U19 kausi 2019-2020

[Aikaalisää]

OBA vs. HNMKY oli tosiaan oikein viihdyttävä. Ranking #8 on hienossa lennossa ja poikien joukkuehenki ja peli-ilo välittyi katsomoon hienosti! Jo mainitut donkit ja alley-oopit olisivat highlight-materiaalia isommissakin sarjoissa. Ranking #1 peli oli sen sijaan hieman erikoisempaa katsottavaa. Joukkueen materiaali on edelleen kokonaisuudessaan sarjan kärkeä, vaikka tähtipelaaja onkin jo miesten sarjoissa. Syvyyttä näyttäisi löytyvän penkiltä parhaiten tässä sarjassa. Siinä valossa onkin erikoista, että Namikan koutsi puski jääräpäisesti päätä seinään peluuttamalla joukkuetta hyvin kapealla rotaatiolla. Helppo oli arvata kuinka siinä käy ja niin Namikan ottelu kaatuikin kuormitettujen pelaajien väsymiseen ja alussa hyvin pelanneiden, mutta keskivaiheilla pitkään penkillä jäähtyneiden pelaajien epävarmoihin otteisiin OBAn pitäessä hyvällä rytmillä kovaa tempoa yllä. Tämä näyttäisi olevan toistuva kaava Namikan tämän ikäluokan otteissa. Viime vuonna jo kirkossa kuulutettu U17 mestaruus hyytyi ratkaisupaikassa samaan ongelmaan, miesten joukkueen hienosti saavuttama playoff-paikka jäi samoin tiukassa paikassa sulamisen johdosta tuhnuksi ja U19 teki mahalaskun tähtipelaajan loukkaannuttua korvaajien ollessa täysin vailla pelituntumaa. Namika voi vieläkin viedä ennen kautta ounastellun U19 mestaruuden, jos tuovat tähtipelaajan pudotuspeleihin, mutta tällä menolla on aivan mahdollista, jopa todennäköistä, että pudotuspelipaikka jää saavuttamatta.

Koomisen (toki myös surullisen) tilanteesta tekee se, että lauantaina OBA:n paidassa edusti useampi entinen penkin lämmittäjä (myös HNMKY:n penkin) - juuri sellainen pelaaja, jolle ei aiemmin ole annettu mahdollisuutta näyttää osaamistaan, ja johon ei kerta kaikkiaan uskottu, aivan sama miten hyvät 30 sekuntia per peli hän pelasi. Nyt nämä samaiset nuoret pelaavat elämänsä parasta koripalloa sellaisessa valmennuksessa, jossa uskotaan ja luotetaan kaikkiin pelaajiin taustoista, vanhemmista tai meriiteistä riippumatta; valmennuksessa, jossa jokainen nuori kohdataan tasavertaisena, lupaavana koripalloilijana. Uskon, että OBA:n nousukiitoisen SM-syksyn salaisuus piilee juurikin siinä, että hommaa pyöritetään suurella sydämellä, aina ja ensisijaisesti pelaajia ajatellen. Tällainen mentaliteetti johtaa lauantainakin nähtyyn iloiseen joukkuepeliin, jossa kentällä nähtyjä onnistumisia juhlii yleisön lisäksi ihan jokainen joukkueen edustaja. Kovan treenin lisäksi jotain on tehty oikein myös henkisellä puolella, jos kesällä kasaan parsittu joukkue pelaa tämän tasoista koripalloa ensimmäisellä SM-kaudellaan.

 

[Los Lobos]

Koomisen (toki myös surullisen) tilanteesta tekee se, että lauantaina OBA:n paidassa edusti useampi entinen penkin lämmittäjä (myös HNMKY:n penkin) - juuri sellainen pelaaja, jolle ei aiemmin ole annettu mahdollisuutta näyttää osaamistaan, ja johon ei kerta kaikkiaan uskottu, aivan sama miten hyvät 30 sekuntia per peli hän pelasi. Nyt nämä samaiset nuoret pelaavat elämänsä parasta koripalloa sellaisessa valmennuksessa, jossa uskotaan ja luotetaan kaikkiin pelaajiin taustoista, vanhemmista tai meriiteistä riippumatta; valmennuksessa, jossa jokainen nuori kohdataan tasavertaisena, lupaavana koripalloilijana. Uskon, että OBA:n nousukiitoisen SM-syksyn salaisuus piilee juurikin siinä, että hommaa pyöritetään suurella sydämellä, aina ja ensisijaisesti pelaajia ajatellen. Tällainen mentaliteetti johtaa lauantainakin nähtyyn iloiseen joukkuepeliin, jossa kentällä nähtyjä onnistumisia juhlii yleisön lisäksi ihan jokainen joukkueen edustaja. Kovan treenin lisäksi jotain on tehty oikein myös henkisellä puolella, jos kesällä kasaan parsittu joukkue pelaa tämän tasoista koripalloa ensimmäisellä SM-kaudellaan.

