Olipa karmea tuo Haliburton. Koko NBA:n historiassa vuosikymmeniksi mieleenpainuva juttu, kun toisen jengin supertähdeltä katkeaa, vielä noin näkyvästi, akilles kesken finaalien seiskapelin. Ja tosiaan heti ensimmäisissä hidastuksissa jo näkyy, kun tapahtuu se "kuminauha katkeaa" efekti, mikä akilleen katkeamiseksi osoittaa.
Vielä kun Hali oli ollut aivan liekeissä siinä alussa.
Yhtään pidempään NBA:ta pelanneilla ei kenellekään tietty ole tervettä akillesta tai mitään muutakaan. Kun piti Silverille näyttää todisteita, Markkaseltakin saatiin todettua, että polvissa ei ole rustoa jäljellä. Haliburtonin tapauksessa on toki sitten aika helppo todeta, että tuo pohjevamma myötävaikutti akilleen katkeamiseen aivan valtavasti.
***
Pacers taisteli ihan fantastisesti ja tsemppasi siinä avauspuoliajalla. Upea suoritus. Sitten vaan saattoi puoliajalla saattoi iskeä toisaalta Pacersiin se todellisuus, että nyt ei Haliburtonilta apuja tule ja toisaalta taas OKC totesi, että nyt on se viimeinen hetki.
Ja kolmannessa erässä olikin sitä OKC:n puolustusta, mitä on koko finaalisarja odotettu. Pelkästään siinä johonkin ekaan 9 minuuttiin pisteet menetyksistä OKC:n hyväksi 18-0. Siinäkin toki kolikon toinen puoli: eli OKC pelasi sitä vankilaansa viimein pidemmän jakson, mutta sen myös mahdollisti Pacersin pelaamisen muuttuminen staattiseksi.
Niin ihana pelaaja kuin TJ McConnell onkin ja kuinka upeita kuppeja itse teki 3. erässä, niin kun Pacersin peli on sitä, että seisotaan staattisina ja pallo on McConnellin käsissä kaukana korista, sehän on kuin kutsu OKC:lle ruokapöytään. Ne riistot tulivat kuin tarjottimella, eikä McConnellilla sellaisia ominaisuuksia ole, että pystyisi noista tilanteista yksin vain selviämään.
Sitten peli olikin sitä myöden n. selvä. Onnittelut OKC-faneille mestaruudesta. Koko kauden mittakaavassa ei jäänyt epäselväksi kuka oli paras joukkue liigassa.
***
OKC:lla koko avausviisikko pystyi riittävään suoritukseen. Ei siis kenelläkään sellaista supermahtipeliä, mutta monta sellaista 9- arvosanan iltaa. Ja penkiltä sitten sekä Caruso että Wallace olivat erittäin hyviä.
Pacers taas olisi yhtä-kahta supermahti-iltaa kaivannut, erityisesti Halin loukkaantumisen jälkeen, mutta yhtään sellaista ei tullut. Päinvastoin, esimerkiksi Toppin-Sheppard pelasi yhteensä 37 minuuttia ja saldona 0. Nesmith oli pakissa tutun hyvä, mutta 3p auttamatta liian vähän.
***
Yksi kauden viimeinen tuomarointikommenttikin vielä. Samalla kun OKC sai nostettua puolustuksensa intensiteettiä, tuomaroinnissakin palattiin siihen "kun rikot koko ajan ja kaikkia pelaajia, ei niitä voi jokaista viheltää". Noh, ehkä tämä oli se, mitä halutaan.
SGA:lta heti kärkeen pyykkinaru Nesmithin kaulaan teki asetelmat selväksi.
A video and Shot Chart interface with the ability to filter down to specific on court events and granular details.
www.nba.com
