Koripallo.com

U16 Poikien EM-kisat 2025

Aivan käsittämättömän huono kolmosprosentti tässä pelissä, 18,5 % (vapareissakin heikkoprosentti). Kuten aikaisemmin kirjoitin niin joukkueen valinnassa roolitusta ei ole ajateltu tarpeeksi. Heittäjät jätettiin ulos joukkueesta.
Valitettavasti sama trendi on myös U20 ja U18 joukkueissa. Heittäjät jätetään pois joukkueesta ja valinnoissa painotetaan joitain muita taitoja joista ei nähtävästi ole ollut tuloksellisesti hyötyä. Valmennuksen vastuulla on roolittaa joukkue ja pelaajien vastuu on sitä toteuttaa. Jos valmennuksen ja pelaajien roolit ei kohtaa niin lopputuloksen voi katsoa puhtaasti tuloksista. Maajoukkeavalmentajien pitäisi mielestäni tehdä enemmän yhteistyötä seuravalmentajien kanssa eikä pysyä samoissa pelaajissa vuodesta toiseen, vaikka kehitystä ei juuri ole tapahtunut. Tämä kommentti koskee enemmänkin U18 ja U20 joukkueita, mutta pakkaa voisi hieman sekoittaa ja kokeilla eri variaatioita pelaajien suhteen maajoukkuekalenterin aikana ja puhtaasti näyttöjen perusteella valita paras kokoonpano kisoihin mentäessä. Valintahetkellä parhaiden pelaajien pitäisi tulla valituksi näyttöjen perusteella eikä edustamansa seuran perusteella. Esim. HBA tekee hyvää työtä nuorten tuottamisessa pelimiehiksi mutta on tässä maassa muitakin seuroja joista löytyy hyviä roolipelaajia maajoukkueen käyttöön jos heille siihen mahdollisuus annetaan. Tyttöpuolelta pitäsi nyt ottaa mallia miten voittavia joukkueita kasataan, motivoidaan, sitoutetaan ja miten niistä kommunikoidaan mediassa.
 
Varmaan valmennuksella helpompaa valita joukkue joka sopii siihen susipelitapaan kuin ottaa sinne vaikka joku kolkkispesialisti jonka vahvuudet eivät tue pelitapaa ja hänelle pitäisi sitten piirtää oma kuvio sitä heittoa varten joka sitten sekoittaisi muun joukkueen ja varsinkin valmennuksen fokuksen? Tai ainakin siintä tulisi ylimääräistä vaivaa harjoitella joku setti jota ei välttämättä koskaan käytetä ja jos käytetään ajatus heti se että ei se kuitenkaan onnistuisi tai ohi se kolkki menee kuitenkin joten jauhetaan vaan pelikirjan mukaan ne paikat ja unohdetaan nuo spesialisti hommat. Tuskin ketään hyvää heittäjää ulos jätettäisiin jos pystyisi toteuttaa myös muuta susipeli tapaa?
 
Tuskin ketään hyvää heittäjää ulos jätettäisiin jos pystyisi toteuttaa myös muuta susipeli tapaa?
Itse uskon, että parhaat 12 pelaajaa valitaan toteuttamaan Susipelitapaa. Jos 13. paras on myös erinomainen heittäjä, niin ei mahdu mukaan. Tämä juuri häiritsee minua nuorten maajoukkueissa kun 10-12 paikoille voisi hyvin hakea erilaisia pelaajia, jotka tukevat erilaista pelitapaa tilanteen niin vaatiessa.
 
Itse uskon, että parhaat 12 pelaajaa valitaan toteuttamaan Susipelitapaa. Jos 13. paras on myös erinomainen heittäjä, niin ei mahdu mukaan. Tämä juuri häiritsee minua nuorten maajoukkueissa kun 10-12 paikoille voisi hyvin hakea erilaisia pelaajia, jotka tukevat erilaista pelitapaa tilanteen niin vaatiessa.
Ihan siis samaa mieltä, mutta ilmeisesti se ylimääräinen vaiva panostaa edes vähän kallisarvoista treeni aikaa näihin spesialisteihin tuomaan jotain susipelitavan ulkopuolelta täsmä tilanteissa ei sitten nähdä olevan vaivan arvoista.
 