Tämä on niin totta! Voisi moni seura ja valmentaja ottaa mallia!

 

[Raids]

Aika monesti näitä peluutushommia perustellaan että tämä on kilpaurheilua eikä silloin kaikki voi pelata yhtä paljon. Peliajasta samaa mieltä mutta silloin pitäisi katsoa kuka pelaa kulloinkin parhaiten.

Sanotaan useasti myös että joukkueen kakkoskategorian pelaajien pitää tehdä enemmän työtä ansaitakseen peliaikaa.
Miksi "tähtipelaajaa" ei oteta parin huonon suorituksen jälkeen vaihtoon samoin kuin penkkipelaajien?
"Tähtipelaaja" voi olla poissa joistakin harjoituksista ilman mitään syytä mutta kakkoskategorian pelaajat saavat varmasti kommentit valmentajalta.
Tällaisissa tapauksissa pelaajat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa missään suhteessa.

Lisäksi "tähtipelaajat" saattavat pelata alkumatsin huonosti, juuri silloin kuin pitäisi pelata voitosta, ja saavat sitten ottelun ratkettua peliaikaa kun vastustaja alkaa peluuttaa penkkiä ja pääsevät näin suht helposti kaunistelemaan tilastojaan. Ja tämän jälkeen valmentajan on helppo perustella itselleen että "tähtipelaaja" on parempi pelaaja kuin penkillä olijat (jotka oikeasti eivät ole saaneet edes mahdollisuutta). Monesti näiden "tähtipelaajien" tilastoja katsomalla näkee että ne onnistuvat hyvin max. kerran 4-5 matsissa ja loput menee heikosti.

Kaikkein varmin tapa saada "tähtipelaajastatus" on päästä jossain vaiheessa maajoukkuerinkiin jonka jälkeen voit aika vapaasti valita joukkueen jossa pelata ja saat varmisti yllinkyllin näyttöpaikkoja.

Aika monesti kuullut myös kun penkkipelaajaa kehutaan hyvästä/loistavasta pelistä kun tulee vaihtoon mutta mitä se tarkoittaa aika useasti ei ainakaan lisää peliaikaa.

 

[Faija]

Peliaika on tosiaan monen asian summa. Toisaalta on kyllä kilpaurheilua ja parhaat pelaa, mutta silloin tuskin parhaat ovat pelanneet, jos Ranking #1 voittosaldo on 4/3...
Toisaalta taas U19 on ehdottomasti kehityssarja, jossa pelaa nuorempien ikäluokkien isoimmat lupaukset ja vanhemmista ne, jotka eivät ole vielä kehittyneet miesten pelien vaatimalle tasolle kooltaan tai pelirohkeudeltaan. Taidot alkavat olla tässä iässä kaikilla ainakin suurseuroissa jo kohdallaan. Itse en kuitenkaan näe, miten kenenkään kehitystä palvelee se, että osa pelaajista saa paljon peliaikaa suorituksista riippumatta ja osa taas istuu penkillä suorituksista riippumatta. Yhdessäkään joukkueessa ei ole niin paljon pelaajia, että voisi huoletta päättää 17-vuoden iässä, kenen lahjakkuuspotentiaalia ei katsota loppuun asti, vaan istutetaan penkillä kasvuennusteeltaan tai sen hetkiseltä pelirohkeudeltaan paremman pelaajan tieltä.

