Vs: Tapiolan Honka 2013-2014
Joo. Ei sitten jäänyt Kisahallin reissulta paljon lastenlapsille kerrottavaa. Vaikka matsi numerojen valossa olikin aika pitkälle tasainen, koko ajan oli jotenkin ihan selvää, että Torppa voi koska tahansa halutessaan repäistä sen ratkaisevan eron. Neljännelle jaksolle asti kesti, ennen kuin ToPo Kesäsen siskokset eroa tosissaan alkoi repiä, mutta sitten sitä tulkin ihan reippaasti. Hauska, tai hauskuus riippuu tietysti siitä, kenen kannalta asiaa ajatellaan, yksityiskohta olikin, että Kesäset tekivät kotijoukkueen viimeiset 18 pistettä.
Pere peluutti ykkösnyrkkiään aika säästeliäästi, mikä varmasti osaltaan vaikutti siihen, että ero pysyi aika pienenä. Laaksonen ja Vilma Kesänen toki oli paljon kentällä, mutta esim. Roberson sai vielä totutella jet lagiin ja pelasi vain reilu 21 minuuttia. Hongalta Harrison pelasi reilu 35 minuuttia.
Tiedä sitten, oliko Kisiksen valoissa jotain outoa, vai mikä oli, mutta molemmat joukkueet heittelivät ihan minne sattui. Välillä osui koriinkin, mutta vaikka pallo oli paljon matkalla korille päin, niin pisteitä tuli tosi vähän. Voittajan kakkosprosentti oli 33 % ja häviäjän 28 %. Se kertoo aika paljon pelin ilmeestä. Toinen tilastomerkintä, joka kertoo pelistä, on Hongan 28 menetystä ja Torpan 20 riistoa. Honka yhtäältä hätäili, mutta toisaalta ToPo piti kyllä paintin niin tiukasti hallussaan, että jos sinne joku yritti ajaa, niin yleensä pallo hukkui. Syötöillä korin alle ei ollut mitään asiaa. Välillä kävi valitettavasti mielessä, että miksi nämä kaksi joukkuetta ovat samassa sarjassa.
Hongalta puuttui Menna, mikä tietysti osaltaan selittää hampaattomuutta korin alla. Anttila pelasi 3 ja puoli minuuttia, eli melkein koko matsi pelattiin ilman sentteriä. Mutta kyllä tämän pelin jälkeen on aika ilmeistä, että Hongan on koko lailla turha haaveilla viime kevään suorituksen uusimisesta. Sarjassa vaan on kolme jengiä, jotka ovat niin eri tasolla, ettei mitään jakoa ole. Ei, vaikka sieltä joku(nen) avainpelaaja olisi loukkaantunutkin.
Harrison vaikutti aika turhautuneelta tilanteeseen. Jenkki jäi 9 pisteeseen, eikä tehnyt tokalla puoliskolla yhtään pistettä. Levypalloja hän kirjautti sentään 14, mutta (peli-)ilme oli suuren osan ajasta aika haluton. Vaikkei Harrison nyt mikään päivänpaiste ole koskaan ollut, niin nyt kyllä näytti aika pahalta. Parhaana pelaajana palkittiin 11 pistettä heittänyt Rantanen. Ainoa vaihtoehto parhaaksi pelaajaksi olisi ollut samat pisteet heittänyt Koskimies.
Torpan pelaajista minunkin silmissäni ykköseksi nousi parhaana palkittu Vilja Kesänen. Tilastoissa monikin pelaaja oli vahvempi, mutta Vilja otti ison roolin siinä vaiheessa, kun peli ratkaistiin. Olen tätä ennenkin tainnut sanoa, mutta Vilja Kesänen näyttää ihan eri pelaajalta kuin viime kaudella Hongassa. Hän ottaa paljon rohkeammin ratkaisuja ja myös onnistuu niissä useammin. Laaksonen oli tietenkin tilastoykkönen hävyttömällä 19/21 tilastollaan. Vilma Kesänen syötti 4 koria ja Hölttä paukutti 14 pistettä.
Jatkossa Menna pitäisi saada kuntoon. Tai sitten hankkia jostain joku rouhijasentteri vahvistamaan joukkuetta. Rahaa moiseen hankintaan ei vaan taida olla?
No, oli miten oli, tämän illan peli on aika unohtaa ja keskittyä lauantain Huima-matsiin. Huimalla on ollut raskas tammikuu, kun vastassa ovat olleet Torppaakin kovempi kärkikaksikko ja Catz-matsista seuraavana päivänä Vorsa, joka saikin äänekoskelaisilta aika rumasti nekkuunsa. Marraskuussahan Honka pelasi kauden parasta koristaan, ja minäkin taisin silloin lupailla valoisia aikoja. Silloin Huima oli vain vastaantulija. Nyt on kuitenkin kokonaan toinen matsi edessä. Tsemppiä matsiin ja siihen valmistautumiseen! Marraskuu kuitenkin näytti sen, että Huima on voitettavissa. Katsomossa on muuten hyvin tilaa, eli tulkaapa nyt katsomaan!