A-tytöt SM-sarja 2008-2009

[Muuten vaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Osa syystä on varmasti siinä, että valmennuksessa painopiste on siirtynyt lahjakkuuksien aikaiseen ja tehokkaaseen seulontaan. - Minulle tulee yksi sana mieleen: tukuttaminen. Hommaa pyöritetään valmentajista lähtien ja valmentajien ehdoilla. Lahjakkaallakin nuorella loppuu motivaatio ja sydämen syke lajiin, vaikka mitään ei ole vielä saavutettu tai menetetty.

Hyvä valmentaja on joukkueelle kuin tuli. Hyvä renki - huono isäntä.

Turha tähän on mitään kateuksia sekoittaa.
Jos halutaan kilpailla Euroopan sarjoissa B-juniorista lähtien, seulonta ja sekä pelaajan että valmennuksen panostus on aloitettava aikaisin.
Jos nuori tosissaan tähtää ammattilaisuuteen, näin on tehtävä. Käsittääkseni valinnan tekee nuori itse (ja hänen perheensä, jonka moninainen tuki on välttämätön).
Parhaiten pärjäävät ne lahjakkuudet, joilla on hyvä valmentaja, joka saa olla isäntä joukkueessa. Ei tule mitään, jos pelaajat alkavat pitää valmentajaa renkinään ja marisevat, miten huonosti renki kohtelee... Huipulle pyrkiminen on raakaa työtä. Ei se lopulta - lukioiässä - kiinnosta enää muita kuin tosi harvoja.
Suomessa sekä naisten että A-tyttöjen SM-sarjassa vain noin kuusi joukkuetta vastaa tasoa, jolla pitäisi pelata. Suomi on pieni ja harvaan asuttu, mistä seuraavat monet esteet.

 

[oscarschmidt]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Huipulle pyrkiminen on raakaa työtä. Ei se lopulta - lukioiässä - kiinnosta enää muita kuin tosi harvoja.

No tossahan se homma on tiukasti kiteytettynä!

Tosin harrastajillekin on ne harrastusmahdollisuudet turvattava, mutta se ei ole Hongan ja Namikan tapaisten seurojen tehtävä.

 

[Antropologi]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Turha tähän on mitään kateuksia sekoittaa.
Jos halutaan kilpailla Euroopan sarjoissa B-juniorista lähtien, seulonta ja sekä pelaajan että valmennuksen panostus on aloitettava aikaisin.
Jos nuori tosissaan tähtää ammattilaisuuteen, näin on tehtävä. Käsittääkseni valinnan tekee nuori itse (ja hänen perheensä, jonka moninainen tuki on välttämätön).
Parhaiten pärjäävät ne lahjakkuudet, joilla on hyvä valmentaja, joka saa olla isäntä joukkueessa. Ei tule mitään, jos pelaajat alkavat pitää valmentajaa renkinään ja marisevat, miten huonosti renki kohtelee... Huipulle pyrkiminen on raakaa työtä. Ei se lopulta - lukioiässä - kiinnosta enää muita kuin tosi harvoja.
Suomessa sekä naisten että A-tyttöjen SM-sarjassa vain noin kuusi joukkuetta vastaa tasoa, jolla pitäisi pelata. Suomi on pieni ja harvaan asuttu, mistä seuraavat monet esteet.

Vahvistat "mukavasti" vastauksellasi sen, mistä on kysymys. Tuo isäntä/renki-vertaus sopivasti kutitteli asian äärelle. Kehittyvässä lajissa on aika ajoin vaarana siirtyä toimimaan liiaksi valmentajien ehdoilla, jotka sinänsä tekevät erittäin hyvää ja pyyteetöntä työtä. Eiköhän me kuitenkin lähdettäisi siitä, että valmentajien johtaminen tapahtuisi pelaajien ehdoilla... niin kuin johtamisessa yleisesti.

Jotta ei jäisi epäselvyyksiä, haluan tuoda esille johtamisesta yhden keskeisen teeman: valta ja auktoriteetti eivät ole synonyymeja. -Näin ei ole yleisesti, eikä erityisesti koripallojoukkueessa.

