Koripallo.com

Susijengi EM-kotikisoissa 2025

Hmm. Tätä johtopäätöstä saattaa tosin sotkea hieman nuori herra Mjyurisen astuminen estradille. Itse ajattelisin, että nuo vuoden 2027 MM-kisat (ja miksei LA:n Olympialaiset) voisivat olla näillä näkymin se paras näytönpaikka. MM-kisoihinkin pitäisi toki ensiksi selvitä, joka ei mikään itsestäänselvyys todellakaan ole.
Mjyyrinen tosiaan puuttui spekuloinneista vuonna 2022, mutta sama vika on ollut myös kisoihin valmistavissa harjoitusotteluissa. Tai no, hänen kohdallaan homma on jäänyt spekulaation asteelle vielä syksyllä 2025:kin.

Jännä nähdä, mihin kaverista lopulta on.

Ehkä tuokion pojat voisivat miettiä jatko-osan laatimista tälle jaksolle?
Palataan jatko-osaan sitten, kun maajoukkueen jo jättäneiden pelaajien LinkedIn-profiileista löytyy uutta "mielenkiintoista" luettavaa.

Ja jos satunnaisen kuuntelijan toivomus otetaan huomioon, niin uskottavamman tällaisesta ennustuksesta tekisi, jos myös kilpailijamaiden profiileja mallinnettaisiin tuossa Suomen rinnalla.
Ehdottomasti peliasetelmassa pitäisi tarkastella myös vastustajia, mutta "oikeilla koripallomailla" suoritustaso on selkeästi tasaisempaa, koska pelaajamateriaali on leveämpää. Tyyliin: Ranska, Saksa ja Serbia eivät kauheasti vuodesta toiseen kyykkäile -- poislukien tilanteet, joissa starat jättävät jotkut kisat välistä.

Vahvimman lenkin lajissa Suomen suoritustason tulevaisuus on ainakin toistaiseksi yhden tähtipelaajan ikääntymiskäyrän mukainen. Taustaorkesteri on mukana vain täyttämässä pelipaikkoja, mutta on toki kivempi, jos hekin ovat pelaajina parhaimmillaan.

Historiallisesti suomalaisen maajoukkuekoriksen jatkumoon on tullut välillä todella ikäviä aukkoja, kun muutama vuosikerta tuottanut perättäisiä vesiperiä, jolloin tähtien lisäksi myös orkesterissa on tyhjiä jakkaroita.
 
Mjyyrinen tosiaan puuttui spekuloinneista vuonna 2022, mutta sama vika on ollut myös kisoihin valmistavissa harjoitusotteluissa. Tai no, hänen kohdallaan homma on jäänyt spekulaation asteelle vielä syksyllä 2025:kin.

Jännä nähdä, mihin kaverista lopulta on.


Palataan jatko-osaan sitten, kun maajoukkueen jo jättäneiden pelaajien LinkedIn-profiileista löytyy uutta "mielenkiintoista" luettavaa.


Ehdottomasti peliasetelmassa pitäisi tarkastella myös vastustajia, mutta "oikeilla koripallomailla" suoritustaso on selkeästi tasaisempaa, koska pelaajamateriaali on leveämpää. Tyyliin: Ranska, Saksa ja Serbia eivät kauheasti vuodesta toiseen kyykkäile -- poislukien tilanteet, joissa starat jättävät jotkut kisat välistä.

Vahvimman lenkin lajissa Suomen suoritustason tulevaisuus on ainakin toistaiseksi yhden tähtipelaajan ikääntymiskäyrän mukainen. Taustaorkesteri on mukana vain täyttämässä pelipaikkoja, mutta on toki kivempi, jos hekin ovat pelaajina parhaimmillaan.

Historiallisesti suomalaisen maajoukkuekoriksen jatkumoon on tullut välillä todella ikäviä aukkoja, kun muutama vuosikerta tuottanut perättäisiä vesiperiä, jolloin tähtien lisäksi myös orkesterissa on tyhjiä jakkaroita.
Niin, se ennustaminen on tietyllä tapaa aika yhtä tyhjän kanssa, jos ja kun se tehdään tämänhetkisen tilanteen pohjalta. Koska
1.on täysin mahdoton vielä sanoa, onko esim. neljän vuoden kuluttua Muurinen NBA-pelaaja, Euroliigapelaaja, NCAA-pelaaja vai jotain ihan muuta tai vaikka ura päättynyt vakavaan loukkaantumiseen.
2. ihan samoin kukaan ei voi tietää, miten Little kehittyy tai kehittyykö, entä Adler, Abbey tai joku muu takamies.
3. kuka tietää, mitä tulee Ekwerestä tai kenestä tahansa muusta tämän hetken potentiaalista nuoresta, sillä 4 vuotta on pitkä aika koripallossakin kehittyä.

