilaissarjoja ja Korisliigaa liikutaan varsin eri sfääreissä. Jalkapallossa puhutaan täysammattilaisjoukkueista, joille olisi oikeasti edullisempaa tuoda joukkue täyteen alemman palkkatason maiden pelaajia (vrt. Brasilia), Korisliigassa tuskin kukaan on korvaamassa omia junioreitaan ammattilaisilla, vaan vaarassa ovat lähinnä kotimaiset kärkinimet.
Yksityisyrittäjä, siis esim. ravintoloitsija, saa valita töihin kenet lystää. Kiintiöt koskevat vain julkisia virkoja.Herbert sanoi:Kyllä estää. Et voi valita pelkkiä naisia, jos hakijoiden joukossa olisi ollut pätevämpiä miehiä.
Bolota sanoi:Yksityisyrittäjä, siis esim. ravintoloitsija, saa valita töihin kenet lystää. Kiintiöt koskevat vain julkisia virkoja.
Herbert sanoi:Kyllä estää. Et voi valita pelkkiä naisia, jos hakijoiden joukossa olisi ollut pätevämpiä miehiä. Eli sinun pitää valita jollain kriteeristöllä parhaat hakijat ja tämä kriteeristö ei saa sisältää kriteereinä näitä kiellettyjä tekijöitä kuten kansalaisuus (EU:n sisällä), rotu tai sukupuoli.
Nyt kun tämä tilanne siirretään sitten koripallomaailmaan, niin vertailukohtana voidaan pitää esim. sitä, että virolainen nuori pelaaja muuttaa Suomeen ja osallistuu seuran avoimiin harjoituksiin, jossa etsitään pelaajia joukkueeseen.
Siis suomalaisen pelaajan saa palkata juuri siksi, että hän on todennäköisesti edullisempi.
Sitten on tämä "herrasmiessopimus"
42 sanoi:Koripallossa ja urheilussa yleensäkin harvoin on tilanne, jossa laitetaan työpaikka hakuun ehdoilla "sellainen 20/10 pelaaja, joka on kunnossa ja muutenkin aika hyvä".
Ja kun se sopimus ei estä palkkaamasta pelaajia, niin se ei ole tämän vapaan liikkuvuden este.