näin on
ajatuksi sanoi:Hyviä syitä vaihdolla ovat toki viihtyvyydet, treenimatkat, valmennus yms. Ne vain ovat yleensä kesällä ja syksyllä jo ennen pelejäkin tiedossa, joten aika ihmeelliseltä tuntuu syyskuussa niiden yht´äkkinen heikkeneminen...
Jonkinlainen sitoutuminen omaan joukkueeseen ja siihen oppimiseen on yksi joukkueurheilun perusarvoja. Ikävä kyllä pitkässä juoksussa ei ole kenenkään etujen mukaista oppia "vain minun olo tänään ratkaisee, vähät joukkueesta"-asenteeseen. Siksi itse olen sillä linjalla, että siirrot kilpaurheiluryhmissä (B-junnut ja vanhemmat) tulisi tapahtua kilpailukauden ulkopuolella muista kuin todella painavista syistä. Tämä olisi sekä yksilöiden että joukkueiden etu ja opettaisi kullanarvoista yhteiseen tekemiseen ja tavoitteisiin sitoutumista tänä yleisestikin yhteiskunnassa vallitsevana minä-minä-aikana.
Hyvä kommentti! Olen samaa mieltä. Nykyajan nuorten vanhemmat ovat juuri sitä pullamössö ikäluokkaa, jotka eivät ota vastuuta mistään ja sallivat tietenkin myös omille lapsilleen saman. Oma lapsi on aina oikeassa ja jo 13 vuotiaana pystyy 'itse' tekemään isoja päätöksiä. Vastoinkäymisiä ei osata eikä haluta käsitellä vaan lähdetään aina niitä pakoon. Yllättävää kyllä, nämä samat lapset tuntuvat täyttämään siirtolistat nimillään vuodesta toiseen. Ja aina on vika jossain muualla.