Neljän vuoden päästä kuitenkaan kukaan todella merkittävistä tämän hetken pelaajista Sasua lukuunottamatta ei liene poistunut teoreettisesta vahvuudesta, jos on pysynyt ehjänä, ja suurin osa on vielä oikein optimaalisessa iässä. Etenkin kun huomioi, että tuo teoreettinen huippuikä on ihan juuri sitä - teoreettinen. Se ei kerro mitään yksittäisestä pelaajasta eli 32-vuotias Markkanen voi ihan yhtä hyvin olla parempi, huonompi tai yhtä hyvä kuin 28-vuotias Markkanen. Siinä vaiheessa, kun aletaan mennä lähemmäs 40-vuotta kuin 30-vuotta, alkaa suurimmalla osalla jo suorituskyky kärsiä, mutta siihenkin löytyy aina ne säännön haastavat poikeukset.
 
Niin, se ennustaminen on tietyllä tapaa aika yhtä tyhjän kanssa, jos ja kun se tehdään tämänhetkisen tilanteen pohjalta.
No sitähän se tulevaisuuden ennustaminen valitettavasti on.

Koska
1.on täysin mahdoton vielä sanoa, onko esim. neljän vuoden kuluttua Muurinen NBA-pelaaja, Euroliigapelaaja, NCAA-pelaaja vai jotain ihan muuta tai vaikka ura päättynyt vakavaan loukkaantumiseen.
Muurinen on tosiaan tällä hetkellä Suomen miesten koripallomaajoukkueen tulevaisuuden kannalta se kaikkein suurin kysymysmerkki, johon liittyvistä epävarmuustekijöistä kertonee paljon se, että edes hän itse ei tiedä, onko hänellä tällä hetkellä pelaamisen estävää vammaa.

2. ihan samoin kukaan ei voi tietää, miten Little kehittyy tai kehittyykö, entä Adler, Abbey tai joku muu takamies.
En haluaisi olla ainaisena k@kk@na boolimaljassa, mutta pahoin pelkään, että Little ei tule saavuttamaan niitä korkeuksia, joita hänelle joskus maalailtiin. Adler ei mahtunut edes maajoukkueleiritykseen tänä kesänä, mutta hänen aikansa kyllä vielä varmasti koittaa.

3. kuka tietää, mitä tulee Ekwerestä tai kenestä tahansa muusta tämän hetken potentiaalista nuoresta, sillä 4 vuotta on pitkä aika koripallossakin kehittyä.
Arpalippuja (Suutela, Adler, Abbey, Ekwere, Tala, jne. jne.) on lipas melkein puolillaan. Toivottavasti osuvat.

Neljän vuoden päästä kuitenkaan kukaan todella merkittävistä tämän hetken pelaajista Sasua lukuunottamatta ei liene poistunut teoreettisesta vahvuudesta, jos on pysynyt ehjänä, ja suurin osa on vielä oikein optimaalisessa iässä. Etenkin kun huomioi, että tuo teoreettinen huippuikä on ihan juuri sitä - teoreettinen. Se ei kerro mitään yksittäisestä pelaajasta eli 32-vuotias Markkanen voi ihan yhtä hyvin olla parempi, huonompi tai yhtä hyvä kuin 28-vuotias Markkanen. Siinä vaiheessa, kun aletaan mennä lähemmäs 40-vuotta kuin 30-vuotta, alkaa suurimmalla osalla jo suorituskyky kärsiä, mutta siihenkin löytyy aina ne säännön haastavat poikeukset.
Alkuperäisen kirjoitukseni (ja ennen kaikkea tuo linkitetyn Tuokio-jakson) ajatuksena oli se, että vuonna 2022 haaveilimme, että Suomi olisi parhaimmillaan näissä ensi viikolla alkavissa kisoissa. Itseltäni tuo pohdinta oli kolmessa vuodessa lähes kokonaan unohtunut ja kisatunnelma nousi dekadilla, kun muistin tuon taulukoinnin olemassaolon.
 