Näitä junnupelejä kun olen tässä kymmenisen vuotta seurannut, niin ikäluokasta riippumatta parhaiten ovat pärjänneet ja pysyneet kasassa ne joukkueet, joissa rotaatio on pyörinyt vauhdikkaasti hyvällä rytmillä ja vaikka parhaat ovatkin pelanneet isoja minuutteja, niin penkkikin on saanut säännöllisesti vuoronsa ja kaikilla on ollut lupa myös epäonnistua. Mieleen tulee oikeastaan vain yksi jengi, joka meni päätyyn asti käytännössä yhdellä viisikolla. Sekin hajosi mestaruuden jälkeen ja seura kyntää ainakin tuloksellisesti nyt pohjamudissa.

 

[Anonymous]

"Mieleen tulee oikeastaan vain yksi jengi, joka meni päätyyn asti käytännössä yhdellä viisikolla. Sekin hajosi mestaruuden jälkeen ja seura kyntää ainakin tuloksellisesti nyt pohjamudissa."

Mihinkä seuraan viittaat?

 

[Faija]

Mihinkä seuraan viittaat?

KTP, U16 mestari 2017

 

[Shhhh]

Muki näytti aivan loistavalta tänään. Jos he jatkavat samaan malliin niin he ovat varmasti kärjessä

 

[Pöllö]

KTP, U16 mestari 2017

Taitaa aika kuuluisasti kullata muistot tai sitten ne on ne oman pojan kohokohdat, jotka sumentavat muistoja. KTP:n kultavuonna seitsemän poikaa pelasi yli 15min per peli, ja vain kaksi pelaajaa yli 30min. Kahdeksas ja yhdeksäs pelasivat yli 10min. Omasta mielestä tuo kuulostaa ihan normaalilta valtakunnallista sarjaa tavoitteellisesti pelaavan joukkueen rosterilta? On niitä hurjempiakin tullut vastaan. Joukkueen hajoaminen kuulemma oli vain ajankysymys...liian suuria egoja vanhempien joukossa ja oma kullannuppu oli seuraava Markkanen.

Tuohon seuran mahalaskuun en ota kantaa. Tuolta talousalueelta tulevalta seuralta ei voi joka vuosi tulla mestarijoukkuetta. Neljä joukkuetta valtakunnallisissa sarjoissa on hyvä määrä. Määrä tietysti voisi olla suurempi, jos yläkymin seuralla olisi hyvää ja laadukasta omaa juniorituotantoa, ettei tarvisi rekrytä Kotkan tai Karhulan poikia. Ja pelaahan siellä OBA:ssa myös kaksi KTP:n kasvattija, joka on yhtä suuri osuus kuin Pantterien ja Namikan kasvattien määrä.

 

[ballin]

Taitaa aika kuuluisasti kullata muistot tai sitten ne on ne oman pojan kohokohdat, jotka sumentavat muistoja. KTP:n kultavuonna seitsemän poikaa pelasi yli 15min per peli, ja vain kaksi pelaajaa yli 30min. Kahdeksas ja yhdeksäs pelasivat yli 10min. Omasta mielestä tuo kuulostaa ihan normaalilta valtakunnallista sarjaa tavoitteellisesti pelaavan joukkueen rosterilta? On niitä hurjempiakin tullut vastaan. Joukkueen hajoaminen kuulemma oli vain ajankysymys...liian suuria egoja vanhempien joukossa ja oma kullannuppu oli seuraava Markkanen.

Tuohon seuran mahalaskuun en ota kantaa. Tuolta talousalueelta tulevalta seuralta ei voi joka vuosi tulla mestarijoukkuetta. Neljä joukkuetta valtakunnallisissa sarjoissa on hyvä määrä. Määrä tietysti voisi olla suurempi, jos yläkymin seuralla olisi hyvää ja laadukasta omaa juniorituotantoa, ettei tarvisi rekrytä Kotkan tai Karhulan poikia. Ja pelaahan siellä OBA:ssa myös kaksi KTP:n kasvattija, joka on yhtä suuri osuus kuin Pantterien ja Namikan kasvattien määrä.

KTP kylläkin pelasi molemmat finaalipelit kuudella miehellä, mutta toisaalta finaalipelit lähes kaikissa sarjoissa pelataan 6-7 miehellä.