(Nyt ollaan kuitenkin "off topic"-alueella, joten tästä voisi tietysti tehdä oman keskustelunsa. Toisaalta käytännössä kiihkeimmät keskustelut näillä palstoilla menevät lähes aina aiheen ohi/yli.)

 

[mypoint]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Oli muuten outo laskelma tuolla aiemmin, että Hongan A-tytöissä olisi vain kahdeksan omaa kasvattia. Kyllä mun laskuopin mukaan siellä on reippaasti yli puolet omia junnuja, ja muualta tulleissakin jo pitkään Hongassa olleita. Tosin 91-92 -ikäluokassa on syystä tai toisesta lopettaneita ikävän paljon, ja kaikki lienevät juuri näitä omia kasvatteja.

Hongan A-tyttöjoukkueissa on siis kahdeksan A-tyttöikäistä (90, 91, 92) omaa kasvattia. Muut pelaajat ovat B-tyttöikäisiä tai muista joukkueista siirtyneitä.

Pidän lukumäärää kahdeksan hälyyttävän pienenä siihen nähden, että noissa mainituissa 90&91&92 joukkueissa oli vielä C-tyttövaiheessa yli 60 pelaajaa.

 

[aut]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

On hauskaa, että aiheesta on noussut kiivas keskustelu.
Ihmettelen vain, miksei kukaan ihmettele mitä näissä seuroissa tehdään hyvin?
Jotainhan siellä tehdään hyvin, jos pelaajat siirtyvät sinne.
Tarjotaanko siellä paremmat harjoitusolosuhteet, parempaa valmennusta,
kovempaa vastusta harjoituksissa vai jotain muuta?

Tuossa vaiheessa vielä muutama luulee tulevansa isona koripalloilijaksi, ja hakee "kehittävämpää" ympäristöä. Muutama hakee menestystä tai menee
kaverin perässä. Muutama vaan ei ymmärrä/halua vielä lopettaa.

Nuorten (a-t) mj-valmentajat pääsääntöisesti ao seuroista(Honka) ja houkuttelevat mj-pelaajia omiin seuroihinsa "kehittymisen" nimissä.

Kaikki tiedämme millaiset massat Suomikoriksessa yltävät "huipulle". Kuinka monta pelipaikkaa naisten SM-sarjassa on tällä hetkellä
kotimaisille tosipelureille pääkaupunkiseudulla? = 2 joukkuetta = n 20 peli(-penkki)paikkaa. A-tyttöjen SM-sarjassa on n. 50 pelaajaa näissä kahdessa "huippuseurassa"
(Honka+HNMKY) +saman verran 1-divarissa . Mikä siis näiden 50 huipulle haluavan, tasokasta valmennusta hakevan pelaajan oikea tulevaisuuden kuva koripallon kannalta on parin vuoden sisällä ?

Ainoa järjellinen asia (liikunnallisen harrastuksen lisäksi) mitä lahjakas suomalainen tyttökoripalloilija voi saavuttaa on koulutus ja kielitaito jenkkiyliopistossa. Max muutama yltää tähän vuosittain.Lajin leveyden ja kilpailun tuoman kehityksen kannalta tällaisessa keskittymässä kahteen seuraan ei ole järkeä.

 

[Muuten vaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Eiköhän me kuitenkin lähdettäisi siitä, että valmentajien johtaminen tapahtuisi pelaajien ehdoilla... niin kuin johtamisessa yleisesti.
Jotta ei jäisi epäselvyyksiä, haluan tuoda esille johtamisesta yhden keskeisen teeman: valta ja auktoriteetti eivät ole synonyymeja. -Näin ei ole yleisesti, eikä erityisesti koripallojoukkueessa.