No sitähän se tulevaisuuden ennustaminen valitettavasti on.
Tulevaisuuden ennustaminen silloin kun sitä tekevät ne ennusteita työkseen laativat tyypit, jotka homman osaavat (taloudesta, ilmastonmuutoksesta, urheilumenestyksestä tai mistä tahansa muusta), ei koskaan perustu vain nykyhetkeen, vaan siinä on mukana aina ne mahdolliset kehityssuunnat, joiden perusteella sitten määräytyy ennusteen luotettavuusvälikin. Eli jos lähtee ennustamaan, pitää myös spekuloida niillä tulevaisuuden skenaarioilla ja sitten pohtia, miten todennäköinen mikäkin skenaario on. Muuten kyse ei ole ennustamisesta. Itse en tuota spekulointia osaa, joten siksi en yritäkään ennustaa, vaan odotan suosiolla mitä tuleman pitään.
 
Tulevaisuuden ennustaminen silloin kun sitä tekevät ne ennusteita työkseen laativat tyypit, jotka homman osaavat (taloudesta, ilmastonmuutoksesta, urheilumenestyksestä tai mistä tahansa muusta), ei koskaan perustu vain nykyhetkeen, vaan siinä on mukana aina ne mahdolliset kehityssuunnat, joiden perusteella sitten määräytyy ennusteen luotettavuusvälikin.
Tämä pitää paikkansa. (Noita kehityssuuntia jne. pitää kuitenkin arvioida ennusteen nykyhetkestä käsin.)

Eli jos lähtee ennustamaan, pitää myös spekuloida niillä tulevaisuuden skenaarioilla ja sitten pohtia, miten todennäköinen mikäkin skenaario on. Muuten kyse ei ole ennustamisesta.
Skenaariopohjainen mallinnus on toki yksi vaihtoehto tulevaisuuden ennustamiseen, mutta käsittääkseni myös muita menetelmiä on olemassa.

Itse en tuota spekulointia osaa, joten siksi en yritäkään ennustaa, vaan odotan suosiolla mitä tuleman pitään.
Oma näkemykseni on, että erilaisia ennusteita, spekulaatioita, veikkauksia ja arvauksia voi heitellä ilmoille vähän kevyemminkin perustein -- kunhan on jälkikäteen valmis myöntämään, mitkä heitoista menivät metsään, eikä vain tyydy osoittelemaan niitä kikkareita, jotka seinään sattuivat tarttumaan.
 
Tulevaisuuden ennustaminen silloin kun sitä tekevät ne ennusteita työkseen laativat tyypit, jotka homman osaavat (taloudesta, ilmastonmuutoksesta, urheilumenestyksestä tai mistä tahansa muusta), ei koskaan perustu vain nykyhetkeen, vaan siinä on mukana aina ne mahdolliset kehityssuunnat, joiden perusteella sitten määräytyy ennusteen luotettavuusvälikin. Eli jos lähtee ennustamaan, pitää myös spekuloida niillä tulevaisuuden skenaarioilla ja sitten pohtia, miten todennäköinen mikäkin skenaario on. Muuten kyse ei ole ennustamisesta. Itse en tuota spekulointia osaa, joten siksi en yritäkään ennustaa, vaan odotan suosiolla mitä tuleman pitään.
Tämän tekstin hieman kyseenalaistaisin:

1. Eihän kaikki ennustaminen, ammattilaistenkaan tekemä, perustu skenaariospekulaatioon. Kaikki meistä myös ennustavat päivittäisessä elämissämme jatkuvasti, ja hyvin ennustammekin.

2. "Ammattiennustajien" kollektiivinen osaaminen on kyseenalaistettu, dataan perustuen, voimakkaasti varsinkin taloudessa ja muissa kaoottisissa järjestelmissä.

3. Luotettavuusvälejä voidaan ja useimmiten muodostetaankin ilman erilaisia skenaariota tai niiden todennäköisyyksiä.
 
Muurinen on tosiaan tällä hetkellä Suomen miesten koripallomaajoukkueen tulevaisuuden kannalta se kaikkein suurin kysymysmerkki, johon liittyvistä epävarmuustekijöistä kertonee paljon se, että edes hän itse ei tiedä, onko hänellä tällä hetkellä pelaamisen estävää vammaa.
giphy.gif
 