Itse uskon, että parhaat 12 pelaajaa valitaan toteuttamaan Susipelitapaa. Jos 13. paras on myös erinomainen heittäjä, niin ei mahdu mukaan. Tämä juuri häiritsee minua nuorten maajoukkueissa kun 10-12 paikoille voisi hyvin hakea erilaisia pelaajia, jotka tukevat erilaista pelitapaa tilanteen niin vaatiessa.
Tätä juuri tarkoitin ja kun puhutaan hyvistä heittäjistä niin en tarkoita pelaajaa joka ei osaa/ole kykeneväinen mihinkään muuhun kuin 3 pisteen heittoon. Susipelitapaan kyllä saadaan osaava kaveri ajettua sisään mitä vanhemmaksi ikäluokat menee vaikkei sitä jokapäiväisessä harjoittelussa koko ajan suoritakaan. Valtakunnassa on joka ikäluokassa kavereita jotka ovat hyviä 3 pisteen heittäjiä, kovia puolustamaan ja kaiken lisäksi vielä fiksuja lukemaan peliä sovitun pelitavan ulkopuoleltakin. Kyse on kuitenkin reagointipelistä tilanteisiin ja vastustajaan, eikä konemainen pelitapa ainakaan tällä hetkellä näillä joukkueilla/pelaajilla valitettavasti kansainvälisellä tasolla tuo tulosta.

Vaikka kyse on nuorista niin maajoukkueissa käsittääkseni kyse on tulosurheilusta ja siitä syystä viimeaikaisten tulosten perusteella hieman tuota joukkueen kasaamiskulttuuria haastaisin ja antaisin isommalle pelaajapoolille mahdollisuuden tutustua susitapaan ja jopa tuoda siihen jotain omalaatuista, vaikka valinnat menisikin ns. isoihin kisoihin loppujen lopuksi "niinkuin aina ennenkin". Jos junnumaajoukkueiden tarkoitus ja tavoite on vain saada miesten maajoukkueeseen tulevaisuudessa muutama huippupelaaja niin sitten tuon konseptin voi jotenkin ymmärtää. Jos halutaan menestyä/voittaa joka ikäluokassa niin sitten pitäisi olla aina kilpailukykyisin ja paras joukkue jalkeilla eikä valita koko joukkuetta vain esim. potentiaalin perusteella. Jälleen kerran, tyttömaajoukkueet ovat siinä erinomaisesti onnistuneet niin rohkeasti sieltä mallia!
 
Aivan käsittämättömän huono kolmosprosentti tässä pelissä, 18,5 % (vapareissakin heikkoprosentti). Kuten aikaisemmin kirjoitin niin joukkueen valinnassa roolitusta ei ole ajateltu tarpeeksi. Heittäjät jätettiin ulos joukkueesta.
Kyllä kotimaan sarjojen parhaat heittäjät on mukana. Sarjat eivät vaan valmista näihin peleihin lainkaan. Jokaisen näistä pojista pitäisi pelata isoja minuutteja U19 SM tai vähintään U17 SM sarjoissa. Niissäkin on tempo merkittävästi alhaisempi, kun katsoin eilen myös Espanja Serbia pelin.
 
Nyt hieman kärjistetään väittämää että joukkueisiin valitut pojat eivät osaa heittää ja osaavat heittäjät on jätetty joukkueista ulos. Eivät esim U16-joukkueeseen valitut pojat ole keskimäärin sen huonompia heittäjiä kuin joukkueesta tällä kertaa rannalle jääneetkään keskimäärin jos tutkitaan kotimaan junnusarjojen tilastoja. Mutta on kovin eri asia osua kaaren takaa U16 SM-sarjan tempossa ja niitä puolustuksia vastaan kuin EM-kisojen A-tasolla. Näitä ei voida millään tavoin suoraan verrata.

Siitä samaa mieltä että heittotekniikka ja erityisesti tarkkuus pelin tason noustessa on Suomessa kaikkien junnuikäluokkien akilleen kantapää tällä hetkellä ainakin pojissa. Tässä taas tullaan osittain siihen mitä olen jo aiemminkin kysellyt että miksi suomalaiset junioriakatemiat HBA etunenässä eivät hakeudu rajojen ulkopuolelle etsimään riittävän kovatasoisia kansainvälisiä pelejä pitkin vuotta? Kuten edellinen kirjoittaja jo totesi kotimaan junnusarjat eivät valmista pelaajia kansainväliseen tempoon. Siksi peleihin ja niiden tasoon tarvittaisiin monimuotoisuutta pitkin vuotta. Jos Suomesta ei löydy joukkueita jotka tätä pystyvät pelaajille tarjoamaan, niin aina toki vaihtoehto pelaajalle hakeutua itse rajojen ulkopuolelle hakemaan haastetta mieluummin jo hyvissä ajoin.
 
