Suomalaisista korisseuroista...

[VoxPopuli]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

http://www.suomenyritysrekisteri.fi/search.php?cmd=search&type=1&keywords=vantaa

Missä vaikeampaa kerätä rahat?

Mitä isompi kylä, sen vaikeampaa on rahankerjuu.

- Pikkukaupungissa jokaisen firman moraalinen velvollisuus on antaa jotain ja se iso yritys tuplaa potin. Karkkila (9.000), Uusikaupunki (15.000) ja Forssa (17.000). Ongelmat alkavat jos se iso yritys pienetää panostustaan samalla kun lomauttaa väkeä, silloin parturikampaamo Lissu antaa satasen ja Penan sorvi 200 ja homma toimii. Jos ei toimi niin mennään lakki kourassa Kylän apteekkarin ja maatalouskonemyyjän luo ja pyydetään sitä maksamaan ne 8.000 euron laskut jotka on erääntyneet jo kuukausi sitten.
- Keskikokoisissa kaupungeissa ( > 30.000) toiminta on jo kasvottomampaa. Kyse lienee pitkälti urheilukulttuurista, siitä onko Koripallo kaupungin ykköslaji ja seurataanko sitä leveällä rintamalla. Näppituntumalla sanoisin, että malliesimerkki eroista on Porvoo (47.000) ja Kotka (55.000)... Kotkassa on vahva koriskulttuuri, Porvoossa koripallo edelleen hakee paikkaansa. Sponsorointia tulee eniten niiltä firmoilta joiden johdossa on Koripalloa pelanneita, muut on piinatseja. Samaan kategoriaan kuuluvat Kouvola (31.000), Joensuu (57.000) ja Lappeenranta (59.000)
- Isot kaupungit pääkaupunkiseutu (1.000.000) Lahti (98.000), Tampere (200.000) on kusessa jos ei ole erittäin verkostoitunutta rahanruinaajakaartia ja vankkaa perinnettä. Yritykset alkavat jo katsomaan mikä on vastine rahalle, ja totuuden nimissä mainos Korisliigajoukkueen housun takamuksessa tuo liikevaihtoa lisää aika lähelle 0€. Rahavirrat koostuvat yllättävän pienistä puroista, luukkuja joilta kerjätä on moninkertainen määrä mutta ei-vastauksien lukumäärä ja tyly kohtelu on aivan toista luokkaa kuin pienemmissä kaupungeissa.

Koripallo on laji jossa on suht halpaa ostaa koko joukkue verrattuna lajeihin jossa rosteri on laajempi. Asiansa tunteva valmentaja, Kolme kovaa jenkkiä, yksi kansallisen tason huippu ja 2-3 perustason suorittajaa...
Ei se rahankerjuu isossa kaupungissa niin helppoa ole. Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Pori, kaikki yli 75.000 asukasta... Turussa ja jyväskylässä on perinteitä, mutta... On isoja yrityksiä, on väestöpohjaa, mutta...

Keskikokoisiin kaupunkeihin (>35.000) kuuluu esim Vaasa, Rovaniemi,Mikkeli, Hämeenlinna, Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Kajaani, Lohja, Seinäjoki, Rauma, Kokkola... kuka pystyy ilman nettihakua luettelemaan lonkalta näiden kaupunkien joukkueiden nimet ja sarjatasot?

Eräs tuttu, joka on ollut jääkiekon SM-liigan organisaatiossa keräämässä pelimerkkejä kertoi aikanaan tästä esimerkin: Oli kuulemma moninkertaisesti helpompaa saada kotipuolesta pojan salibandyseuralle suoraa sponsorirahaa tonni, kuin maamme suosituimman lajin pääsarjatason joukkueelle isossa kaupungissa 500€.