Eräs kielimalli ennusti "Signaali ja kohina" -kirjan oppeja soveltamalla Susijengin menestyksen EuroBasket 2025 -kisoissa.
  • Signaali:
    • Kotietu: Suomi pelaa alkulohkon Tampereella, mikä on merkittävä etu.
    • Tähtipelaajat: Lauri Markkanen (NBA), Mikael Jantunen (Fenerbahce), Sasu Salin ja Olivier Nkamhoua tuovat kokemusta ja laatua.
    • Valmennus: Lassi Tuovi on kokenut ja tuntee joukkueen hyvin.
  • Kohina:
    • Yksittäiset harjoituspelien tulokset tai some-hype eivät ennusta todellista kisamenestystä.
    • Liiallinen optimismi kotikisojen ympärillä voi vääristää arvioita.
  • Lohkovaihe:
    • Voitot Ruotsista ja Iso-Britanniasta lähes pakollisia.
    • Montenegro-peli ratkaiseva jatkopaikan kannalta.
  • Todennäköisyysarvio:
    • Jatkoon lohkosta: 65–75 %
    • Puolivälieriin: 30–40 %
    • Mitali: 5–10 %
 
Eräs kielimalli ennusti "Signaali ja kohina" -kirjan oppeja soveltamalla Susijengin menestyksen EuroBasket 2025 -kisoissa.
  • Signaali:
    • Kotietu: Suomi pelaa alkulohkon Tampereella, mikä on merkittävä etu.
    • Tähtipelaajat: Lauri Markkanen (NBA), Mikael Jantunen (Fenerbahce), Sasu Salin ja Olivier Nkamhoua tuovat kokemusta ja laatua.
    • Valmennus: Lassi Tuovi on kokenut ja tuntee joukkueen hyvin.
  • Kohina:
    • Yksittäiset harjoituspelien tulokset tai some-hype eivät ennusta todellista kisamenestystä.
    • Liiallinen optimismi kotikisojen ympärillä voi vääristää arvioita.
  • Lohkovaihe:
    • Voitot Ruotsista ja Iso-Britanniasta lähes pakollisia.
    • Montenegro-peli ratkaiseva jatkopaikan kannalta.
  • Todennäköisyysarvio:
    • Jatkoon lohkosta: 65–75 %
    • Puolivälieriin: 30–40 %
    • Mitali: 5–10 %
Katsoitko kielimallin lähteet? Noita pointteja kun katsoo, niin melkein luulisi, että koripallo.com/keskustelut on yksi merkittävä lähde ;)
 
Neljän vuoden päästä kuitenkaan kukaan todella merkittävistä tämän hetken pelaajista Sasua lukuunottamatta ei liene poistunut teoreettisesta vahvuudesta, jos on pysynyt ehjänä, ja suurin osa on vielä oikein optimaalisessa iässä. Etenkin kun huomioi, että tuo teoreettinen huippuikä on ihan juuri sitä - teoreettinen. Se ei kerro mitään yksittäisestä pelaajasta eli 32-vuotias Markkanen voi ihan yhtä hyvin olla parempi, huonompi tai yhtä hyvä kuin 28-vuotias Markkanen.

Ja vaikka me oltaisiin neljän vuoden päästä hieman huonompi tai parempi kuin nyt, niin silti se ei välttämättä tarkoita parempaa tai huonompaa kisamenestystä.

Nykyisessä kisaformaatissa tuuri lohkojaossa ja jatkovastustajissa näyttelee todella isoa roolia. Samoin yksi pöljä heittopäivä saattaa ratkaista todella paljon suuntaan tai toiseen.. Esimerkiksi viime em-kisoissa me voitettiin Puola alkulohkossa 30 pinnaa, mutta Puola eteni välieriin saatuaan huonommalla alkulohkosijoituksella helpommat jatkovastustajat kuin me. :( Ekassa pudotuspelissä Puola tiputti Ukrainan ja seuraavaksi he tiputtivat Slovenian jatkosta. Kyllä ainakin itse olisin ottanut ennemmin Slovenian vastaan kuin Espanjan.

Nytkin jatkovastustajat näyttävät pahalta. Vaikka me onnistuttaisiin nappaamaan esim. lohkon 2. sija, niin siltikään siitä ei ole tarjolla palkintoa kun todennäköisesti Latviassa tulee heti vastaan Turkki tai Latvia.
 
Todennäköisyysarvio:
  • Jatkoon lohkosta: 65–75 %
  • Puolivälieriin: 30–40 %

Nämä nyt ovat sitten ihan hatusta heitettyjä, vaikka muut (tosin hyvin vähäiset) pointit ovat jopa yllättävän fiksuja nostoja. Tämä tarkoittaisi että Suomen mahdollinen neljännesvälierä olisi noin 50-50 ottelu, vaikka sieltä tulee vastaan joku Serbia-Latvia-Turkki kolmikosta tyyliin 90% todennäköisyydellä.
 