 

[Aikaalisää]

Taitaa aika kuuluisasti kullata muistot tai sitten ne on ne oman pojan kohokohdat, jotka sumentavat muistoja. KTP:n kultavuonna seitsemän poikaa pelasi yli 15min per peli, ja vain kaksi pelaajaa yli 30min. Kahdeksas ja yhdeksäs pelasivat yli 10min. Omasta mielestä tuo kuulostaa ihan normaalilta valtakunnallista sarjaa tavoitteellisesti pelaavan joukkueen rosterilta? On niitä hurjempiakin tullut vastaan. Joukkueen hajoaminen kuulemma oli vain ajankysymys...liian suuria egoja vanhempien joukossa ja oma kullannuppu oli seuraava Markkanen.

Tuohon seuran mahalaskuun en ota kantaa. Tuolta talousalueelta tulevalta seuralta ei voi joka vuosi tulla mestarijoukkuetta. Neljä joukkuetta valtakunnallisissa sarjoissa on hyvä määrä. Määrä tietysti voisi olla suurempi, jos yläkymin seuralla olisi hyvää ja laadukasta omaa juniorituotantoa, ettei tarvisi rekrytä Kotkan tai Karhulan poikia. Ja pelaahan siellä OBA:ssa myös kaksi KTP:n kasvattija, joka on yhtä suuri osuus kuin Pantterien ja Namikan kasvattien määrä.

Kyllä taitaa suurin osa junnu-pelaajien perheistä päätyä yläkymiin kun edes yhdelle lapsista aukeaa paikka urheilulukiossa. Rekrytointien aika koittaa sitten myöhemmin

 

[Pöllö]

Kyllä taitaa suurin osa junnu-pelaajien perheistä päätyä yläkymiin kun edes yhdelle lapsista aukeaa paikka urheilulukiossa. Rekrytointien aika koittaa sitten myöhemmin

Ai vieläkö joku vanhempi jaksaa uskoa Mannoseen ja Valkeala Basketball Academyyn? Eihän sinne edes Kouvojen omat A-juniorit hakeneet...sama urheiluakatemia ylläpitää toimintaa Kotkassa ja Kouvolassa. Yläkymi vain lupailee maat ja taivaat päälle

 

[Aikaalisää]

Ai vieläkö joku vanhempi jaksaa uskoa Mannoseen ja Valkeala Basketball Academyyn? Eihän sinne edes Kouvojen omat A-juniorit hakeneet...sama urheiluakatemia ylläpitää toimintaa Kotkassa ja Kouvolassa. Yläkymi vain lupailee maat ja taivaat päälle

Pahoittelut, korjauksena: Yläkymiin ja pk-seudulle. Voi tosiaan olla, että lukion perässä muutetaan tätä nykyä lähinnä jälkimmäiseen.

 

[Faija]

Taitaa aika kuuluisasti kullata muistot tai sitten ne on ne oman pojan kohokohdat, jotka sumentavat muistoja. KTP:n kultavuonna seitsemän poikaa pelasi yli 15min per peli, ja vain kaksi pelaajaa yli 30min. Kahdeksas ja yhdeksäs pelasivat yli 10min. Omasta mielestä tuo kuulostaa ihan normaalilta valtakunnallista sarjaa tavoitteellisesti pelaavan joukkueen rosterilta? On niitä hurjempiakin tullut vastaan. Joukkueen hajoaminen kuulemma oli vain ajankysymys...liian suuria egoja vanhempien joukossa ja oma kullannuppu oli seuraava Markkanen.

Tuohon seuran mahalaskuun en ota kantaa. Tuolta talousalueelta tulevalta seuralta ei voi joka vuosi tulla mestarijoukkuetta. Neljä joukkuetta valtakunnallisissa sarjoissa on hyvä määrä. Määrä tietysti voisi olla suurempi, jos yläkymin seuralla olisi hyvää ja laadukasta omaa juniorituotantoa, ettei tarvisi rekrytä Kotkan tai Karhulan poikia. Ja pelaahan siellä OBA:ssa myös kaksi KTP:n kasvattija, joka on yhtä suuri osuus kuin Pantterien ja Namikan kasvattien määrä.

Oma muistikuva niistä peleistä, jotka KTP:ltä sinä vuonna näin oli, että kapea kärki pelasi erittäin isot minuutit ja muutama kaveri ei käväissyt kentällä ollenkaan. Basket.fi tietää kertoa, että kolmella oli keskiarvo yli 30 min, yhdellä kuusi sekuntia vaille ja kahdella yli 20. Lyhyellä matikalla räknäteen jää aika rajalliseksi peliminuutit niille muille, tiedä sitten mikä oli todellinen tilanne.