Summa summarum: Koripallossa pelataan kuitenkin vielä pikkurahalla, toiminnan pyörittäminen pääsarjatasolla ei ole liian kova haaste edes pikkukunnille kunhan organisaation toiminta on vakaalla pohjalla ja innostus laajaa. Ja toisinpäin, laji on kuitenkin Suomessa niin pieni, että vaatii perinteitä, erittäin kovaa työtä ja asialleen omistautuneen organisaation että isossa kaupungissa saisi edes muruset isompien lajien pöydältä.

 

[Herbert]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

Helpompaahan se Vantaalla on saada suuri yritys taakseen kun on paljon vaihtoehtoja.

Pointti ei ole suurten yritysten määrä vaan niiden rooli paikkakunnalla. Suurissa kaupungeissa toimivat yritykset harvoin haluavat profiloitua jonkin tietyn paikkakunnan joukkueeksi. Esim. jos OP-Pohjola haluaisi käyttää rahaa koripalloon, niin sen silmissä kaikki suomalaiset joukkueet olisivat pitkälti samassa asemassa, vaikka yhtiön pääkonttori Helsingissä sijaitseekin. Sen sijaan Steveco on kiinnostunut vain satamakaupungeista, joissa sillä itsellään on toimintaa ja esim. Componenta haluaa profiloitua nimenomaan karkkilalaisena yrityksenä.

VoxPopuli kirjoittikin asiasta jo hyvin ja samaan aiheeseen voisin vielä todeta, että tästä seuraa hyvin erilaisen osaamisen tarve markkinoinnissa. Siinä missä pienillä paikkakunnilla tärkeintä on tuntea iso joukko alueen yritysten päättäjiä on suuremmilla paikkakunnilla huomattavasti tärkeämpää ymmärtää aidosti yritysten markkinoinnin tavoitteita sekä osittain myös markkinoinnin trendejä.

Suomalainen urheilumarkkinointi on perinteisesti ollut "tilkkutäkkimarkkinointia" eli peliasut, pelipaikat ja käsiohjelmat ovat olleet täynnä pieniä mainoksia, joista yksikään ei ole selvästi erottunut minnekään. Tämä on toiminut juuri pienillä paikkakunnilla, jossa mainoksen tehtävä on kertoa, että olemme tehneet osuutemme. Kuitenkin nykyaikaiset markkinointikampanjat perustuvat selkeään erottumiseen. Koripallosta tästä on paras esimerkki Tapiolan hallissa oleva Nokia mainonta. Yritykset haluavat joko kaiken tai ei mitään. Ei ole sattumaa, että jalkapallon ammattilaissarjoissa joukkueiden asuissa näkyy useinmiten vain yksi sponsori.

Nyt kysymys kuuluukin, ovatko seurat ymmärtäneet tämän muutoksen ja sen vaikutuksen heidän markkinointiinsa? Eli jos vaikka JKS nousisi ensi kaudeksi liigaan ja sen pitäisi kasvattaa sponsoritulonsa 300 000e suuruusluokkaan, niin sen pitäisi saada myytyä yksi n. 175 000e sopimus ja sitten kerätä tuo loppu muista lähteistä. Tällaisen sopimuksen aikaansaaminen vaatii jo kykyä aidosti keskustella yrityksen markkinointijohdon kanssa yhteistyöhön liittyvistä elementeistä. Mutta kuinka monella seuralla on käytettävissään markkinointialan ammattilaisia, joilla on ennestään kokemusta tällaisten diilien solmimisesta?

Edelleen on huomioitava myös kysynnän ja tarjonnan vaikutus. Montako eri lajien sm-sarjajoukkuetta pk-seudulla toimii? Entä eri yksilölajien top 10 urheilijaa? Vaikka yritystoimintaa pk-seudulla paljon onkin, niin on myös kilpailua sponsorirahoista.

Vaikka Metso ei tosiaan taida Uudessakaupungissa rahaa Korihaille kaataa, niin pysyn silti kannassani, että sponsorirahoituksen kerääminen on pienemmillä paikkakunnilla helpompaa.

