Vs: Susijengi 2017
Italia oli ihan mielettömän paljon meitä edellä tänään.
Messinan tiimi oli meidän tiimiämme edellä. Käytän nimenomaan sanaa "tiimi", koska Italiakaan ei ole pelkästään Messinan joukkue niinkuin ei Suomikaan ole vain Dettmanin joukkue. Italia pystyi häiritsemään meidän hyökkäyspeliämme, ja heillä oli ensimmäisessä erässä se kuuluisa "pöljä päivä". Vaikka ero kaventui loppuun, oli Italia koko pelin ajan niskan päällä. Kukaan ei varmaan ylläty, että italialainen joukkue olisi kova puolustuspäässä ja taktisesti loistava.
Markkaselle olisi tosiaan voinut pelata palloa enemmän postiin, mutta enemmän olisin huolissani siitä miten vähän sai palloa ylipäänsä. Markkasen vahvuudet eivät kuitenkaan ole post-pelaamisessa vaan kasvot kohtia koria suoraan syötöstä. Näitäkin tilanteita saatiin tänään naurettavan vähän, kaikki kunnia Italialle. Suomen sisäpelaajan puute tekee tästä kovin hankalaa.
Osaksi on myös todettava, että jotkut joukkueet yksinkertaisesti ovat meille vaikeita. Ranska on erinomainen joukkue, jonka kanssa pelaamme aina voitosta. Italia on ehkä hieman heikompi joukkue nykyään, mutta meille se on aina ollut mörkö. Meidän pelitavallamme voittaa isoja korismaita, ja pääsemme pitkälle kisoissa kunnes vastaan tulee Italia. Ongelma on se, ettei joukkue voi pelata eri tavalla eri vastustajia vastaan, kuin vain yksityiskohdissa. Jälkikäteen voidaan sanoa, että se Plan B olisi pitänyt varmaan olla se ensisijainen pelitapa tänään. Uskon, että valmennusjohdossa koettiin tämän tavan olleen se pelitapa jolla Italian uskottiin kaatuvan. En nähnyt edes Koposelta samanlaista turhautumista pelitapaan kuin aiemmin. On muistettava, että Kreikkaa vastaan taktiset muutokset olivat tosi onnistuneita, eli kyllä siellä osaamista on.
Miten tästä jatketaan? Osa on tottakai valmis vaihtamaan päävalmentajaa, ja tätä mahdollisuutta voitaisiin ihan todella tarkastella. Tärkeää on kuitenkin yhtenäisen pelitavan säilyttäminen läpi juniorimaajoukkueiden. Väkisin Dettmania ei kannata vaihtaa, itse vaihtaisin vain jos tarjolla olisi kovan luokan kansainvälinen ammattilainen. Lassi Tuovin aika ei ole vielä, mutta hänet tulisi pitää valmennusjohdossa. Eli mikäli vapaana on korkeatasoinen ammattilainen jolla on kokemusta pelitavan rakentamisesta, eikä pelkästään sen hetkisen joukkueen potentiaalin maksimoimisesta, voitaisiin häntä harkita. Väitän, että ilman yhtenäistä pelitapaa ei Suomi vielä tällä materiaalilla menesty. Pelitavan on kuitenkin oltava tuotava meille jatkossakin kilpailuetua.
MM-karsinnoiden kokoonpanosta on vaikea sanoa vielä mitään. Toivottavasti Koponen, Salin ja Markkanen olisivat kaikki mukana, tai edes osa heistä. Odabasin nostaisin viimeistään silloin maajoukkueeseen.