Vs: Tampereen Pyrintö 2010-2011: Hallitseva Suomen Mestari Dynastiaa Rakentamassa
Avataanpa nyt sitten tätä Pyrintö-keskustelua, kun päästiin karsinasta pitkästä aikaa. 8]
Mietin Pyrinnön potentiaalia nousta tosissaan suomalaisen koripalloilun huipulle pitkällä tähtäimellä. Juniorityötä Tampereella kai on saatu tehtyä suht hyvin jo pidemmän aikaa, mitä nyt Namikan toimintaa seuranneena voisin todeta siellä otteen lipsuneen viime vuosien aikana. Pyrintö on kuitenkin kasvattajaseura, jossa junnuille tarjotaan hyvää valmennusta ja heiltä myös vaaditaan sitoutumista hommaan oikeasti. Ja tulokset ovat olleet hyvät, kuten viime kaudellakin voitiin todeta.
Edustusjoukkue sen sijaan on ollut jo todella pitkään alennustilassa ja hommaa on hoidettu säästöliekillä. Damon Williamsin tulo kaupunkiin aikoinaan nosti profiilia ja kaverin juurtuminen tänne mahdollisti omalta osaltaan viimeisen kahden kauden menestystarinan. Valmennuspuolella Pyrintö onnistui erinomaisesti ottaessaan puikkoihin nuoren ja intohimoisen Pieti Poikolan. Nämä kaksi kulmakiveä ovat kuitenkin molemmat luksusta, jonka varaan Pyrintö ei voi pitkässä juoksussa laskea. Damonin uran pituudesta en lähde tekemään arvioita, mutta vuosia lienee vähemmän jäljellä kuin niitä on takana. Lisäksi ikä tuo mukanaan pelillisen tason tippumisen jossain vaiheessa, se on vääjäämätön fakta. Poikolan luulisi hakevan urallaan vielä Pyrintöä suurempia haasteita, joten nauttikaamme hänen valmentamisestaan niin kauan kuin sitä herkkua on tarjolla.
Keskustelin Jarmo Hakasen kanssa toissa vuoden playoffsien aikaan Pyrinnön luomasta pienestä korisbuumista, joka oli viemässä joukkuetta kohti mitalikamppailuja. Hakanen kertoi minulle tuon loppukauden näyttäneen kuinka paljon potentiaalia tässä kaupungissa on ja kuinka aivan liian pitkään hommia oli tehty vääristä lähtökohdista. Hän sanoi, että seuraavasta kaudesta lähtien puhaltaisivat uudet tuulet ja puuhastelun aika olisi ohi (vapaa tulkinta). Toki Pyrintöä on hoidettu ihan hyvin, koska taloudellisia vaikeuksia ei liiemmin yleisseuralla ole ollut ja junioripuolella homma toimi. Mutta huippukoripalloilun näkövinkkelistä kaikkea ei oltu tehty parhaalla mahdollisella tavalla.
No, Hakasen sanat saivat viime kaudella pontta mestaruuden myötä. Koko kaupunki oli joukkueen takana, tosin sadan metrin jonot saatiin aikaiseksi vasta ratkaisevaan viidenteen peliin. Silti näin mestaruuteen johtaneen kaudenkin jälkeen olen jäänyt miettimään onko tässä kysymyksessä monien yhteensattumien ja toiminnan hetkellisen ryhdistäytymisen tulos vai pidempiaikainen suuntaus, jolla Tampereesta tehdään suomikoriksen kiistaton Mekka tulevaisuutta ajatellen?
Pietin ja Damonin poistaminen yhtälöstä sikseen, onko organisaatiolla rahkeita tehdä tuotteesta oikeasti huippulaatuinen? Myönnän, että viime kaudella yritystä jo oli. Pelaajaesittelyä, satunnaista multimediatarjontaa, ajoittain hyvä dj, pientä väliaikaskabaa ja sen semmoista. Mutta ottelutapahtumasta paistoi vieläkin läpi, että hommaa pusketaan eteenpäin talkootyöllä ja puitteet varsinaisen pelin ympärillä eivät olleet kovin houkuttelevia.
Esimerkkinä vaikkapa tuo kangas tulostaulun vieressä, johon heijastettiin pelaajakuvia ja highlighteja matseista. Hieno idea, mutta näitä matsihailaitteja vaan ei tainnut kauden aikana kolmea enempää olla? Kuinka hienoa olisi, jos niitä olisi jokaisesta edeltävästä kotipelistä? Jos pelaajaesittelyitä vietäisiin pidemmälle kuin kuva-nimi-paino-pituus-ikä faktoihin? Haastatteluita, yksilöllisiä hailaitteja... Nämä toki vain pieniä asioita kokonaisuuden kannalta, mutta nostaisivat tuotteen kiinnostavuutta, laatua ja tapahtuman viihtyisyyttä mielestäni kummasti.
Toinen asia tietenkin Pyynikin sopivuus menestyvän joukkueen kotiareenaksi pidemmässä juoksussa. Tokihan Pyrintö siirtyy kaupunkiin valmistuvaan suurhalliin pelaamaan, kunhan hanke saadaan vietyä loppuun asti? Jo nyt Hakametsän halli kovettaisi kovasti...
Palkkaa pelaajille, kovia jenkkejä Tampereelle, huippuvalmentaja, organisaatioon enemmän palkallisia työntekijöitä, joilla oikeanlaista ammattitaitoa. Varainhankintaa täytyy tietysti silloin tehdä, mutta Tampere on mielestäni osoittanut viimeisen kahden vuoden aikana olevan hedelmällistä maata huippukoriksen ylläpitämiselle pidemmälläkin tähtäimellä. Ja sen voin sanoa, että viime kaudella nähdystä pelaamisesta innostuisivat jo tuularitkin. Mestaruuden mukanaan tuoma tilaisuus on hyödynnettävä, mutta onko Pyrinnöstä siihen myös ilman Pietiä ja Damonia?
