Siinä kivikylässä on väkeä yli 600 tuhatta eli peleissä käy alle prosentti. Marginaali laji ja sitä ei pelasta uudet areenat.
Itse kuulun kyllä niihin "uskovaisiin" joiden mukaan uudet areenat voisivat pelastaa paljon.
Koripallo-entusiastille riittää pelin kohtuu hyvä taso ja tasainen sarja - parhaassa tapauksessa ihan jo sekin, että joku siellä kentälllä heittää sitä palloa koriin, kunhan on koripallo. Nää edellytykset meillä on ja näiden kotimaisten koris-entusiastien määräkin tunnetaan kohtuu hyvin: se käy luultavasti jollakin siedettävällä prosentilla halleilla jo nyt.
Kun halutan enemmän väkeä katsomoihin, parempaa näkyvyyttä, lisää rahaa, korkeampaa tasoa, suuria määriä uusia pelaajia jne., niin siitä kasvua pitää hakea ensisijaisesti siitä porukasta joka ei koe (ainakaan vielä) itseään koripallo-friikiksi tai lajifaniksi. Siksi pelkästään varsin hyvätasoinen peli tai kohtuu jännä sarja ei riitä. Pitää olla jokin muukin imutekijä, keskeisenä kai se mitä konsultit ja seurapomot kutsuu ottelutapahtumaksi.
"Ottelutapahtuman" keskeinen juttu on ne puitteet, eli se tila jossa se tapahtuu.
Jos katsomossa on ahdasta, nukkavierua ja penkeillä epämiellyttävää istua.
Jos miljöö tuo ensisijaisesti mieleen koulun jumppasalin (nuhjuisen valkoinen tiiliseinä, puolapuut ja kaiken kruununa koulun kello) ja halpahallin (kymmeniä pahvisia mainosplakaateja keskenään riitelevin värein ja fontein).
Jos saniteettitilat on epäsiistit, pienet ja liian pienelle väkimäärälle mitoitetut.
Niin aika vaikea sinne on houkutella uutta väkeä "nauttimaan" jännittävästä illasta tai saada kokeilijoita tulemaan uudestaan.
Koska nykyinen porukka on ainakin isommissa kaupungeissa totutettu varsin hyvälle erilaisen tarjonnan suhteen (urheilusta muuhun viihteeseen ja kulttuuriin), täytyy koriksenkin pärjätäkseen kilpailussa katsojien sieluista oikeasti pystyä tarjoamaan elämyksiä ja viihtyisyyttä.
Toimivat, viihtyisät ja miellyttävät puitteet on siis ihan A&O.
Sitten pitää tietty olla kaikkea muutakin.
Ameriikoista voitaisiin ottaa mallia oheisohjelman suhteen: ei vain niitä vähäpukeisia teinityttöjä tanssimassa, vaan miksei (myöskin) akrobaatteja, rytmiryhmiä, miestanssijoita,
you name it... Niitä salin valoja voisi myös käyttää muuhunkin kuin kotijoukkueeen esittelyyn (siellä voisi ylipäänsä olla kunnon valaisinsysteemit joilla tunnelmaa voisi muunnella).
Nykyihmiset kaipaa myös vähän laadukkaampaa pikkupalaa ja juomaa kuin Trippimehuja ja seisonutta Saludoa. Kunnon baaritilat joihin voisi tulla jo ennen pelin alkua / jäädä pelin jälkeen lasilliselle tai parille jonkun laadukkaan naposteltavan kanssa olisi minimitaso.
Mitä väkivaltaisempi ja kaljahuuruja tihkuvampi kendon maine on, sen paremmin koris voisi houkutella lapsiperheitä kivan, fiksujen ihmisten lajin pariin - ennen matseja voisi olla tenaville (jopa ohjattua) pallonheittelyä tms., leikittävät kakaraparkit areenalle peliin mahdollisesti väsähtäville ja mitä vaan. Perhelippuja?
Totta kai me korisihmiset ajatellaan, että se on se peli joka on tärkeä asia ja muu on vähän sivuseikka. Meitä on näköjään stadissa se 800.
Mutta kiinnostavaan ja viihdytävään tapahtumaan voisi tulla useampi tuhat. Ja ehkä niistä joistakin sitten kasvaisi ajan myötä myös ihan oikeita korisfaneja jotka tulis katsomoon ihan sen pelinkin takia?