 

[Timi]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

En pysty käsittämään teidän juttujanne! Voin sulle Herbie kertoa, että kyllä ne yritysjohtajat ovat ihan yhtä kasvottomia täällä landella kuin siellä kehä 3:n sisäpuolellakin!

Suurten yrtysten johto ei usein edes istu pienillä paikkakunnilla, joissa tuontantoa olisikin! Tämä kyllä vie mielestäni pohjan perusteluilta "toiminnanjohtaja tuntee yrityksen johdon"! Vantaalla ja muissa >100000 on niin paljon pikku yrityksiä, että niitä haalimalla korvataan yhdet Componentat ja Stevecot mennen tullen. Osaamisen puutetta jos näitä ei saada mukaan! Ainoastaan Honka on onnistunut pääkaupunkiseudun korisjoukkueista rahoituksessa!

Edelleen, en ole koskaa ymmärtänyt vertausta, "että pk seudulla on niin paljon kilpailevia lajeja jne". No, totta helvetissä on, kun on sitä västöpohjaakin moninkertaisesti verrattuna muihin yksittäisiin alueisiin! Edelleen puuttuu osaamista, miten tuoda oma joukkue ja oma laji esiin? Miten saada sponssit kiinnostumaan meistä? Jne. Samaa oman lajin ja joukkueen esiin tuomista se on pikku paikoissakin, joka mestasta varmasti löytyy joukkueita joille raha kelpaa, se on ihan selvä.

Kaikki toimii samoin ja toistuu samoin, niin Helsingissä kuin Sodankylässäkin, mittakaavat ovat vaan erit!

 

[Bourbon_Street]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

En ota kantaa missä sponsorirahan kerääminen on kokonaisuudessaan helpompaa, mutta siltä ainakin näyttäisi, että pienemmillä paikkakunnilla rahat tulee kerätä pienemmistä puroista.

Esim. http://www.teamcomponenta.com/sponsoredby.html (jossa noin 90 yhteistyökumppania)
Lukumääräisesti yhteistyökumppaneita näyttäisi olevan paljon vähemmän ainakin Topolla, Hongalla ja Kotkalla.

Btw, Korihaiden sivuilta en löytänyt tietoja yhteistyökumppaneista ollenkaan.

 

[MC Horst]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

Kyllä näissä jutuissa huomaa pk.seudun vääristyneen ajattelun.

Pk.seudulla on "kaikkien" suomalaisten yritysten pääkonttorit, myös Componentan ja Metson (johon siis U:gin Automotive kuuluu). Kyllä jostain Uudestakaupungista, Kauhajoelta taikka Karkkilasta on aika vaikea lähteä Espooseen perustelemaan Nesteelle että miksi heidän pitäisi näkyä oman seuran peliasussa ja ottelutapahtumissa.

Pikkukaupungeissa on pienet yritykset (siis päätöksenteko) ja siten pienet rahat ja pk.seudulla taas päinvastoin. Kannattaa lisäksi muistaa, että pk.seudun väestöpohja tuottaa huomattavasti enemmän pelaajamassaa, josta voidaan helmiä ammentaa omaan joukkueeseen. Kehä kolmosen ulkopuolelle ne pitää sitten ostaa kovalla rahalla.

Eli tässä tulee Herbien ja Puhumanin kirjoittamana tuo surullisen kuuluisa ajattelu esille: elämää ei ole Kehä III ulkopuolella. Sinne ei saa ostaa pelaajia kotimaasta eikä ulkomailta, koska se ei ole tervettä seuratyötä. Samalla Kehä III ulkopuoliset seurat ovat erikoisasemassa, kun voivat hyödyntää paremmin alueen yritysten tarjoamaa rahoituspohjaa.

Ei liene sattuma, että pk.seudun joukkueet ovat pienissä lajeissa hätää kärsimässä pk.seudulla. Pussihukista on huhuiltu täällä jo pitkään, samoin ToPosta. Lisäksi ToPo on historiassa jo pari kertaa konkurssin tehnyt, samoin HNMKY. Panttereista en muista. Miehet vaihtuvat, mutta tyyli ei. Jossain on siis muualla vika kuin koripalloliitossa.

