- Viestejä
- 2 219
Vs: Topikki kaikelle turhalle 2
BSPN ja hyvä eivät jostain syystä mahdu samaan lauseeseen.
Mutta jos otetaan tämä ikuisuuskysymys keskustelun aiheeksi niin olisiko Shaq hyvänä vaparin heittäjänä mielenkiintoisempi/viihdyttävämpi pelaaja? Edes parempi?
Olettaen että vapareiden sijaan vuosien varrella olisimme nähneet tuplasti enemmän donkkeja O'Nealilta voisi ajatella asiaa näin.
Jokaisella pelaajalla on kuitenkin heikko kohta. Shaqin kohdalla ensimmäisenä tulee mieleen kai vaparit huonon/vaihtelevan työetiikan ohella.
Naturally the answer would be aye. Moni tarttuu kaukosäätimeen jos peli muuttuu vaparifestariksi, aivan syystä. Mutta..
NBA muuttaa muotoaan kuin kamelentti. Jokainen vuosikymmen tuo erilaista koripalloa. Fyysisyys, kovuus, "hard fouls" yms. ovat jääneet vähemmälle Sternin hiljaa siistiessä NBA:ta "koko perheen ohjelmaksi". Shaq olisi NBA-sanakirjassa liitetty termiin "sumo-wrestler".
Näin voisi sanoa jos verrataan 80/90-luvun korikseen. 80-luvulla ei tietääkseni edes ollut flagrant-virheitä, 90-luvulla nähtiin usean pelaajan taistelua parketilla joka muistutti enemmän MMA:ta kuin NBA:ta, tämä oli mielestäni enemmän hyväksi lajille kuin nykyinen linjaus joka monesti johtaa pillikonserttiin. O'Neal on juuri sen tyyppinen pelaaja joka sopii "old school" - peliin, vaikkakaan ei niinkään vapariviivalle.
5000 ohi heitettyä vaparia tuo jokaiselle erilaisen ensireaktion. Minusta se kertoo minkä luokan pelaajasta on kyse. Harva pääsee uransa aikana lähellekkään 5000 yritystä. 5000 ohi n. 50% nopealla diskreettimatematiikalla yli 10 000 vaparia. Tietäen miten Hack-A-Shaqia on käytetty since 92' täytyy nostaa hattua O'Nealille esimerkillisesti dominoivasta korinalusvoimasta.
BSPN ja hyvä eivät jostain syystä mahdu samaan lauseeseen.
En nopeasti läpiluettuna löytänyt montaa adjektiivia koko artikkelista.
Mutta jos otetaan tämä ikuisuuskysymys keskustelun aiheeksi niin olisiko Shaq hyvänä vaparin heittäjänä mielenkiintoisempi/viihdyttävämpi pelaaja? Edes parempi?
Olettaen että vapareiden sijaan vuosien varrella olisimme nähneet tuplasti enemmän donkkeja O'Nealilta voisi ajatella asiaa näin.
Jokaisella pelaajalla on kuitenkin heikko kohta. Shaqin kohdalla ensimmäisenä tulee mieleen kai vaparit huonon/vaihtelevan työetiikan ohella.
Muotoillaan tämä kysymys paremmin.. Is the Hack-a-Shaq strategy good for the game?
Naturally the answer would be aye. Moni tarttuu kaukosäätimeen jos peli muuttuu vaparifestariksi, aivan syystä. Mutta..
NBA muuttaa muotoaan kuin kamelentti. Jokainen vuosikymmen tuo erilaista koripalloa. Fyysisyys, kovuus, "hard fouls" yms. ovat jääneet vähemmälle Sternin hiljaa siistiessä NBA:ta "koko perheen ohjelmaksi". Shaq olisi NBA-sanakirjassa liitetty termiin "sumo-wrestler".
Lienee selvää että valtaosa lajin ystävistä ja sivusta seuraajista ovat yhtä mieltä että nykyistä NBA:ta hyvin kuvaava adjektiivi olisi "soft", soft like toilet paper.
Näin voisi sanoa jos verrataan 80/90-luvun korikseen. 80-luvulla ei tietääkseni edes ollut flagrant-virheitä, 90-luvulla nähtiin usean pelaajan taistelua parketilla joka muistutti enemmän MMA:ta kuin NBA:ta, tämä oli mielestäni enemmän hyväksi lajille kuin nykyinen linjaus joka monesti johtaa pillikonserttiin. O'Neal on juuri sen tyyppinen pelaaja joka sopii "old school" - peliin, vaikkakaan ei niinkään vapariviivalle.
5000 ohi heitettyä vaparia tuo jokaiselle erilaisen ensireaktion. Minusta se kertoo minkä luokan pelaajasta on kyse. Harva pääsee uransa aikana lähellekkään 5000 yritystä. 5000 ohi n. 50% nopealla diskreettimatematiikalla yli 10 000 vaparia. Tietäen miten Hack-A-Shaqia on käytetty since 92' täytyy nostaa hattua O'Nealille esimerkillisesti dominoivasta korinalusvoimasta.