Hyvällä valmentajalla on auktoriteetti, muuten hän ei pärjää. Yleensä se perustuu johonkin näyttöön ja johtamiskarismaan. Johtaminen ei voi tapahtua koripallojoukkueessa eikä työelämässä sellaisten pelaajien ehdoilla, jotka haluavat vain harrastaa silloin, kun on pakko ottaa itsestään irti kaikki mikä lähtee. Joukkuehenki kärsii, kun kaikki eivät ole täysillä mukana. Olen kerran työelämässä kieltäytynyt ottamasta töihin ihmistä, joka sanoi, ettei hän tarvitse rahaa enempää kuin (jotakin), koska sellainen ihminen sitten arjessa vetoaa siihen, ettei tarvitse (rahaa tai tehdä, kun saa jo sen mitä haluaa tai puoliso tienaa tarpeeksi tai...) ja jättää vastuut muille. Pitää ymmärtää, mitä sitoutuminen tarkoittaa.

Toisaalta Hongassakin on I-divisioonan joukkue, jossa voi sekä kehittyä että jäähdytellä. Myös SM-tason joukkueisiin tarvitaan sitoutuvia harrastajia, jotka haluavat pelata täysillä, vaikka he tietävät, ettei heistä koskaan tule huippuja. Harrastajissakin on erilaisia, vaan nuorilla on oikeus priorisoida valintansa, kunhan eivät valitse niin kuin eilen kuultiin yhdessä uutisessa: Nuorten tärkein harrastus on alkoholin juominen.

 

[Muuten vaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Kaikki tiedämme millaiset massat Suomikoriksessa yltävät "huipulle". Kuinka monta pelipaikkaa naisten SM-sarjassa on tällä hetkellä kotimaisille tosipelureille pääkaupunkiseudulla? = 2 joukkuetta = n 20 peli(-penkki)paikkaa. A-tyttöjen SM-sarjassa on n. 50 pelaajaa näissä kahdessa "huippuseurassa"
(Honka+HNMKY) +saman verran 1-divarissa . Mikä siis näiden 50 huipulle haluavan, tasokasta valmennusta hakevan pelaajan oikea tulevaisuuden kuva koripallon kannalta on parin vuoden sisällä ?

Kannatankin ostopelaajien vähentämistä, juuri tästä syystä.

 

[Tosiaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

On hauskaa, että aiheesta on noussut kiivas keskustelu.
Ihmettelen vain, miksei kukaan ihmettele mitä näissä seuroissa tehdään hyvin?
Jotainhan siellä tehdään hyvin, jos pelaajat siirtyvät sinne.
Tarjotaanko siellä paremmat harjoitusolosuhteet, parempaa valmennusta,
kovempaa vastusta harjoituksissa vai jotain muuta?

Olisiko se hyvä tie päästä helpommin mj-leirille?

 

[Antropologi]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Hyvällä valmentajalla on auktoriteetti, muuten hän ei pärjää. ...Joukkuehenki kärsii, kun kaikki eivät ole täysillä mukana. ...Pitää ymmärtää, mitä sitoutuminen tarkoittaa...

Huono valmentaja syyttää materiaalia (pelaajia). - Olen kuullut sellaisesta johtajasta, joka sanoi, että ihmisiä ei voi motivoida. En ymmärtänyt mitä hän tarkoitti.

 

[Muuten vaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Huono valmentaja syyttää materiaalia (pelaajia). - Olen kuullut sellaisesta johtajasta, joka sanoi, että ihmisiä ei voi motivoida. En ymmärtänyt mitä hän tarkoitti.

Kaikki voi motivoida, mihin vain, kun osaa.
Nuorten kohdalla (ja tottavie myös n nuorten aikuisten kohdalla) täytyy tietää myös se, mihin kasvinkotona on motivoitu.
Vaatii suuresti työtä motivoida muuhun kuin kotona on motivoitu. Tuskin kukaan valmentaja jaksaa siihen urakkaan ryhtyä.

 

[Tsau]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Kaikki voi motivoida, mihin vain, kun osaa.
Nuorten kohdalla (ja tottavie myös n nuorten aikuisten kohdalla) täytyy tietää myös se, mihin kasvinkotona on motivoitu.
Vaatii suuresti työtä motivoida muuhun kuin kotona on motivoitu. Tuskin kukaan valmentaja jaksaa siihen urakkaan ryhtyä.