Sama on tilanne lentopallossa. Legendaarinen PPS ja Hesa (?) ovat pääsarjoista poistuneet jo aikoja sitten. Pesiksen valloitus päättyi Tiikereiden konkurssiin. Ainoastaan futis, jääkendo ja nyt salibandy pärjäävät. Valitettavasti ko. lajeissa on harrastajamäärät koko Suomessa ja siten myös pk.seudulla ihan eri luokkaa kuin koriksessa ja lentopallossa.

Tämä onkin ainoa pikkupaikkojen selviytymisen syy: laji on paikkakunnalla niin vallitseva ja merkittävä että se kiinnostaa yrityksiä (iso osa asukaspohjasta käy peleissä).

Olisiko tässä pk.seudun ainoa mahdollisuus eli lisenssimäärät yli 30.000 aina 40.000:ään kappaleeseen. Tällöin koris olisi pakostakin merkittävä liikuttaja Suomessa ja siten kiinnostava myös yrityksille myös "kasvottomalla" pk.seudulla?

Hieman sekavaa tarinaa, mutta ajatus tuli varmaankin selväksi. Ainakin toisen lukukerran jälkeen

 

[Timi]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

Kiitos MC. Sait puettua sanoiksi joitain ajatuksia mitä minä en, rajallisen verbaalisen kyvykkyyteni ansiosta!

 

[rööriroope]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

MC sanoi sen mitä ajattelin

 

[VoxPopuli]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

Kyllä näissä jutuissa huomaa pk.seudun vääristyneen ajattelun.

Pk.seudulla on "kaikkien" suomalaisten yritysten pääkonttorit, myös Componentan ja Metson (johon siis U:gin Automotive kuuluu). Kyllä jostain Uudestakaupungista, Kauhajoelta taikka Karkkilasta on aika vaikea lähteä Espooseen perustelemaan Nesteelle että miksi heidän pitäisi näkyä oman seuran peliasussa ja ottelutapahtumissa.

Pikkukaupungeissa on pienet yritykset (siis päätöksenteko) ja siten pienet rahat ja pk.seudulla taas päinvastoin. Kannattaa lisäksi muistaa, että pk.seudun väestöpohja tuottaa huomattavasti enemmän pelaajamassaa, josta voidaan helmiä ammentaa omaan joukkueeseen. Kehä kolmosen ulkopuolelle ne pitää sitten ostaa kovalla rahalla.

Eli tässä tulee Herbien ja Puhumanin kirjoittamana tuo surullisen kuuluisa ajattelu esille: elämää ei ole Kehä III ulkopuolella. Sinne ei saa ostaa pelaajia kotimaasta eikä ulkomailta, koska se ei ole tervettä seuratyötä. Samalla Kehä III ulkopuoliset seurat ovat erikoisasemassa, kun voivat hyödyntää paremmin alueen yritysten tarjoamaa rahoituspohjaa.

Ei liene sattuma, että pk.seudun joukkueet ovat pienissä lajeissa hätää kärsimässä pk.seudulla. Pussihukista on huhuiltu täällä jo pitkään, samoin ToPosta. Lisäksi ToPo on historiassa jo pari kertaa konkurssin tehnyt, samoin HNMKY. Panttereista en muista. Miehet vaihtuvat, mutta tyyli ei. Jossain on siis muualla vika kuin koripalloliitossa.

Sama on tilanne lentopallossa. Legendaarinen PPS ja Hesa (?) ovat pääsarjoista poistuneet jo aikoja sitten. Pesiksen valloitus päättyi Tiikereiden konkurssiin. Ainoastaan futis, jääkendo ja nyt salibandy pärjäävät. Valitettavasti ko. lajeissa on harrastajamäärät koko Suomessa ja siten myös pk.seudulla ihan eri luokkaa kuin koriksessa ja lentopallossa.

