Jatketaan tätä nyt kun ei kukaan muukaan näistä näy raportoivan...
Carl Lindbom palasi maitojunalla Liettuasta talvella kuukaudeksi Seagullsin riveihin suunnatakseen kevätkaudeksi Kroatian pääsarjan Osijekin joukkueeseen. Osijek pääsi juuri ja juuri pudotuspeleihin (runkosarjassa 8-16), mutta siellä runkosarjan ykkönen Cedevita (23-1) ei antanut Osijekille mitään mahdollisuuksia ja meni puhtaasti 2-0 jatkoon päättäen Lindbomin kauden siihen.
Kroatian liigassa pelaa kolmetoista joukkuetta joista Lindbomin Osijek oli siis kahdeksas. Liigan tasosta ei ole minulla minkäänlaista hajua, mutta tuntien Kroatian koripallon laadun voisi kuvitella liigan olevan ihan kohtuu kovatasoinen vaikka parhaat kroaattipelaajat siirtynevätkin luultavasti nopeasti naapurimaiden isompiin liigoihin / muualle Euroopaan.
Jotakin voinee päätellä vaikka näistä.
Runkosarjan voittanut ja Osijekin pöllyttänyt Cedevita tuli Adrianmeren liigassa Belgradin Punatähden jälkeen jaetulle kakkosijalle Montenegron Buducnostin kanssa, Eurocupissa lohko sen sijaan oli hiukan liian kova ja joukkue jäi neljänneksi. Jos halutaan hakea muita mahdollisia tuttuja rinnastuksia, niin Adrianmeren liigassa Cedevitan jälkeen neljäntenä oli suomalaisillekin Katajan kautta tuttu Mornar Bar Montenegrosta ja Cedevitan EuroCup –lohkon voitti Lokomotiv Kuban. EuroCupin muissa lohkoissa Cedevitan kanssa neljänsiksi jäivät sellaiset joukkueet kuin Limoges, Lietuvos Rytas ja Galatasaray. Cedevitassa pelasi tällä kaudella myös mm. NBA-draftin ekalla kierroksella varattavaksi ennakoitu nuori tähtipelaaja Dzanan Musa. Että tällaista tasoa sarjan paras joukkue.
Miten Lindbomin kausi sitten meni?
Liettuan reissusta ei jäänyt paljoa kerrottavaa jälkipolville. Lindbom itse kuittasi asian Basket.fi:n mukaan todeten, että vuodessa tuli kasvettua sekä pelillisesti että henkisesti – pelillisesti Kroatiassa ja henkisesti Liettuassa. Eiköhän tuo kerro jo aika paljon. Korisliigassa Lindbom pelasi tutussa ympäristössä hyvin ja Seagulls jäi varmastikin Callea kaipaamaan.
Kroatiassa eniten Lindbomin statseja katsoessa mietityttää niiden läpi kuultava roolitus. Suomessahan Lindbomia on pidetty kenties malliesimerkkinä ns. ”stretch-4” pelaajasta ja Lindbomin tavaramerkkinä on pidetty kolmen pisteen heittoa. Osijekissa Lindbom on ollut tänä keväänä todella vaisu kolmosissa. Lindbom otti kevätkauden kolmessatoista pelissä vain 3,5 kolmosta peliä kohden ja niistä osui vain 0,8 (22,2%) – pleijareissa osumataso vähän parani kun Calle heitti kahdessa pelissä 4/6 kolmosta, mutta heittomäärät olivat siis sielläkin varsin vaatimattomat (toisessa pelissä kaksi, toisessa neljä yritystä).
Sen sijaan muuten Lindbom näyttää saaneen sekä vastuuta että tulosta aikaiseksi. Lindbom pelasi avauskentällisessä 27,46 minuuttia peliä kohden, eli neljänneksi eniten koko joukkueesta (kuudella pelaajalla yli 23 minuuttia), oli joukkueen toiseksi paras levypallojen kerääjä (6,1lp.), teholuvussa neljäs (10,3eff) ja pisteissä viides (10,2p.).
Voisi siis kuvitella Osijekin haluavan jatkaa sopimusta. Jokin hiukan kovempi kroatialaisjoukkue voisi tosin olla Lindbomin uralle parempi valinta, ja kenties mahdollinenkin nyt kun näyttöjä paikallisessa sarjassa on tullut annettua.
Kun joku nyt siellä vain äkkäisi, että Calle osaa oikeasti heittää niitä kolmosia ja että sitä kykyä kannattaisi hyödyntää.
