Hyviä päiviä saisi vain olla enemmän kuin niitä huonoja. Vai tyydytäänkö joka kisoissa pienen kiusaajan rooliin? Vai mentäisiinkö kisoihin joskus asenteella että pärjätään?
Sanoisin että Grandisonin täytyisi löytää ensin roolinsa ja vahvuutensa Euroopassa, sitten voisi katsoa uudestaan maajoukkuekuvioita. Kaveri profiloitui heittäjänä ekan neljän yliopistokauden aikana, joista kaksi meni hyvässä konferenssissa, mutta sitten kausi Dukessa oli lässähdys, vastuuta ei oikein tullut eikä heittokaan mainittavasti uponnut. Näin ehkä valmistautuminen kovempaan pelaamiseen ja nopeisiin heittotilanteisiin jäi tekemättä, eikä tuo sitten seurajoukkueessakaan onnistunut (kolmoset 28%).Toivottavasti Grandisonin viimeiset esiintymiset Suomen paidassa. Aivan turistina joka kerta
Ainakin päävalmentajan jatkuvat kommentit näitä huippumaita vastaan eivät kerrot siitä, että otteluita lähdetään voittamaan. Jo MM-kisoissa puhuttiin, että lähdetään nauttimaan ja eilisen pelin pressissä kertoi puolestaan näin:Materiaaliero on kuitenkin otettava huomioon. Onko muuten jotain todisteita siitä, että pelaajat lähtevät vain kiusaamaan, eivätkä pärjäämään?
Ainakin päävalmentajan jatkuvat kommentit näitä huippumaita vastaan eivät kerrot siitä, että otteluita lähdetään voittamaan. Jo MM-kisoissa puhuttiin, että lähdetään nauttimaan ja eilisen pelin pressissä kertoi puolestaan näin:
”– Tulimme MM-hopeamitalistin kotisaliin nauttimaan ja taistelemaan…”
En itse ymmärrä miksei puhuta ääneen ”tulimme voittamaan”.
Tosiaan hyvä ja positiivinen esitys eilen Suomelta, mutta ehkäpä tuo Serbiakaan ei aivan terävimmillään eilen ollut. Guduric jäi muun muassa viiteen pisteeseen, osittain kyllä Valtosen erittäin hyvän puolustustyöskentelyn ansiosta.Materiaaliero on kuitenkin otettava huomioon. Onko muuten jotain todisteita siitä, että pelaajat lähtevät vain kiusaamaan, eivätkä pärjäämään?
Eräs toisenlainen, faktoihin perustuva todiste ainakin usein löytyy, myös eilen. Pelaajien seurajoukkueet; siinä oli eilenKIN valovuosien ero Suomen ja Serbian välillä.
Enkä mä sillä, etteikö eilinen viimeinen 15 minuuttia ollut heikkoa. Mutta itse etukäteen ajattelin, että on semmoista 30 minuuttia ja 10 minuuttia sitä, mitä eilen oli 25 minuuttia. Tämä oli todella positiivinen yllätys. Ja eivätköhän ne vastustajan Euroliiga-pelaajatkin antaneet jonkinlaisia näyttöjä olympialaisia kohden, vaikka kilpailullisesti heille tämä karsinta toki lähes samanlainen läpijuoksu kuin kisaisännille.
Grandison vaikuttaa välillä siltä, että kontaktit eivät ole miehen vahvinta aluetta. Ulkoisesti katsottunahan (noin niin kuin korisominaisuuksien suhteen) miehellä kuvittelisi olevan edellytyksiä Euroopassa mukavastikin.
Tosiaan hyvä ja positiivinen esitys eilen Suomelta, mutta ehkäpä tuo Serbiakaan ei aivan terävimmillään eilen ollut. Guduric jäi muun muassa viiteen pisteeseen, osittain kyllä Valtosen erittäin hyvän puolustustyöskentelyn ansiosta.