Tämä onkin ainoa pikkupaikkojen selviytymisen syy: laji on paikkakunnalla niin vallitseva ja merkittävä että se kiinnostaa yrityksiä (iso osa asukaspohjasta käy peleissä).

Olisiko tässä pk.seudun ainoa mahdollisuus eli lisenssimäärät yli 30.000 aina 40.000:ään kappaleeseen. Tällöin koris olisi pakostakin merkittävä liikuttaja Suomessa ja siten kiinnostava myös yrityksille myös "kasvottomalla" pk.seudulla?

Hieman sekavaa tarinaa, mutta ajatus tuli varmaankin selväksi. Ainakin toisen lukukerran jälkeen

Epävarmuutta ajatuksesta on kolmannenkin kerran jälkeen, joten tiivistän mitä ymmärsin:
1) Kaikki pääkonttorit on pääkaupunkiseudulla, joten jokainen sponsorimarkkakin on siellä
2) Pääkaupunkiseudulla ei ole pikkufirmoja
3) Pääkaupunkiseudulla on pelaajamassaa, joten pääkaupunkiseudun korisliigajoukkueiden pelaajat saavat pienempää palkkaa
4) Pääkaupunkiseutu tuottaa traumoja molemmin puolin kehä III:sta, vastakkaisiin suuntiin
5) Pikkulajit ei pärjää rahoituksen hankinnassa
6) Pelaajalisensseillä ja onnistuneella markkinoinnilla on selkeä yhteys

 

[rööriroope]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

Epävarmuutta ajatuksesta on kolmannenkin kerran jälkeen, joten tiivistän mitä ymmärsin:
1) Kaikki pääkonttorit on pääkaupunkiseudulla, joten jokainen sponsorimarkkakin on siellä
2) Pääkaupunkiseudulla ei ole pikkufirmoja
3) Pääkaupunkiseudulla on pelaajamassaa, joten pääkaupunkiseudun korisliigajoukkueiden pelaajat saavat pienempää palkkaa
4) Pääkaupunkiseutu tuottaa traumoja molemmin puolin kehä III:sta, vastakkaisiin suuntiin
5) Pikkulajit ei pärjää rahoituksen hankinnassa
6) Pelaajalisensseillä ja onnistuneella markkinoinnilla on selkeä yhteys

ymmärsit aivan oikein 100% provsoinnilla

 

[50 Cent]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

Esim. Hongan nyt ei tarvitse juuri sponsoreita kerjätä, kun vaan pidetään yksikin Vanjoki tai Zitting jotenkin toiminnassa mukana. Näiden kavereilta sitten tulee loput ja jos vieläkään ei riitä niin Sohlbergin pohjattomasta kaivosta vaan niin paljon kuin tarvitaan. Edellä esiin tuotu puro -vertaus on kyllä osuva. Taitaa vaan olla niin, että kun ollaan niin isoja ja perinteikkäitä, niin kynnys mennä se hattu kourassa pikkufirmaan on liian suuri. Myöskin harhaluulo, että pikkukaupungissa suurimman lajin harrastajat pyyhkivät takapuolensa satasilla on täydellisen väärä. Muita lajeja harrastetaan SUHTEESSA varmaan enemmänkin kuin pääkaupunkiseudulla - usein vielä olemattomilla harrastefasiliteeteilla. En tarkoita, että "maalla" vedetään räkä poskella pellon päästä päähän 1vs1, vaan asioita tehdään sillä tasolla millä pystytään. Ja vielä liiton syytä, kun muilla on muualta tulleita pelaajia ja ne harjoitteleekin 6 kertaa viikossa.

 

[puhuman]

Vs: Suomalaisista korisseuroista...

Mikähän on ToPon todellinen tilanne...turpaan tulee joka matsissa roppakaupalla?

Ettei vaan...