Jos Suomesta ei löydy joukkueita jotka tätä pystyvät pelaajille tarjoamaan, niin aina toki vaihtoehto pelaajalle hakeutua itse rajojen ulkopuolelle hakemaan haastetta mieluummin jo hyvissä ajoin.
Tätä voisi katsoa hieman systemaattisemminkin, mutta jos silmäilee vaikkapa Viron ja Tanskan parhaita pelaajia tämän vuoden junnukisoista, niin heidän seurajoukkueensa löytyvät isolla todennäköisyydellä muualta Euroopasta: Espanjasta, Italiasta ja Saksasta.

Minun mielestäni on jalo periaate ja tavoiteltavakin päämäärä, että Suomen kilpailu- ja harjoitteluympäristöstä on yritetty tehdä uskottava (tyttöpuolella tämä tuntuu toimivankin), mutta ehkäpä nuorille lahjakuuksille voisi läpinäkyvyyden ja vaihtoehtojen nimissä mainita myös näistä Eurooppalaisista reiteistä. Tällaista lähestymistapaa, "ravitalli-mallia", on ehdotettu laajemminkin Suomi-urheilun pelastamiseksi. Itse en kannata ajatusta, että esiteini-ikäisiä alettaisiin viemään systemaattisesti pois kotimaastaan, ja Etelä-Sudan esimerkki on mielestäni todella huono, mutta joillekin pelaajille maiseman muutos nuorempanakin varmasti toimisi. Ja kyllähän Suomesta on jossain vaiheessa lähdettävä pois joka tapauksessa, jos haluaa koriksessa pitkälle edetä (toisin kuin esimerkiksi Espanjassa, Ranskassa, Saksassa).

Väittäisin itse asiassa, että se että nuorena sitoutuu korikseen muuttamalla kotimaastaan pois selittää pienin osin sitä, miksi vaikkapa Espanjasta on viime vuosina tullut suhteellisen vähän varteenotettavia ammattilaisia verrattuna vaikkapa Viroon. Lahjakkuuksien möllöttäminen omassa maassa lienee johtanut joillain espanjalaisilla jonkinlaiseen taantumiseen. Toki espanjalaisille nuorille on ollut pelipaikoista myös aidosti pulaa ja kilpailutilanne espanjalaisille nuorille on siinä mielessä vaikea, että heidän maahansa tunkee talenttia ympäri maailmaa.

No joo, aikamoista pyörittelyä. Varsoista ja ravitalleista:

Suomalaiset pystyvät kilpailemaan joukon jatkona, mutta huippu-urheilussa puhutaan voittamisesta ja mitaleista.

Professorin mukaan kyse on itsepetoksesta.

– Pitäisi uskaltaa katsoa reaalimaailmaa.

Arviointiryhmä antoi useita kehitysehdotuksia.

– Ehdotimme ”ravitalli-mallia”, jossa Suomi olisi vain osa globaalia huippu-urheilun valmennuskenttää.

Suomessa kerättäisiin varsoja, jotka lähetettäisiin maailmalle kouliintumaan huipputason urheilijoiksi.

– Vähän samaan tapaan kuin Etelä-Sudanin koripallojoukkue, jonka pelaajien elämä on muualla kuin Etelä-Sudanissa, Michelsen vertaa.


 
Maajoukkueleiritykseen kutsutaan tietysti joka vuosi enemmän pelaajia, kuin mitä maajoukkueen kisakokoonpanoon mahtuu. Maajoukkue myös leireilee isommalla kokoonpanolla ja valmentajat saavat nähdä pelaajat pelaamassa toisiaan vastaan. Mielestäni on vähän jo itsepetosta ajatella, että meillä olisi edes muutama pelaaja kotona, jotka voisivat parantaa joukkueen kilpailukykyä. Toki välillä voi olla kieltäytymisiä tai pelaaja omalla käytöksellään/toiminnallaan sulkee itsensä maajoukkuetoiminnasta, mutta lähtökohtaisesti aina on koottu paras joukkue. Ja suomalaisten junnusarjojen ero on kv-kilpailuun, etenkin A-divisioonan arvokisoihin, todella merkittävä. Meillä on tällä hetkellä ongelmana se, että moni hyvä pelaaja ei täytä urheilullisuudeltaan, kooltaan, perustaitotasoltaan jne. niitä vaatimuksia, joita kv-ottelu asettaa pelaajalle, eikä tällainen pelaaja voisi mitenkään olla plus-merkkinen tekijä joukkueelleen, vaikka vapaat kolkit uppoaisi.

