Vs: vaihtoviikot
gladiator sanoi:
Ruotsin liigan joukkueiden budjetit voivat olla suurempia kuin täkäläiset, mutta historiallisesti Ruotsi on vasta viimeisen vuosikymmenen aikana ajanut Suomen etumatkan kiinni. Sinun historiasi taitaa ulottua vain nykyiselle vuosikymmenelle jolloin Suomi ja Ruotsi ovat sekä seurajoukkuetasolla että maajoukkuetasolla olleet aika lailla samalla tasolla. Sitä ennen Suomi dominoi. Se historiasta.
Uhkaa mennä hieman off-topic, mutta vähän nyt kommenttia kuitenkin.
Lainasit ja ymmärsit sitten kätevästi kommenttini puoliksi. Kirjoitin, että Ruotsin sarja on ollut
ammattimaisempi pidempään. En tällä viitannut sarjanjärjestelmän historialliseen kestoon. On totta, että Suomessa on koripallokulttuuri ollut juurtuneena ainakin littotasolla pidempään kuin Ruotsissa. Ja, että maajoukkue eli kulta-aikaa jo 60-luvulla (tosin taisi Ruotsikin silloinkin joitain PM-kisoja voittaa tms.). Ja, että ensimmäisiin kansainvälisiin seurajoukkuekilpailuihin osallistuttiin maassamme jo vuosikymmeniä sitten. Mikä kaikki tämä on toki hienoa.
Mutta tärkeämpää ammattipelaajien tulemiselle maahamme, ei ole koripallokulttuurin olemassaolo, vaan se mitä sillä on tehty. Tämän vuoksi merkittävä ajanjakso tässä kaupallisen kulttuurin kehityksessä alkaa mielestäni vasta noin viimeisen 25-30 vuoden aikana. Ja näistä ainakin 80-90-luvuilla Ruotsi on kyllä ollut hieman Suomea askeleen edellä koripallokulttuurin ammattimaistamisessa. Mikäli miesmuisti vielä oikeita mutuja kantaa, tuli maajoukkueellekin kyllä harmittavan usein kuokkaan naapurin pojilta tänä ajanjaksona.
Lisäksi kannattaa muistaa, että esimerkiksi vielä 90-luvun lopulla kotimaisessa sarjassa pelaavista maajoukkuemiehistäkin valtaosa pelasi puoliammattilaissopimuksella ja harjoitteli yleensä vain 1 kertaa / päivä. Ja muistaakseni silloin tehdyt Ruotsin pelivisiitit suomalaisjoukkueiden osalta päättyivät harvoin juhlafanfaareihin. Poikkeuksiakin toki oli. Lisäksi korisliigan asteittaisen ammattimaistumisen mahdollistava osaavien junioreiden palkitseminen edes mainittavin rahallisin tienestein rantautui maahamme oikeastaan vasta noin 2000-luvun taitteessa. Tästä en tosin tiedä mikä oli vastaava tilanne Ruotsissa, mutta mielikuva siellä tehdyistä keikoista jäi sellaiseksi, että junioritoiminta tähtäsi jo 90-luvun alulla ammattimaisempaan suuntaan kuin Suomessa tuolloin oli kulttuuri.
Lisäksi Ruotsi on kultaisesta 80-luvun kulutusjuhlasta lähtien, ainakin oma mielikuva muistaa näin, ollut kyllä ahkerammin edustettuna myös Euroopan seurajoukkuekoitoksissa. Maajoukkueen A-divisioonapaikan lisäksi. Jonkinlaisen kuvan tästä antaa kenties esimerkiksi pikainen eurobasket.com katsaus, jonka mukaan 80-luvun puolivälistä kirjatut Suomen ja Ruotsin seurajoukkueosallistumiset (nykyisillä pääsarja ja 1-divisioona joukkueilla) kansainvälisillä kentillä ovat olleet: Ruotsi 28 osanottoa - Suomi 18 osanottoa. Listaus alla, jos jotain kiinnostaa.
Täten väittäisin, että vaikka Suomen koripallo onkin nyt mukavassa nosteessa, kannattaa ne henkselit jättää kuitenkin vielä rauhaan. Suunta on oikea, mutta Euroopankin koripallokartalla Suomi on kuitenkin vielä toistaiseksi ammattimaisena koripallomaana lilliputti, ja parhaalla tahdollakin vasta luokassa "lupaava". Tästä hyvä osoitus Lappeenrannan voiton aiheuttamat epätoivon reaktiot Kyproksella. Maassa, joka ei juuri väkiluvussa tai harrastajamäärässä Suomea vie. Manner- / Etelä-Eurooppalaisesta ammattiliiganäkökulmasta Suomi ei ole erityisen tunnettu koripallomaana, edes Ruotsiin verrattuna. Mutta näitä lupauksiahan on toki lupa lunastaa. Tällä hetkellä siihen on virinnyt hyvät mahdollisuudet, niin seurajoukkue- kuin maajoukkuetasollakin. Erityiskiitos maamme lajikulttuurin tunnettavuuden kansainvälisestä lisäämisestä mielestäni kuuluu kuitenkin maamme juniorivalmennukselle, joka on viimeisen 15 vuotta kasvattanut yhä kilpailukykyisempiä joukkueita kansainvälisiin turnauksiin. Tämä kehitys kantanee hedelmää tulevaisuudessa kotimaisen sarjankin tasolle. Ulkomaalaisvahvistuksiaan myöten.
--------------------
Ruotsi:
1986-1987: European Cup of Champions x 1 joukkue
1987-1988: European Cup x 2 joukkuetta
1989-1990: European Cup of Cup Winners x 1 joukkue
1990-1991: Korac Cup x 2 joukkuetta
1990-1991: European Cup x 1 joukkue
1991-1992: Korac Cup x 1 joukkue
1991-1993: European Cup x 1 joukkue
1994-1995: Korac Cup x 2 joukkuetta
1995-1996: European Cup of Champions x 1 joukkue
1995-1997: Korac Cup x 2 joukkuetta
1997-1998: Korac Cup x 1 joukkue
1997-1998: European Cup x 1 joukkue
1998-2000: Saporta Cup x 1 joukkue
1999-2000: NEBL x 1 joukkue
2000-2001: Suproleague x 2 joukkuetta
2000-2001: Korac Cup x 3 joukkuetta
2001-2002: NEBL x 1 joukkue
2002-2003: FIBA Champions Cup x 1 joukkue
2006-2007: Europe Cup Challenge x 1 joukkue
Suomi:
1994-1995: Korac Cup x 3 joukkuetta
1994-1995: Euro Cup of Champions x 1 joukkue
1994-1996: European Cup x 1 joukkue
1996-1999: Korac Cup x 1 joukkue
1999-2000: Korac Cup x 2 joukkuetta
1999-2000: Saporta Cup x 2 joukkuetta
1999-2000: NEBL x 2 joukkuetta
2000-2001: Saporta Cup x 1 joukkue
2000-2002: NEBL x 1 joukkue
2002-2003: European Regional Challenge Cup x 2 joukkuetta
2003-2004: FIBA Europe League x 1 joukkue
2005-2006: EuroCup Challenge x 1 joukkue.