Eikös kaikkein tärkeintä ole pelaajan oma motivaatio? Jos itsellä ole motivaatiota kovaan harjoitteluun eikä kunnianhimoa menestyä, niin ei siinä vanhempien tai valmentajien motivointiyritykset paljoa paina.

 

[Se vanhempi]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Eikös kaikkein tärkeintä ole pelaajan oma motivaatio? Jos itsellä ole motivaatiota kovaan harjoitteluun eikä kunnianhimoa menestyä, niin ei siinä vanhempien tai valmentajien motivointiyritykset paljoa paina.

Eikä varsinkaan vanhemman

 

[Muuten vaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Eikös kaikkein tärkeintä ole pelaajan oma motivaatio? Jos itsellä ole motivaatiota kovaan harjoitteluun eikä kunnianhimoa menestyä, niin ei siinä vanhempien tai valmentajien motivointiyritykset paljoa paina.

Kasvatuksen asiantuntijat muistuttavat aina, että mitä et ole vaikuttanut ennen murkkuikää, siihen et enää pysty vaikuttamaan.
Ja se murkkuikä alkaa nykyisin ihmeen varhain.
Toisin saoen: jos ei C-ikäisellä ole motivaatiota, ei sitä kukaan häneen enää istuta.

 

[Antropologi]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Kasvatuksen asiantuntijat muistuttavat aina, että mitä et ole vaikuttanut ennen murkkuikää, siihen et enää pysty vaikuttamaan.
Ja se murkkuikä alkaa nykyisin ihmeen varhain.
Toisin saoen: jos ei C-ikäisellä ole motivaatiota, ei sitä kukaan häneen enää istuta.

No nyt ollaan taas asian äärellä. Motivoinnista puhutaan taas ikäänkuin se olisi, jonkinlainen KEINO vaikuttaa toiseen. Eräissä piireissä motivointia on käsitelty kuitenkin varsin toisella tavalla, joka lähtee uuden luomisesta. Hmm! (- Siis jotakin hörhöilyäkö.... 8) ) Maailma voisi silloin näyttää esimerkiksi tältä:

1. Luominen voisi lähteä, esimerkiksi siitä, että seurassa tunnustetaan kaikkien juniorien olevan tärkeitä ja tarkoitetaan sitä myös toiminnassa kaikilta osin. (Yleisten puitteiden luominen)
2. Juniorivalmentajat voisivat luoda tilanteen, jossa vanhemmat tietävät ja juniorit kokevat työtä tehtävän seuran, joukkueen ja yksilöiden ehdoilla. (Otollisen tilanteen luominen)
3. Harjoittelussa ja peleissä varmistetaan jokaisen harrastukseen tulleen juniorin mahdollisuus kokea vaativia ja palkitsevia kokemuksia yhdessä. (Positiivisten kokemusten luominen)
4. Säännönmukaisesti kaikille junioreille olisi myös hyvä luoda tilaisuus saada keskustella henkilökohtaisesta kehittymisestä, jossa vastuuntuntoisesti ja rehellisesti saisi palautetta ja ammattimaisen kuvauksen edellytyksistä kehittyä pelaajana. (Henkilökohtaisten mahdollisuuksien luominen.)

Yksinkertaista ja tavallisia asioita - keskiössä ovat joukkueet ja pelaajat, jotka kohdataan kehittyvinä ihmisinä harrastuksensa parissa. Saman teeman voi kääntää juniorien vanhempien kielelle: vaihdetaan seura yritykseksi, valmentaja esimieheksi, harjoittelu/pelit työtilanteiksi jne.

Mutta... Selittelyt sikseen - pääasia on se, että tiedetään isoillakin seuroilla olevan paljon kehitettävää toiminnassaan.

 

[Tsau]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Mutta... Selittelyt sikseen - pääasia on se, että tiedetään isoillakin seuroilla olevan paljon kehitettävää toiminnassaan.