Suomen aloitusviisikko pärjäsi hienosti läpi ottelun, etenkin tuolla puolustuspäässä, mutta kyllä Suomen taito- ja fysiikkavaje oli aikamoinen varsinkin kun penkin puolelle mentiin. Olenko myös ainoa, jonka mielestä välillä näyttää siltä, että 213-senttinen NBA-pelaajamme on maamme paras pallonkäsittelijä? Maxhuni siihen edelle kyllä varmaan kiilaa, mutta kyllähän se jostain kertoo, että Jantunen, A. Murphy (aikoinaan) ja Madsenkin välillä pelinrakentajina tai pallonylöstuojina toimivat. Ei siinä, erittäin fiksuahan tuo toiminta varsinkin eilen oli ja ehkäpä Suomi tullaan tulevaisuudessa tuntemaan maailmalla juuri tällaisesta innovatiivisuudesta. Pallonylöstuojan rooliin aina se, jota vastustajan isoin puolustaa!
Grandison vaikutti eilen jopa hieman kevyemmältä kuin kesällä eikä vakuuttanut millään saralla. Jotain siellä kuitenkin täytyy taustalla olla, että mies oli pelin alussa Palmia edellä rotaatiossa. Vaikea nähdä, että hänen osakkeensa tämän ikkunan aikana Euroopassa paljon nousisivat, joten olisiko kevään mittainen sopimus Suomeen mahdollista?
Raitasta täytyy kommentoida sen verran, että varmaan paras näkemäni peli häneltä tuo eilinen ja täytti kyllä paikkansa ihan hyvin. Silti on mielestäni traagista, miten tuolla pituudella ja heittotaidolla varustettu pelaaja on päästetty niin helpolla tuonne lähelle koripalloilijan parasta ikää. Fysiikkansa, pituus poislukien, muistuttaa enemmän kilpatanssijaa kuin koripalloilijaa.
Kuten eräs viisas mies (nimikirjaiminaan KP) podcastissaan sanoi, tuosta Espanjan joukkueesta puuttuu korintekovoima. Gasolin veljesten aikaan oli selvä identiteetti pelata heidän kauttaan, ja olihan tuolloin joukkueessa paljon muitakin kovia skoraajia (Navarro, Rudy, Llull jne). Rudy ja Llull ei tänä päivänä enää tuohon pysty (kumpikaan ei kylläkään tässä ikkunassa mukana edes ollut) eikä tilalle oikein ole tullut aivan kärkipään skoraajia. Hernangomezin veljekset ehkä lähimpänä tätä, mutta Juancho joka näissä peleissä oli mukana, pelannut todella vaikean kauden Euroliigassa NBA-vuosien jälkeen, eikä ole päässyt oikein rytmiin. Joutui molemmissa peleissä pitkiksi ajoiksi penkille, ja pelasi molemmissa vain 18min heittäen 3/13. Kuitenkin tuosta ryhmästä Rubion jälkeen ehdottomasti nimekkäin pelaaja, taso ei kuitenkaan valitettavasti ollut lähelläkään sitä. Espanjalla on kyllä todella laaja ja tasainen materiaali, mutta se aivan absoluuttinen huippu puuttuu. Samaa ongelmaa oli jo Mm-kisoissa.Aika mielenkiintoisia tuloksia eiliseltä kierrokselta. Belgia taittoi Espanjan (kuten myös EM22-kisoissa), Bulgaria voitti Saksan ja Portugalikin niukasti Ukrainan. Turkki euroliigapelaajineen voitti Islannin hädintuskin kotonaan buzzer beaterilla.
Lyhyet valmistautumiset varmaan osittain selittävät näitä tuloksia, mutta on myös niin, että todella monella Euroopan maalla on käytössään ainakin viisikollinen kovan tason euroammattilaisia (vaikkapa lilliputti Islannilla). Tällainen maa on myös Suomi, mutta Markkasen ansiosta pelaamme mieluummin tuolla sijoilla 8-20 kuin 20-32.
Tanskan Georgia-matsin kooste.
Tanskalla on Lundbergissä tänään kentän paras pelaaja. Mutta en tuosta Georgia-voitosta huolimatta nyt keksi mitään syytä, miksi Susijengin ei pitäisi tuota ryhmää kepittää ihan kunnolla. Tanskaa on nyt kovasti jopa hehkutettu jotenkin kovasti nousevana voimana.
Kovin tyhjältä se omaan silmään silti näyttää Lundbergin takana. Siis ei mikään ihan surkimus, jolla ei mitään saumoja olisi - kuten tuo Georgia-pelikin osoittaa. Mutta tuollaisia Espanjan kakkosliigan ja Bulgarian yms. ukkoja ja ikärakennekin pyörii siellä kolmenkympin kieppeillä.
Povaan Susijengille 10+ pinnan voittoa.