Vs: Tapiolan Honka 2011-2012
Espoon kaupungin räjähdysmäinen kehitys ja väestönkasvu viimeisten 40 - 50 vuoden aikana on ollut ainutlaatuinen tarina Suomen olosuhteissa. Väestöstä merkittävä osa on tästä syystä muualta Suomesta ja ulkomailta tänne muuttaneita. Merkittävä osa väestöstä vaihtaa asuntoaan myös pääkaupunkiseudun sisällä kunnasta toiseen elämäntilanteen ja työpaikan perässä. Tässä olosuhteessa joukkueurheilussa on iso haaste rakentaa paikallisidentitettiin perustuvaa vuorovaikutussuhdetta edustusjoukkueen ja sen fanien välille.
Toisaalta joukkueurheilu on huomattavassa asemassa kuntaan kotoutumisen ja kotipaikkahengen löytämisen juurruttamisessa. Helsingin pyrkimykset nielaista mm. Espoo kuntaliitoksen kautta olisi onneton ratkaisu myös seuraväen kannalta. Espoon joukkueurheilun lippulaivojen menestys suosituissa palloilulajeissa, kuten kori- ja jalkapallossa, salibandyssä sekä jääkiekossa on merkittävää vastamyrkkyä tälle kuntafuusio ajattelulle.
Tapiola, Otaniemi ja Keilaniemi muodostavat yhdessä kokonaisuutena Suomen dynaamisimman kehityksen moottorin, missä tiede, talous ja taide (sisältäen urheilun) symbioottisena ns. 3 -T alueena ovat merkittävä Suomen globaalia kilpailukykyä ja hyvinvointia driverina ajava alue. Tässä ympäristössä koripallon tapaisen älyä vaativan lajin edustajana Tapiolan Hongan pitäisi olla luontevaa toimia, kuin kotipesässään konsanaan.
Tätä viitekehystä vasten olisi siksi laajemminkin erittäin suotavaa, jos Tapiolan Honka kykenisi jatkamaan mahdollisimman pian noin 5 vuosikymmentä lähes keskeytyksettä jatkunutta traditiota läsnäolosta koripallon korkeimmalla sarjatasolla. Ei voi muuta kuin kannustaa Tapiolan Honkaa tässä pyrkimyksessään. 8]