No mutta tämä lause nyt on sellainen latteus, mikä sopii ihan kaikkeen toimintaan tässä maailmassa. Kaikilla organisaatioilla kaikilla tasoilla on paljon kehitettävää toiminnassaan. Aina.

 

[Muuten vaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

No nyt ollaan taas asian äärellä. Motivoinnista puhutaan taas ikäänkuin se olisi, jonkinlainen KEINO vaikuttaa toiseen. Eräissä piireissä motivointia on käsitelty kuitenkin varsin toisella tavalla, joka lähtee uuden luomisesta. Hmm! (- Siis jotakin hörhöilyäkö.... 8) ) Maailma voisi silloin näyttää esimerkiksi tältä:

1. Luominen voisi lähteä, esimerkiksi siitä, että seurassa tunnustetaan kaikkien juniorien olevan tärkeitä ja tarkoitetaan sitä myös toiminnassa kaikilta osin. (Yleisten puitteiden luominen)
2. Juniorivalmentajat voisivat luoda tilanteen, jossa vanhemmat tietävät ja juniorit kokevat työtä tehtävän seuran, joukkueen ja yksilöiden ehdoilla. (Otollisen tilanteen luominen)
3. Harjoittelussa ja peleissä varmistetaan jokaisen harrastukseen tulleen juniorin mahdollisuus kokea vaativia ja palkitsevia kokemuksia yhdessä. (Positiivisten kokemusten luominen)
4. Säännönmukaisesti kaikille junioreille olisi myös hyvä luoda tilaisuus saada keskustella henkilökohtaisesta kehittymisestä, jossa vastuuntuntoisesti ja rehellisesti saisi palautetta ja ammattimaisen kuvauksen edellytyksistä kehittyä pelaajana. (Henkilökohtaisten mahdollisuuksien luominen.)

Yksinkertaista ja tavallisia asioita - keskiössä ovat joukkueet ja pelaajat, jotka kohdataan kehittyvinä ihmisinä harrastuksensa parissa. Saman teeman voi kääntää juniorien vanhempien kielelle: vaihdetaan seura yritykseksi, valmentaja esimieheksi, harjoittelu/pelit työtilanteiksi jne.

Mutta... Selittelyt sikseen - pääasia on se, että tiedetään isoillakin seuroilla olevan paljon kehitettävää toiminnassaan.

Hyvä lista,

mutta tähän olisi hyvä lisätä vielä se, että

yhteisesti jotenkin kannetaan taloudellista sekä henkistä vastuuta myös sellaisen nuoren kohdalla, jonka kotoa tukea ei jostakin syystä tule. Uskon, että kannattaisi/tekisi hyvää ottaa kahdenkeskiset keskustelukierrokset lasten-nuorten kanssa myös tästä puolesta. Heidän pitää päästä eroon tunteesta, että vähävaraisuus tai vanhempien elämäntapa tms. on lapsen häpeä.

 

[Asiaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Voisimmeko siirtyä keskustelemaan aiheesta A-työt SM-sarja 2008-2009 ?

 

[Muuten vaan]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Voisimmeko siirtyä keskustelemaan aiheesta A-työt SM-sarja 2008-2009 ?

Anteeksi! Nämä yleiset puheenaiheet eivät tietenkään ole kummunneet A-tytöistä 2008-2009... Nehän koskevat vain tulevia A-tyttöjä.

 

[AT]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Eipä taida itse sarjasta olla paljon epäselvyyttä. Se sujuu aika lailla ennakkokaavailujen mukaan. Kolmen kärki on erottunut.

Neljännestä pudotuspelipaikasta on kuitenkin mielenkiintoinen skaba. TuRi on nyt siinä mutta kestääkö kantti. Wartillakin on vielä hyvät mahdollisuudet mutta epäonnistumisiin ei enää ole varaa.

 

[rosteri]

Vs: A-tytöt SM-sarja 2008-2009

Wartilta sairaana Hänninen ja Järn

Nyt kun Hänninen ja Järn olivat pelaamassa, tuli 40 pistettä takkiin HNMKYltä.