Vs: Toronto Raptors - Pleijarit kutsuu!
Nyt se taas alkaa, niin pitkän odotuksen jälkeen!
Tosiaankin Raptorien kausi starttaa huomenna Philadelhiaa vastaan, äärettömän pitkän kesän jälkeen. Kesä muodostui hiljaiseksi, koska Torontolla ei ollut käytettävissään mitään varausvuoroja ja jo jopa legendaariseen maineeseen noussut GM Bryan Colangelo ei nähnyt joukkueen tarvitsevan suuria muutoksia ainakaan vielä tähän kauteen. Käännettyään kanadalaisseuran suunnan täysin ympäri (20 voittoa enemmän kuin edelliskaudella) tuomalla yhdeksän uutta pelaajaa kaupunkiin, Colangelo päätti lähteä kauteen lähes muuttumattomalla rosterilla ja kehitystä haetaankin joukkueen sisältä.
Colangelo ei malttanut kuitenkaan pitää näppejään erossa free-agent markkinoilta ja iski kiinni heti mahdollisuuden tultua Heatin heittokoneeseen Jason Kaponoon. Toisessa erittäin hyvässä liikkessä hankittiin Detroitissa alisuorittanut Carlos Delfino, joka kasvattaa joukkueen jo vahvoja ei-Pohjois-Amerikkalais värejä.
Joukkueen ennakkoasetelmat kauteen ovat täysin erilaiset viime vuoteen verrattaessa. Toisin kuin viime kauden alussa pelaajat tuntevat toisensa erittäin hyvin ja joukkuepeli alkaa näyttämään jo hivelevän kauniilta viimeisten preseason pelien perusteella. Epäitsekäs, todella tehokas ja eurooppalaista pelityyliä muistuttava hyökkäyspeli nousi joukkueen tavaramerkiksi viime kaudella. Colangeloa onkin kritisoitu sen takia, että uudet hankinnat eivät paranna joukkuetta sen jo ennestään heikoissa osa-alueissa lue. puolustus ja levypallo pelaaminen. Näyttää siltä, että Bryanille on muodostunut jonkinlainen fetissi hyökkäysvoittoista palloa kohtaan, mutta preseasonin perusteella homma näyttää toimivan kuin vasta öljytty kone. Uskoisin myös puolustuksen olevan ainakin keskinkertaisella tasolla, sillä tuntevathan pelaajat jo toisensa sekä systeemin.
PG:
TJ Ford, Jose Calderon (Darrick "Ewok" Martin)
Ford hankittiin Torontoon edellis kesänä vaihdossa Charlie Villanuevaan, liikkessä jota kritisoitiin rankasti siihen aikaan (iso-pieni). Colangelo ilmeisesti näki tulevaan kristallipallostaan, sen verran hyvin Ford kuitenkin pelasi viime kauden, varsinkin Chris Boshin loukkaantumisen ajan. Ford on kertonut medialle haluavansa olla jonain päivänä paras pelinrakentaja liigassa, kesän mentyä yläkropan voimaa treenatessa. TJ:n peli on näyttänyt erittäin kontrolloidulta preseasonin aikana ja näyttääkin siltä, että hän olisi kehittynyt selvästi päätösten tekemisessä ja heiton valinnoissa viime kauteen verrattuna. Jos Mustangiksin kutsuttu Ford, pystyy kehittämään luotettavan hyppyheiton ja pitää päänsä mukana pelissä vastustajilla tulee pitämään kiirettä.
Jose Calderon vietti loistavan kesän Espanjan maajoukkueen kanssa EM-kisoissa. Vaikka Espanja jäikin hopealle turnauksessa Calderon kehittyi huimasti ja sai kokemuksesta tärkeää itseluottamusta. Jotkut pitivätkin häntä jopa turnauksen parhaana pelaajana, josta osoituksen valinta turnauksen All-Star viisikkoon. Calderon on näyttänyt suorastaan murhaavalta muiden joukkueiden vaihtomiehiä vastaan.
Toronton ehdoton vahvuus löytyy sen pelintekijöistä suoritustason harvoin pudotessa lainkaan aloituksen ja penkin välillä. Samalla tästä voi muodostua jonkin asteista ongelmaa Calderonin olessa tarpeaksi hyvä aloittamaan jopa yli puolissa liigan joukkueista.
SG:
Anthony Parker, Carlos Delfino, Juan Dixon
Euroliigan MVP:ksi kaksi kertaa putkeen valittu Anthony Parker pelasi loistavan kauden, päästyään vauhtiin alkukauden jälkeen. Euroopan Jordaniksikin kutsuttu Parker on todellinen "glue guy" sekä joukkuepelaaja isolla J:llä. (Tästä osoituksena liigan 14. sija säädellyissä +/- tilastoissa http://www.82games.com/ilardi1.htm). Monet pitivät Parkeria viime kaudella joukkueen tärkeimpänä pelaajana, hänen puolustaessaan vastustajan huippupelaajia illasta iltaan ja upotettuuan kolmosensa huimalla prosentilla.
Carlos Delfinon ura ei päässyt missään vaiheessa oikein alkamaan edes Detroitissa. Mies onkin näyttänyt kuin uudelleen syntyneeltä dino-paidassa päästyään paljon vapaampaan rooliin hyökkäyspäässä. Carlos on kertonut medialle tämän kauden olevan viimeinen mahdollisuus itselleen NBA:ssa. Delfino tuo kaivattua levypallo ja puolustus voimaa Toronton siipeen.
Dixon on myös hyvä ase penkiltä, sille päälle sattuessaan.
SF:
Jason Kapono, Joey Graham, Jamario Moon
Kapono hankittiin siis Miamista uskomattoman heittotaitonsa takia. Tästä kertovat miehen kolmosprosentti 51,4% sekä voitto kolmos skaboissa All-Star matsin yhteydessä. Kapono on myös tarkka välietäisyyksiltä sekä pystyy liikuttamaan palloa hyvin. Toisaalta Kaponon puolustus ja levypallo pelaaminen eivät päätä huimaa.
Hyvä Joey vai paha Joey? Siinäpä vasta kysymys. Graham omaa loistavat urheilijan lahjat, joita hän ei kuitenkaan tunnu pystyvän hallitsemaan. Hyvä Joey näyttäytyi viime kaudella Garbajosan loukkaannuttua kun Graham iski pöytään tilastot 16/8r kauden 16 viimeisen pelin aikana. Play-offseissa Jerseyta vastaan Joey oli kuitenkin läpi surkea. Löytääkö Graham tarvittavan vaihteen, se jää nähtäväksi.
Jamario Moonin tarina on todella vaikuttava. 27-vuotias rookie nousi jämäsarjojen kautta vihdoin NBA rosteriin. Kaveri omaa uskomattoman ponnistusvoiman ja toivonkin että mies saisi edes hitusen peliaikaa. Tässä pientä esimakua http://www.youtube.com/watch?v=salZKbdO8LA.
PF:
Chris Bosh, Jorge Garbajosa, Kris Humphries
Joukkueen franchise-pelaaja ja ehdoton johtohahmo Chris Bosh on paininut kauden alun loukkaantumisten kanssa. Ensin viime kaudella kipeytynyt kantapää piti Boshin poissa maajoukkue puuhista ja sen jälkeen Chris satutti polvensa training-campin aikana. Avausmatsissa Boshin pitäisi olla kuitenkin suht hyvässä iskussa miehen omien puheiden mukaan. Chris on yksi liigan nopeimpia ja vaikeimmin puolustettavia isoja miehiä pysyessään aggressiivisena. Kehitettävää löytyy kuitenkin vielä etenkin puolustuspäässä ja itse odotankin Boshin nostavan tasoa tällä osa-alueella kauden edetessä.