Mutta enpä tiedä siitä sen enempää. Ulospäin vaan näytti pahalle, joukkuekin sitten hajosi ja hiljaista on ollut sen jälkeen. Varmasti tiedätte siellä Kotkan seuduilla paremmin joukkueenne taustat ja tilanteen. Toivottavasti uutta nousua on tuloillaan hienolla perinteisellä seuralla.

 

[Eläväinen]

Että selkiää tämä.

 

[Faija]

Mun pointti siis KTP-asiassa on tämä: Perinteikäs seura oli tuohon ikäluokkaan asti saanut haalittua joukkueesen alueen lupaavat pelaajat ja tekeminen huipentui iläluokan Suomenmestaruuteen. Mestaruus saavutettiin peluuttamalla muutamaa tähtipelaajaa suurimman osan istuessa valtaosan kaudesta ja varsinkin tärkeät ja kehittävät minuutit penkillä. Mestaruuden jälkeen joukkue hajosi ja joukkueen tåhti pelaajat lähtivät kuka minnekin. Penkillä istuneista ei aravattavasti ollut vastuunkantajiksi ja menestys loppui siihen. Myöskään seuran imu vetämään puoleensa lahjakkuuksia ei näytä enää entisenlaiselta ja tällä hetkellä seuran joukkueet pitävätkin perää sarjoissa, joihin osallistuvat.


Tässä nimenomaisessa tapauksessa voi olla taustalla jotain muutakin, joka ei ulospäin näy, mutta näin äkkiseltään seuran mestaruuden jälkeinen kohtalo näyttäisi tulevan ajatusta, että peliajan kasaaminen harvoille tekee pahaa joukkuehengelle ja on isossa kuvassa vahingollista seuran imagolle kokonaisuutena vaikka tuloksellista menestystä lyhyellä aikavälillä saavutettaisiinkin. Voisi myös ajatella, että seuran imago kärsii vielä enemmän tapauksessa, jossa menestystä ei edes saavuteta.

 

[Sepi]

Näköjään KTP:ssä tuolla ko. kaudella 7 pelaajaa keskiarvo yli 20 min / 3 pelaajaa 10 - 20 min / 4 pelaajaa alle 10 min. Nyt tällä kaudella tähän mennessä OBA 7 pelaajaa yli 20 min / 4 pelaajaa 10 - 20 min ja 6 pelaajaa alle 10 min keskiarvoilla. Ei 17 pelaajan porukasta tietenkään voi kaikille isoja minuutteja riittää, mutta ei varsinkaan tuolla OBA:ssa voi odottaa saavansa kovin paljoa peliaikaa jos ei kuulu huippuihin tai edes kakkoskoriin. Vielä vertailuun tämän kauden Kataja: 6 pelaajaa yli 20 min, 4 pelaajaa 10 - 20 min ja 2 alle 10 min (tosin hyvin lähelle 10 min kumpikin). Katajalla jo vähäisempi pelaajamäärä varmasti jonkin verran tasaa peliaikoja ja toisaalta on pari kaveria jo niin muita edellä, ettei oikein voi penkilläkään pitää ja saavat sitten taas peliaikaa oikein roimasti.

Mutta siellä missä on lähiseuduilla useampia joukkuevaihtoehtoja tarjolla, niin voisi ajatella että pelaajaa ja vanhempia saattaisi enemmän kiinnostaa sellainen vaihtoehto, jossa etenkin voi odottaa saavansa vastuuta ja kehittymismahdollisuukisia ennemmin kuin mahdollinen junnusarjan mestaruus penkillä istuen. Mutta voi se olla toisinkin päin, jos ajatellaan lyhytnäköisesti. Ja varmasti moni muukin asia vaikuttaa, kuten harjoitteluolosuhteet, koulunkäyntimahdollisuudet ja koulu itsessään yms.

 

[Faija]

Äsken mainittua mielikuvaa tukee lisäksi se, että kun klikkaa auki kyseisen joukkueen vähän pelanneiden pelaajien uratilastot, suurin osa näyttää lopettaneen uransa tuohon mestaruuteen. Tilanne on täysin toinen selvästi tasaisemmin peluutettujen vuoden 2016 mestarin MuKin ja 2018 mestarin Hongan kohdalla. Niistä myös ne 10+ minuutin pojat pelaavat pääsääntöisesti edelleen ja vieläpä positiivisella kehityskäyrällä.