1. Eihän kaikki ennustaminen, ammattilaistenkaan tekemä, perustu skenaariospekulaatioon. Kaikki meistä myös ennustavat päivittäisessä elämissämme jatkuvasti, ja hyvin ennustammekin.

2. "Ammattiennustajien" kollektiivinen osaaminen on kyseenalaistettu, dataan perustuen, voimakkaasti varsinkin taloudessa ja muissa kaoottisissa järjestelmissä.

3. Luotettavuusvälejä voidaan ja useimmiten muodostetaankin ilman erilaisia skenaariota tai niiden todennäköisyyksiä.
Tämän tekstin tarkoitus on kommentoida miten voidaan ennustaa Suomen tulevaa menestystä pitkällä aikavälillä

FIBAn raportti migraatiosta kertoo kuinka paljon suomalaisia pelaa koripalloa ulkomailla. Vuonna 2024 niitä oli 120 pelaaja. Suomalaisia valmentajia oli ulkomailla noin kymmenen.

Seuraamalla pitkällä aikavälillä ulkomailla työskentelevien pelaajien ja valmentajien määrää ja sen kehitystä nähdään ollaanko menossa isossa kuvassa eteenpäin vai taaksepäin. Seuraamalla muiden maiden vastaavia lukuja näemme karkeasti miten kilpailukykyisiä olemme muihin maihin verrattuna.

USA tuottaa ulkomaille pari tuhatta pelaajaa vuodessa. TOP5-sijoille pääsisi 500 pelaajalla. Suomen pelaajatuotanto ulkomaille on siis liian alhaista.

Sisuryhmät ja vastaavat jahtaavat menestystä ikään kuin kirurgin veitsellä tai tarkka-ampujan lailla. Tuloksen saa varmemmin, kun työkaluna on moukari. Ei pidä ainoastaan tuijottaa terävintä huippua vaan jotain pitää tapahtua myös sen huipun takana.
 
Viimeksi muokattu:
MTV:n mukaan Muurinen pelaa torstaina Puolaa vastaan. Tämä tarkoittanee sitä että Amzil nyt tippuu ulos joukkueesta valitettavasti.
Ei kyllä todellaan ollut loukkaantuminen kyseessä Muurisella, koska tämä on ollut jo jonkin aikaa niin arvattavissa, että pelaa juuri viimeisen harjoituspelin. Tämä lisää mielenkiintoa peliä kohtaan ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, että miten monta minuuttia Muurinen pelaa.
 
Nämä nyt ovat sitten ihan hatusta heitettyjä, vaikka muut (tosin hyvin vähäiset) pointit ovat jopa yllättävän fiksuja nostoja. Tämä tarkoittaisi että Suomen mahdollinen neljännesvälierä olisi noin 50-50 ottelu, vaikka sieltä tulee vastaan joku Serbia-Latvia-Turkki kolmikosta tyyliin 90% todennäköisyydellä.
Joo nuo puolivärieriin ja mitalin todennäköisyydet ovat selvästi yläkanttiin. Sanoisin että puoliväieriin todennäköisyys on noin 10 % ja mitali noin 1 prosentti. Mutta alkulohkosta jatkoon todennäköisyyttä pidän aika hyvänä ennustuksena.
 
Kuten aiemmin taisin kommentoida, itse ottaisin Miron tämänhetkisten otteiden valossa ehkä mieluummin Kantosen mukaan. Ei siksi, että Kantonen olisi mielestäni parempi pointti, vaan siksi, että pystyisi monipuolisuudellaan paikkaamaan aika montaa pelaajaa tarvittaessa, ja hoitaisi hommansa turhia hötkyilemättä silloin, kun kentälle pääsisi. Toki tämä vaatisi sitä, että Seppälä sitten kakkospointtina pelaisi siellä osaamisensa ylärajoilla. Puolaa vastaan peli kuitenkin sen hetken kun Kantonen oli kentällä, toimi itse asiassa todella hyvän näköisesti ilman varsinaista pointtia. Toki Puola ei ole se oikea mittari EM-tavoitteisiin nähden.... Että suo siellä, vetelä täällä.

En voisi olla enempää samaa mieltä.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös