Hohhoijaa, alan kuulostaa Tykolta, joka alkaa osoittautua lopulta järjen ääneksi.Kattellaan vielä tuo siirtokausi, ennen kuin alan esittää nöyriä anteeksipyyntöjä kaikista vinoiluista. Pienet "tsorit siitä" voin toki heittää jo nyt.
... Ei mitään turhaan mitään anteeksipyyntöjä!
Tämähän on vertaamaton ilo, kun saa seurata sitä, miten Aingen kaltainen ylivertainen korisnero tuhertaa kasaan joukkuetta, joka voittaa liigan mestaruuden 60 vuoden päästä. Ehkä.
Ensi kauden mittaan nähdään, mitä draftissa Jazziin nyt saatiin, etukäteisvaikutelma on se, että tämän vuoden 'saalis' on samaa tasoa kuin viime vuonna. Ehkä ihan ok, ei mitään huimaavaa.
Sopiva määrä opportunismia on takuulla hyvä ominaisuus NBA-seurapomolle, Aingen opportunismi vain on hyvin passiivista laatua, katteellaan putoisiko syliin joku päivä jotain fantastista, ja 'ollaan täysin valmiita tähän'. Ainge on dynaaminen hankkiutuessaan omista pelaajista eroon, ja jotain ihan muuta hankkiessaan joukkueeseen uusia.
Allstar-breikin jälkeen viime kaudella Jazz oli liigan huonoin jengi, 'pelaa väärässä divarissa'-tason huono, ja toistaiseksi joukkuetta on siis vahvistettu kolmella rookiella. Jazzin avausviisikon takalinja, joka näillä näkymin olisi ensi vuonnakin 'Crush Test Dummy'-Sexton ja 'aion lopettaa pelaamisen kesken pelin vieläkin useammin kuin tein viime kaudella, koska nyt olen sentään jo toisen vuoden meritoitunut ammattilainen'-Keyonte George on ala-arvoisen huono. Sekä joukkueen menestystoiveiden kannalta, että tietysti (vielä vakavampi juttu) myös muiden joukkueessa olevien pelaajien oikean kehittymisen kannalta. Joukkueesta puuttuu ennen kaikkea peliälyä, ja kyky toteuttaa yhteistä suunnitelmaa ja liikuttaa hyödyllisesti palloa – minkä lisäksi puolustus vuotaa kuin seula.
Tuoko yksikään varatuista uusista pelaajista täsmäapua juuri näihin ongelmiin. Tuskin.
Enkä usko se vaivaa Aingea pennin vertaa. Aingen filosofiassa häviävää korista on ihan turha hävetä, eikä joukkuetta ole mitään varsinaista syytä vahvistaa. Tulossa on dfaft-vuosi, joka kärkipelaajien osalta näyttää lupaavalta, ei ole mitään syytä onnistua runkosarjassa ensi kaudella (ja unohdetaan tässä kohtaa taas kerran autuaasti se lottopallo-vaihe). Itseäni vain naurattivat ne Aingen 'Big game hunting'-höpöttelyt viime keväänä. Siitä olen Aingen kanssa samaa mieltä, että mitään liigan dinosauruksia Jazziin on turha hankkia, mistään syystä, näitä Klay Thompsoneita ja Tobias Harriksia etc.
Joukkueen järkevä vahvistaminen/rakentaminen alkaisi, kuten aina, siitä että lähdetään paikkaamaan sen isoimpia puutteita, sopivan ikäisillä mutta jo NBA-testatuilla pelaajilla. Tämä vaatisi jotain sen tason muuveja kuin että pakotetaan Detroit myymään Cade Cunningham ensi kaudeksi Jazzille. Tätä vähän helpompi muuvi voisi olla Tyus Jonesin houkuttelu jotenkin jazziin.
Mutta kun FA-pelaajista puhutaan... Utah ei ole NBA-pelaajien silmissä ollut koskaan kovin seksikäs korispaikkakunta, ja nyt jazz takuuvarmasti kärsii lisäksi myös Aingen maineesta pelaajien keskuudessa. Asia, mihin Yksinäinen susikin pari viestiä takaperin tässä ketjussa viittasi. Aingen kelkassa pelaaja voi vielä tavallistakin vähemmän omilla pelisuorituksillaan yhtään vaikuttaa siihen, mitä hänelle seuraavaksi urallaan tapahtuu. Kuka hullu ehdoin tahdoin haluiaisi asettaa itsensä tällaiseen tilanteeseen, jos mitään muita vaihtoehtoja on tarjolla.
Tai ei kukaan muu paitsi – ainakin julkisuuteen asti yltäneiden lausuntojen perusteella – meidän Lauri.
Jazzin tie tulevina vuosina näyttää kaikin osin selvältä, on näyttänyt jo jonkin aikaa; kokeillaan randomisti paljon kaikenlaisia pelaajia, toivotaan että vahvistutaan hiljalleen draftin kautta – ja siinähän voi hetki hurahtaa. Kiivaimmille faneille on saatu myytyä ajatus Aingesta jonkinaisena ylivertaisen mastermindina ja he mittailivat omaa seurauskollisuuttaan vertailemalle toistensa sokeaa uskoa 'the Processiin' . Useimmat heistä vaativat jatkossa aina vain vakavampaa tankkaamista, missä häviäminen on hyve.
Ainoa tähän kuvioon täysin sopimaton palanen on Markkanen. Pelaaja, josta olisi niin monelle liigan joukkueelle mielettömästi hyötyä – mutta ei juuri nyt Utahille. Pelaaja, joka pelitapansa puolesta sopisi helposti lähes jengiin kuin jengiin – paitsi ei ehkä juuri Utahin, joka on nyt kehitysjoukkue, missä nuoret pelaajat törmäilevät toisiinsa ja yrittävät ennen kaikkea todistaa oman arvonsa. Muusta viis.
Jopa jotkut Utahin uskolliset kannattajat, joista osa ihan ihka oikeita amerikkalaisia, ovat seuran foorumeilla ilmaisseet huolensa Laurin pelillisestä sopivuudesta – ja ihan vaan viihtymisestä – lähitulevaisuuden Utahissa. Ainakin joitakin faneja mietityttää, että eikö joukkueen tehokkain pelaaja tajua omaa parastaan, eikö hänen olisi parempi muualla.
En tiedä, missä tällaista on ennen nähty. Nautitaan siitä.