Joku reipashan voisi näitä tutkia tarkemminkin ja selvittää kumpi tyyli kehittää enemmän huippupelaajia ja toisekseen pitää paremmin muut pelaajat lajin parissa. Pienellä otannalla ja maalaisjärjellä näyttäisi siltä, että aktiivinen rotaation pyörittäminen peleissä olisi positiivinen asia, mutta voin tietysti olla väärässäkin

 

[Faija]

Näköjään KTP:ssä tuolla ko. kaudella 7 pelaajaa keskiarvo yli 20 min / 3 pelaajaa 10 - 20 min / 4 pelaajaa alle 10 min. Nyt tällä kaudella tähän mennessä OBA 7 pelaajaa yli 20 min / 4 pelaajaa 10 - 20 min ja 6 pelaajaa alle 10 min keskiarvoilla. Ei 17 pelaajan porukasta tietenkään voi kaikille isoja minuutteja riittää, mutta ei varsinkaan tuolla OBA:ssa voi odottaa saavansa kovin paljoa peliaikaa jos ei kuulu huippuihin tai edes kakkoskoriin. Vielä vertailuun tämän kauden Kataja: 6 pelaajaa yli 20 min, 4 pelaajaa 10 - 20 min ja 2 alle 10 min (tosin hyvin lähelle 10 min kumpikin). Katajalla jo vähäisempi pelaajamäärä varmasti jonkin verran tasaa peliaikoja ja toisaalta on pari kaveria jo niin muita edellä, ettei oikein voi penkilläkään pitää ja saavat sitten taas peliaikaa oikein roimasti.

Mutta siellä missä on lähiseuduilla useampia joukkuevaihtoehtoja tarjolla, niin voisi ajatella että pelaajaa ja vanhempia saattaisi enemmän kiinnostaa sellainen vaihtoehto, jossa etenkin voi odottaa saavansa vastuuta ja kehittymismahdollisuukisia ennemmin kuin mahdollinen junnusarjan mestaruus penkillä istuen. Mutta voi se olla toisinkin päin, jos ajatellaan lyhytnäköisesti. Ja varmasti moni muukin asia vaikuttaa, kuten harjoitteluolosuhteet, koulunkäyntimahdollisuudet ja koulu itsessään yms.

Mielestäni huomion arvoista tuon kauden KTP:ssä ei ole jokseenkin normaali yli 20 minuutin pelaajien määrä, vaan poikkeuksellinen määrä 30 minuutin poikia. Jos neljä kaveria on kentällä keskimäärin yli puoli tuntia, ei muille yksinkertaisesti jää millään matikalla kovin paljoa minuutteja tärkeillä hetkillä. Mainitsemissani MuKin ja Hongan mestaruusjoukkueissa ei yksikään pelaaja pelannyt yli 30 minuutin keskiarvolla.

 

[Sepi]

Mielestäni huomion arvoista tuon kauden KTP:ssä ei ole jokseenkin normaali yli 20 minuutin pelaajien määrä, vaan poikkeuksellinen määrä 30 minuutin poikia. Jos neljä kaveria on kentällä keskimäärin yli puoli tuntia, ei muille yksinkertaisesti jää millään matikalla kovin paljoa minuutteja tärkeillä hetkillä. Mainitsemissani MuKin ja Hongan mestaruusjoukkueissa ei yksikään pelaaja pelannyt yli 30 minuutin keskiarvolla.

Joo totta, hyvä pointti.

 

[Faija]

Selailin B-junnujen mestareita vähän lisää taaksepäin ja tein mielenkiintoisen havainnon. Edellinen mestari, jossa on pelaajia yli 30 minuutin keskiarvolla on HNMKY 2014. Joukkueessa kaksi pelaajaa pelasi yli 30 minuuttia ja vain viisi yli 20 minuuttia per peli. Pienelle peliajalle jääneet joko lopettivat tai vaihtoivat seuraa. Tämä on aiempina vuosina erittäin menestyksekkään HNMKY:n toistaiseksi viimeinen Suomen mestaruus poikien sarjoissa. Päävalmentajan nimi? Sama mies, josta tämä keskustelu lähti käyntiin...