Jalkapallossahan nuoret lähtevät Eurooppaan hyvinkin aikaisin. Ikäluokkansa parhaille pelaajille tämä olisi mielestäni koripallossakin toimiva vaihtoehto.
 
Hieman aihetta sivuten, täytyy nostaa esiin vielä tuo U19-poikien lentopallomenestys. Tai tällä kertaa oikeastaan joukkueen valmentajan, Mikko Keski-Sipilän, kommentit, jotka hän antoi turnauksen jälkeen. Erityisesti tämä kaneetti mietityttää suomalaista poikakoripalloa ajatellessa:

– Näiden poikien menestys ei tullut lahjakkuudella, vaan kovalla työnteolla.

Totta tosiaan, jos noita lentopallopelejä katsoi, niin Suomella ei ollut mielestäni oikein minkäänlaista fyysistä etua (ei toki aina takamatkaakaan) voitokkaissa peleissään. Maailman Top-5 maita vastaan Suomi oli fyysisesti pahasti alakynnessä, ainakin koossa mitattuna, ja tämä taisi olla kohtalokasta. Mutta fyysistä Iraniakin vastaan puolivälierissä Suomella oli omat hetkensä.

Muutaman suomalaispelaajan loistelias tekninen taito, taisteluilme, ja joukkueen yhteispeli jäi itselleni mieleen -- kaikkien taustalla lienee juuri tuo täysin koruton lääke: kova työnteko.

Jos käännetään perspektiiviä hieman, niin voisi ehkä kysyä, että kuinka paljon kansainvälistä lentopallomenestystä Suomi-koripallo vie Suomi-lentopallolta? Olisiko pituudeltaan ja ulottuvuudeltaan lahjakkaat suomalaiset nuoret parempi ohjata lentopallon pariin? Tulisiko heistä parempia urheilijoita tuon lajikulttuurin piirissä?

 
Tuo yläasteikäisenä siirtyminen voisi varmasti osalle toimia, eikös Muurinen lähtenyt ennen ysiä? Koripallossa ei varmaan Euroopassa ole samaa määrää akatemioita kuin jalkapallossa, en sitten tiedä prosenttia pelaajamäärään nähden.
 
Kuten edellinen kirjoittaja jo totesi kotimaan junnusarjat eivät valmista pelaajia kansainväliseen tempoon. Siksi peleihin ja niiden tasoon tarvittaisiin monimuotoisuutta pitkin vuotta. Jos Suomesta ei löydy joukkueita jotka tätä pystyvät pelaajille tarjoamaan, niin aina toki vaihtoehto pelaajalle hakeutua itse rajojen ulkopuolelle hakemaan haastetta mieluummin jo hyvissä ajoin.
Raha on varmaankin se syy, koska matkustaminen maksaa. En keksi muuta syytä. Johonkin ruotsiin tai Baltiaan matkustaminen tosin olisi aika halpaa, siis laivalla tai bussilla.
 
Jalkapallossahan nuoret lähtevät Eurooppaan hyvinkin aikaisin. Ikäluokkansa parhaille pelaajille tämä olisi mielestäni koripallossakin toimiva vaihtoehto.
Tässä voisi olla hieman näsäviisas. Ei sinne niin vain mennä ;)
Kysymys on pitkälti myös siitä kansainvälistymisestä. Nämä virolaiset, latvialaiset ym. pohjoiseuroopasta tulevat nuoret, jotka pelaavat Italian tai Espanjan akatemioista, ovat pelanneet aikaisessa vaiheessa EYBL ym. muita kansainvälisiä sarjoja, sekä menestyneet niissä.
Siellä ne parhaat pelaajat huomataan, saavat kutsuja akatemioiden ja seurojen leireille ja lopulta mahdollisuudet pelata nuorisojoukkueessa.
Yksikään akatemiavalmentaja Euroopassa ei katso Solidsportilta RPC pelejä siinä toivossa, että sieltä löytyisi seuraava tähti.
Olen aivan varma, että jopa Scania Cupin tapaisessa turnauksessa on jonkin sortin tarkkailijoita katsomossa. Tänä keväänä U15 sarjassa siellä oli vain Salon Vilpas.
 
