Vs: Susijengi 2017
KeegoMesh sanoi:
Kokoonpanosta on selkeämpi keskustella, kun puhutaan pelipaikoista. Oletteko huomanneet, että nykyään on muotia väittää, että perinteisiä pelipaikkoja ei enää olisi olemassa? Tämän muotivillityksen mukaan joukkue kasataan pelkästään pelaajien ominaisuuksien mukaan. Mikäli tuo muotivillitys on rantautunut myös Suomeen niin hulluimmassa vaihtoehdossa voitaisiin jopa ajatella, että koko kolmospaikkaa ei edes tarvita. Mitä mieltä olette onko Suomen joukkue kasattu kotikisoihin perinteisen kaavan mukaan vai onko Suomenkin ajattelutapa jollain tavalla muuttunut?
Yritin kysellä tämän asian tiimoilta toisaalla, mutta kommentit jäi vähiin:
https://www.koripallo.com/forum/index.php?topic=53295.0 - ensisijainen pointti siinä oli ehkä nimityksillä, mutta sen takana toki oli yleisempi "filosofinen" pointti, että miten pelaajien roolit nähdään laajemmassa perspektiivissä ja miten nämä näkemykset on muuttuneet / millaisia erilaisia näkemyksiä on olemassa.
Keegomeshin pointtiin varovasti vastaten sanoisin, että noita ominaisuuksiakin varmaan oletetaan käytettävän jossakin ja johonkin, eli ei varmaan ole sellaista peliajattelua, jossa vain ynnättäisiin ominaisuuksia? Mutta sotku kai alkaakin vasta siitä...
Jos pelaajilla olisi vaikkapa organisoituneessa pitkässä hyökkäyksessä selkeät vakiopaikkansa joissa jokaisen pelaajan tulisi joukkueesta ja pelitilanteesta huolimatta aina pysyä, niin voitaisiin ehkä ajatella, että olisi myös ns. universaalit vakiopaikat joilla näitä nimittää - ja että jokaiselle paikalle olisi myös selkeät ykkösominaisuudet joita sen paikan pelaajilta vaadittaisiin (oletan, että historiassa näin on jossakin määrin ollut). Paikkapuolustuksessahan tällainen tilanne vielä tavallaan vallitsee, vaikka niitäkin on muutama eri versio joissa eri pelaajilta vaaditaan hiukan erilaisia valmiuksia.
Mutta missä määrin tässä synnyttää hämmennystä erilaiset roolit / roolipelaajat? Otetaan vaikka SG joka voi olla kuin Lokkien Remy Abell viime kaudella, jonka keskeisin anti joukkueelleen on vastustajan vahvan takamiehen peli-ilon sammuttaminen ja fiksu puolustuspelaaminen syöttölinjojen ja heittojen peittämisineen - tai se voi olla Marius Van Andringa / Mikko Koivisto -tyyppinen kolmoslinko joka ei ole mikään ekspertti puolustuksessa. Nämähän on tavallaan kaksi eri roolia vaikka niitä pelataankin ns. "samalla pelipaikalla" eli kakkosena / SG:nä.
Tai entäs sentterit? Jos sentterillä tarkoitaan korin alla pasteeraavaa isoa mörköä (kummassakin päädyssä), niin Korisliigassa on vain pari sen pelipaikan pelaajaa. Susijengin avauksessa E. Murphy pelaa kai periaatteessa nelosta ja Markkanen vitosta. Mutta Markkanen ei seisoskele korin alla. Eikö niin Susijengin kuin monen kotimaisen Korisliiga-joukkueenkin peli perustu hiukan erilaiseen "isojen miesten" peliin - jossa parhaimmillaan nelos- ja vitospaikat on oikeastaan melko samankaltaisia - ja roolitukset koitetaan balansoida pelaajien ominaisuuksien mukaan?
Mutta onhan tuonkin takana oltava jokin rakenne, jonka varaan nuo roolit voidaan rakentaa? Siis jokin ajatus erilaisista rooleista joita pelaajien on kentällä pystyttävä hoitamaan: "hyökkäyksessä sun on osattava tämä, puolustuksessa tämä" - ja sitten valmentaja koittaa löytää mahdollismman kattavat kombinaatiot niin, että kutakin vastustajaa vastaan saadaan vastustajan heikkoudet hyväksikäytettyä ja sen vahvuudet pelattua pois?
Yksi tämän ongelman näkyvä - joskin ehkä vähemmän tärkeä ulottuvuus (muille kuin peliä seuraavillle maallikoille kuten minä) on se, miten pelaajista ja pelipaikoista puhutaan. Jaetaanko joukkue siis esim. pelinrakentajaan (1) sen "wingereihin" (2&3) ja isoihin (4&5), vai onko joukkueella kaksi takamiestä (1&2), kaksi forwardia (3&4) ja sentteri (5)?
Jos tulkitsin Keegomeshiä oikein, niin olen kyllä samaa mieltä siitä, että näitä perinteisiä pelipaikkojen nimekkeitä ei ole helppo korvata pelkillä ominaisuuksilla (mitkä ne ylipäänsä olisivat ja mihin ne kiinnitettäisiin - joku tehtävähän ominaisuudella on oltava jossakin ennalta määritellyssä kokonaisuudessa, että siinä olisi järkeä?), enkä usko, että niiden hävittäminen olisi hyvä asia ylipäänsä.
PS. Jos jotenkin kadotin Keegomeshin ajatuksen tai muuten vain puhuin läpiä päähäni, niin sori. Nyt mennään mun vajavaisilla rajoilla korisymmärryksen suhteen.