Garbajosa mursi nilkkansa todella ilkeän näköisesti viime kauden loppu puolella, jättäen fanit kouristelemaan ja voimaan pahoin. Garbo teki kuitenkin ihme parantumisen ja löysi itsensä Espanjan EM-joukkueesta pitkien kiistojen jälkeen. Jorge on näyttänyt omia perusvarmoja otteitaan preseasonin aikana ja näyttää olevan ihan ok kunnossa nilkan puolesta. Mies pelaa aivan uskomattoman järkevää ja joukkueella uhrautuvaa peliä, joka ei näy kultaisina tilastoina vaan kunnioituksena valmentajalta ja joukkuekavereilta.
Humphries on kehittynyt roimasti Utah vuosistaan ja tuo joukkueeseen lisää korinalusvoimaa. Minuutit ovat kuitenkin tiukalla ilman loukkaantumisia.
C:
Andrea Bargnani, Rasho Nesterovic, Maceo Baston
Ehdottomasti isoimman suosikkini Bargnanin kesä meni pipariksi Italian maajoukkueen kanssa. Il Mago on kuitenkin saanut lisää lihasta kesän aikana menettämättä liikkuvuuttaan. Medialle taikuri vitsaili syöneensä koko kesän pastaa, raudan pumppauksen ohella. Preseason otteluissa Bargnanin otteet ovat kuitenkin näyttäneet loistavilta, jos ei ota huomioon muutaman ottelun virheongelmia. Levypallo pelistään kritisoitu italialainen on näyttänyt lujaa tahtoa napsia irtopalloja jopa hyökkäyspäässä. Bargnani on myös kehittynyt post pelaamisessaan ja pystyy vääntämään tehokkaammin koreja läheltä silkkisen puhtaan hypärinsä lisäksi.
Rasho on parhaassa kunnossaan sitten nuoruus vuosiensa ja se näkyy liikkuvuuden parantumisena. Slovenialainen pelasi erittäin tehokkaat EM-kisat ja tulee jatkamaan siitä mihin jäi viime kaudella. Tehokasta puolustusta ja järkevää hyökkäyspeliä sekä rauhoittava veteraani persoona.
Kaikkein eniten odotan vastustajien sisäpelaajien tuskan hetkiä heidän yrittäessään pysyä killer B:sien mukana (Bosh & Bargnani), sekä yhtä aikaa auttavansa omia guardeja kun Ford ja Calderon pyyhältävät vastustomattomasti korille. Eniten joukkueen menestys tulee riippumaan Fordin ja Bargnanin kehityksestä sekä Boshin terveydestä. Joukkue on kuitenkin erittäin laaja joka tuo mahdollisuuksia valmentaja Sam Mitchelille pitkän 82 pelin kauden aikana. Viime kaudella muuttunut koko joukkueen asenne ja imago sekä se, että jokkueessa on paljon voittajia eri tasoilta (NBA, Euroliiga, FIBA-turnaukset, College) antaa hyvän pohjan joukkueelle yhteisen sävelen löytymiseen. Uskon myös, että training camp Euroopassa Bargnanin, Calderonin ja Garbajosan kotikonnuilla yhdisti porukkaa vielä entisestään ja auttaa kauden alkua mietittäessä. Itse odotan jokkueelta vähintäänkin samanlaista tulosta kuin viime kaudella. Idän tason kuitenkin noustua pistän tavoitteekseni tuon samaisen 47 voittoa, mutta pleijareissa Raptorit nousevat toiselle kierrokselle viime kauden kokemuksen turvin.
Huh huh eipäs tarvitse taas kirjotella vuoteen enää tänne
. Toivottavasti joku jaksaa lukea..
Edit: Tuossa vielä vähän infoa joukkueesta ja avainhenkilöiden mietteitä ennen kautta http://www.sportsnet.ca/basketball/raptors_team_preview/