Yksikään akatemiavalmentaja Euroopassa ei katso Solidsportilta RPC pelejä siinä toivossa, että sieltä löytyisi seuraava tähti.
Oletko ihan varma, pelasihan siellä muuan Joseph Tala? Varmaan joku scoutti sentään hänestä vähän kiinnostunut myös siellä oman ikäluokan peleissäkin?
 
Tässä voisi olla hieman näsäviisas. Ei sinne niin vain mennä ;)
Kysymys on pitkälti myös siitä kansainvälistymisestä. Nämä virolaiset, latvialaiset ym. pohjoiseuroopasta tulevat nuoret, jotka pelaavat Italian tai Espanjan akatemioista, ovat pelanneet aikaisessa vaiheessa EYBL ym. muita kansainvälisiä sarjoja, sekä menestyneet niissä.
Siellä ne parhaat pelaajat huomataan, saavat kutsuja akatemioiden ja seurojen leireille ja lopulta mahdollisuudet pelata nuorisojoukkueessa.
Yksikään akatemiavalmentaja Euroopassa ei katso Solidsportilta RPC pelejä siinä toivossa, että sieltä löytyisi seuraava tähti.
Olen aivan varma, että jopa Scania Cupin tapaisessa turnauksessa on jonkin sortin tarkkailijoita katsomossa. Tänä keväänä U15 sarjassa siellä oli vain Salon Vilpas.
Tuossa ollaan asian ytimessä. Liitto ampuu itseään ruotsalaiskaverien Solidsport-kartellilla jalkaan monella tapaa verrattuna maihin ja sarjoihin, joissa pelejä jaetaan Youtubessa ja katsojamäärät ovat satakertaisia ja lajille halutaan näkyvyyttä. Ulkomaan turnauksissa on tosiaan paikalla scouteja. Näiden ja pelaajien omien edustajien työtä hankaloittaa, kun Solidsportin käyttö on vaikeaa ja laatu surkea. Siitä ei kukaan tee highlight-koosteita tai jaa kokonaisia pelejä katsottavaksi. Useampikin agentti ja seurapomo on manannut asiaa. Harva suomalainen ulkomailla ketään kiinnostaa muutenkaan, mutta ei tämä nurkkakuntainen monopoli asiaa auta.
 
Tuossa ollaan asian ytimessä. Liitto ampuu itseään ruotsalaiskaverien Solidsport-kartellilla jalkaan monella tapaa verrattuna maihin ja sarjoihin, joissa pelejä jaetaan Youtubessa ja katsojamäärät ovat satakertaisia ja lajille halutaan näkyvyyttä. Ulkomaan turnauksissa on tosiaan paikalla scouteja. Näiden ja pelaajien omien edustajien työtä hankaloittaa, kun Solidsportin käyttö on vaikeaa ja laatu surkea. Siitä ei kukaan tee highlight-koosteita tai jaa kokonaisia pelejä katsottavaksi. Useampikin agentti ja seurapomo on manannut asiaa. Harva suomalainen ulkomailla ketään kiinnostaa muutenkaan, mutta ei tämä nurkkakuntainen monopoli asiaa auta.
Tuota en tullut ajatelleeksi, eli löydetäänkö näitä Solidsport/koristv otteluita kuinka helposti Suomen ulkopuolella? Varmaan se näkyvyys haettava maajoukkueen ja ulkomaan turnausten kautta sitten.
 
Tuota en tullut ajatelleeksi, eli löydetäänkö näitä Solidsport/koristv otteluita kuinka helposti Suomen ulkopuolella? Varmaan se näkyvyys haettava maajoukkueen ja ulkomaan turnausten kautta sitten.
En usko että niitä suoraan scouttausmielessä niinkään katsottaisiin, mutta videot ovat tärkeitä siinä vaiheessa kun joku kiinnostava pelaaja on bongattu ja halutaan tutustua tarkemmin ja markkinoida eteenpäin valmentajille, seurajohdolle jne.

Ulkomaan turnauksiin kiinnitetään huomiota eniten myös, koska niissä näkee miten pelaaja pärjää paremmin tunnetun tason vastustajia vastaan. Hieman sama asia josta tässäkin ketjussa on puhuttu: jossakin Suomen U16-sarjassa pärjääminen ei kerro paljoa. Videot ovat käsittääkseni toissijaisia, pelaajat löydetään useimmiten ennen kaikkea paikan päällä isoissa turnauksissa, jos siihen on mahdollisuus.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös