- Viestejä
- 2 336
Chicago Bulls draft 2018 / pick 7.
Taitaa olla vähitellen kunnollisen Chicago Bullsin draft-spekulaation aika. Tämän tekstin ajatukset perustuvat tämän hetken tilanteeseen, eli tilanne voi olla toisenlainen kolmen viikon kuluttua jos esim. yksi tai kaksi pelaajaa alkaa yllättäen laskea tai nousta.
Spekuloin tässä vain Bullsin ensimmäisellä, eli draftin seitsemännellä pickillä. 22. pick vaatinee eri jutun, koska muuten postauksesta tulisi romaanin mittainen.
En aio käyttää montakaan riviä draftin kärkivarauksilla spekuloimiseen, koska ne tulevat menemään Bullsilta ohi ja joukkueen johto on ilmoittanut aika yksiselitteisesti, ettei se aio yrittää hankkia korkeampaa varaussijaa.
Eli bye-bye Doncic, Ayton ja Bagley.
Jaren Jackson Jr. jäänee myös Bullsin ulottumattomiin, vaikka olisikin kenties joukosta selkeästi paras sentteri ”Hoi-Balliin” Markkasen kaveriksi. Varmistaakseen Jacksonin itselleen Bullsin pitäisi luultavasti mennä aina kolmosvarausta pitävään Hawksiin asti ja hinta olisi aivan liian suuri (itse ehkä myisin LaVinen Jacksonista, mutta möisinkö myös toisen ykköskierroksen varauksen – ja nekään tuskin vielä riittäisivät?).
Valitettavasti myös Mohamed Bamba näyttää nousevan draft-spekulaatioissa koko ajan korkeammalle ja sitten kauemmas Bullsin rosterista. Bamba on kehittänyt kolmosheittoaan tiiviisti (ja levittää YouTubessa videoita kolmosralleistaan), mutta ilman huippu-kolmosheittoakin mies on kyllä raameiltaan ihan poikkeusolento ja korvaisi kivasti Markkasen heikkouksia isojen miesten puolustamisessa.
Itse pidän Bambaa yhtenä tämän draftin todennäköisimpänä tulevana All-Star pelaajana, että harmi tosiaan. Ainoa toivo Bamban saamiseksi Chicagoon on siinä, että Porter Jr.:in osakkeet nousevat riittävästi ja että Magic tosiaan varaa kuudennella kierroksella takamiehen. Ei mahdotonta, mutta ei niin todennäköistäkään.
Useissa mock drafteissa Orlando varaakin Trae Youngin juuri ennen Bullsin vuoroa. Magicilla on huutava pula pelinrakentajasta – mutta niin on kyllä monen muunkin paikan pelaajasta. Eli en nyt pitäisi ihan salettina, että Young varataan ennen Bullsia. Jonkun muun varaaminen olisi kyllä mielestäni Bulllsin kannalta huono asia, koska Orlando veisi tällöin todennäköisesti jonkin potentiaalisesti toivottavamman pickin pois Bullsilta (elleivät sitten varaa Collin Sextonia, jota itse en toivo Bullsin havittelevan).
Youngin talenttia ei kiistäne kukaan. Mies on pieni ja hentoinen, mutta heitto on huikea ja syöttötaito on erinomainen. Kuitenkin käytännössä jokainen NCAA-seura oppi kauden lopussa pelaamaan Youngin pois pelistä. Tämä on tietenkin se isoin ”red flag”: jos NCAA-joukkueet pystyvät pelaamaan Youngin ulos pelistä, niin miten herralle sitten kävisi NBA:ssa jossa puolustus on useamman piirun verran kovempaa ja fiksumpaa?
Youngin puolustukseksi voisi kai sanoa, että NCAA:ssa hän oli melko kehnon Oklahoman joukkueen ainoa huippupelaaja, joten vastustajat saattoivat keskittyä hänen sulkemiseensa pelistä pois: kun Young ei päässyt mestaroimaan peliä, koko muu joukkue oli melko kädetön. NBA:ssa jokaisella joukkueella on muitakin pelaajia jotka pystyvät tekemään tuhoa irti päästettäessä, jolloin vastustaja ei voi keskittyä yksinomaan Youngin pois-ottamiseen. Todennäköisesti Young ei myöskään olisi joukkueensa ykköstykki, ainakaan heti ekan kauden alussa, joten voisi ajatella, että Youngille voisi löytyä NBA:ssa tilaa jossakin mielessä jopa paremmin kuin NCAA:ssa?
Etenkin jenkeissä moni Bulls-fani vannoo nyt Michael Porter Jr.:n nimeen – ja moni mock draft laittaa Porterin seiskaksi, juuri Bullsin kohdalle.
Porteria pidettiin vielä vuosi sitten varsin yleisesti koko draftin selvänä ykköspelaajana ja hänen kykyjen ”kattonsa” voi hyvinkin olla joukon korkein. Mutta sitten tuli selkäleikkaus – ja sittemmin muitakin asioita. Tällä hetkellä joissakin mock drafteissa Porter menee kakkosena, toisissa hän putoaa kymmenen huonommalle puolen. Todellakin ”high risk / high reward” –valinta – eikä tilannetta helpota, että Porter näkyy aikovan pimittää terveystietojaan ainakin joiltakin joukkueilta (samalla Porter Jr. seurailee Bullsin pelaajia Twitterissä sekä postailee Instagramiin kuvia itsestään Chicagossa biitsillä).
Itse en kuulu Michael Porter Jr. –fan-clubiin. Siihen on useampiakin syitä.
Ensinnäkin tuo selkävamma ja sen laatu / ennuste / riskiaste. Bulls joutuu tänä kesänä päättämään melko sokkona mahdollisesta isostakin palkkasummasta vakavasta polvivammasta kärsineen Zach LaVinen kanssa. Porterin ottaminen on tässä tilanteessa – eritoten kun mitään täysiä lääketieteellisiä rekordeja ei ole jaettu ainakaan vielä (ainakaan julkisuudessa) – melkoinen riski: riskeerataanko se, että joukkueessa on kaksi korkeana assettina hankittua pelikyvytöntä pelaajaa?
Toinen ongelma on Porterin sopiminen Bullsin pelaajistoon. Vaikka Porteria näytään pitävän kolmospaikan pelaajana, niin ilmeisesti parempi paikka hänelle olisi nelonen (jossa Bullsilla on jo Markkanen ja Portis), koska Porter ei pysty puolustamaan nopeampia ja jopa vahvempia kolmosia – saati sitten ketterämpiä kakkosia. Porterin puolustuspelaaminen ylipäänsä on melkoinen kysymysmerkki: Porter on nimenomaan offensiivinen pelaaja. Ajatellaanpa kaksikkoa LaVine – Porter Jr. vierekkäin Bullsin rosterissa (paikoilla 2 ja 3). Kaiken mennessä nappiin siinä on tulivoimaa vaikka muille jakaa – mutta kääntöpuolena tuo puolustus vuotaa kuin seula (eikä Markkanenkaan ole mikään puolustus-ekspertti joka voisi paikata tuota aukkoa).
Kolmas ongelma on Porterin persoona. Porter näkyy pitävän itseään jo nyt itseoikeutettuna NBA-tähtenä, franchise-pelaajana ja joukkkueen go-to miehenä. Kun tällainen pelaaja laitetaan kentälle yhdessä LaVinen kanssa (täsmälleen sama asenne ja itsetunto), niin loppuu se vähäkin joukkuepeli mitä Bulls pystyy esittämään. Bullsin peli tuskin kestää kahden wanna-be alfa-uroksen kahnausta – eikä Hoiberg tunnu olevan valmentaja joka osaisi laittaa pelaajat ruotuun jos ei pehmeä puhe riitä (vrt. Butler & Wade vs. loppujoukkue tai Portis vs. Mirotic).
~*~
Jos varaustilanne pysyy kohtuu samana kuin se on nyt, Bullsin selkeä valinnanvara alkaa tästä. Vähintään yksi edellä mainituista seitsemästä pelaajasta on vapaana Bullsin varausvuorolla, hyvällä säkällä kaksikin. Ja sitten on myös kaksi mielestäni oikein hyvää kandidaattia joita ei ole vielä mainittu, eli Villanovan Mikal Bridges ja Duken Wendell Carter Jr.
Mikal Bridges on ollut monien huulilla viimeistään siitä lähtien, kun John Paxson tunnusti haastattelussa, että Bulls katsastaa laituria. Joidenkin mielestä Bridgesin varaaminen seitsemäntenä on kurottamista, toisten mielestä seitsemäs on täsmälleen se paikka jolla Mikal Bridgesin tuleekin mennä. Onko Mikal Bridges sitten jonkinlainen ”reach”, eli meneekö ”tarpeen perusteella” liian aikaisin suhteessa talenttiin?
Plussaa on se, että Bridges on kenties yksi varmimpia ”plug-and-play” –pelaajia koko draftissa ja omaa juuri niitä ominaisuuksia joita Bulls kokoonpanoonsa & ylipäänsä Hoiballin pelaamiseen tarvitsee. Bridges on joukkuepelaaja ja todella vahva puolustaja joka pystyy puolustamaan sujuvasti paikkoja 2-4. Sen lisäksi kolmoset irtoaa hienosti ja peliälyäkin riittää. Dunn – LaVine – Bridges – Markkanen kuulostaa kenties tasapainoisimmalta nelikolta minkä mieleeni saan tämän draftin perusteella kuviteltua.
Miinuksena pidetään sitä, että useamman vuoden college pelaajana Bridges täyttää 22 vuotta ennen kauden alkua ja siten hänen ”kattonsa” on mahdollisesti matalampi kuin joidenkin nuorempien ”one-and-done” –pelaajien. Kukaan ei tunnu kiistävän sitä, etteikö Mikal Bridges olisi 10 vuoden NBA-uran rakentava avauskentällisen pelaaja. Ongelmana pidetään sitä, ettei Bridgesistä kenties ole supertähdeksi koska ”on jo niin vanha”.
Itseäni hiukan ihmetyttää tämän one-and-done –muodin jyrääminen: ihan kuin 22-vuotias ei voisi enää kehittyä pelaajana (vrt. Jimmy Butler!). Jos Bulls varaa Bridgesin, en valita vaan kiitän Bullsin johtoa hyvästä valinnasta.
Toinen erinomainen vaihtoehto olisi Duken Wendell Carter Jr.. NBA-analyytikot tykkäävät vertailla tulevia prospekteja nykyisiin NBA-pelaajiin ja homma on usein aika villiä, mutta Carterin kohdalla en näe vertailua Al Horfordiin niin kovin kaukaa haettuina. Carter on ehdottomasti lupaava ”two-way” pelaaja. Carter on myöskin vasta 19 –vuotias.
Carter osaa heittää kolmosia ja tehdä skriinejä mutta myös pelata kovaa korin alla (levypallot!). Carter on nopea jaloistaan ja blokkaa vastustajien yrityksiä hyvällä prosentilla. Ja ennen muuta, Carterilla on koris-IQ:ta vaikka muille jakaa – josta seuraa myös se, että Carter osaa pelata ”epäitsekkäästi”: kun näkee kentän fiksusti, osaa myös lainata palloa sinne, mistä se todennäköisimmin menee koriin. Carter osaa myös noudattaa valmentajan ohjeita: jos valmentaja sanoo, että sinä olet apupelaaja, niin Carter pelaa niin.
Carter ei toisaalta ole mikään eliitti ”rim-protector” (ainakaan vielä) ja hänellä oli huono taipumus ajautua virhevaikeuksiin jo NCAA:ssa. Vitospaikan pelaajaksi Carter on myös ehkä hiukan alimittainen (jos vastassa on monstereita joita useasta NBA-joukkueesta löytyy): 6’10” / 260lbs. (ulottuvuus 7’3”). Siltikin Carter on erinomainen pelaaja ja sopisi Bullsille erinomaisesti: olisin siis tyytyväinen, mikäli Bulls varaisi Carterin.
Sanoisin melkein, että Carter Jr. ja Bridges + kuka tahansa aiemmin mainituista joka on vapaana Chicagon varatessa, ovat Bullsin tosiasialliset vaihtoehdot omalle seitsemännelle pickilleen.
Tuon seitsemännen pickin valinta heijastelee jossakin määrin myös Pelicans-pickin valintaan. Bulls voi tietenkin draftata kaksi sentteriä tai kaksi laituria – tai vaikka kaksi pelintekijää jos siltä tuntuu. Arkijärki kuitenkin sanoisi, että jos pelaajien tasoa on vaikea vertailla (mikä pitää paikkansa eritoten myöhemmillä varauskierroksila) niin myös joukkueen tarpeilla olisi merkitystä valinnassa. Suomeksi sanoen: jos Bulls ottaa sentterin omalla vuorollaan, niin Pelicansin pickillä kannattaisi kenties hakea 3&D laituria ja toisin päin.
Tästä näkökulmasta Bullsin kannattaisi ehkä panostaa sentteriin omalla pickillään, koska mahdollisesti kohtuullisia laitureita näyttäisi vielä olevan valittavissa myöhemmälläkin varausvuorolla. Todella lupaavia senttereitä ei draftin ekan kierroksen loppupäässä ole sen sijaan kovin viljalti tarjolla.
Toisaalta 3&D –laiturit ovat NBA:n ehkä halutuin (ja kallein) pelaajatyyppi, joten mikäli joukkueen johto katsoo, että Mikal Bridges on merkittävästi parempi pitkän tähtäimen sijoitus kuin vaikkapa Chandler Hutchison, Jacob Evans tai Keita Bates-Diop (jotka voisivat olla vapaina vielä 22. pickillä), niin tilanne muuttuu.
Tai ehkä Bulls hakeekin sitten pelintekijää kakkosvalinnakseen jos tarpeeksi hyvää sentteriä ei löydy? Jalen Brunson, Aaron Holiday, Elie Okobo? Näitähän sitten riittäisi… No, lisää näistä toisessa postissa jonakin päivänä.
Taitaa olla vähitellen kunnollisen Chicago Bullsin draft-spekulaation aika. Tämän tekstin ajatukset perustuvat tämän hetken tilanteeseen, eli tilanne voi olla toisenlainen kolmen viikon kuluttua jos esim. yksi tai kaksi pelaajaa alkaa yllättäen laskea tai nousta.
Spekuloin tässä vain Bullsin ensimmäisellä, eli draftin seitsemännellä pickillä. 22. pick vaatinee eri jutun, koska muuten postauksesta tulisi romaanin mittainen.
En aio käyttää montakaan riviä draftin kärkivarauksilla spekuloimiseen, koska ne tulevat menemään Bullsilta ohi ja joukkueen johto on ilmoittanut aika yksiselitteisesti, ettei se aio yrittää hankkia korkeampaa varaussijaa.
Eli bye-bye Doncic, Ayton ja Bagley.
Jaren Jackson Jr. jäänee myös Bullsin ulottumattomiin, vaikka olisikin kenties joukosta selkeästi paras sentteri ”Hoi-Balliin” Markkasen kaveriksi. Varmistaakseen Jacksonin itselleen Bullsin pitäisi luultavasti mennä aina kolmosvarausta pitävään Hawksiin asti ja hinta olisi aivan liian suuri (itse ehkä myisin LaVinen Jacksonista, mutta möisinkö myös toisen ykköskierroksen varauksen – ja nekään tuskin vielä riittäisivät?).
Valitettavasti myös Mohamed Bamba näyttää nousevan draft-spekulaatioissa koko ajan korkeammalle ja sitten kauemmas Bullsin rosterista. Bamba on kehittänyt kolmosheittoaan tiiviisti (ja levittää YouTubessa videoita kolmosralleistaan), mutta ilman huippu-kolmosheittoakin mies on kyllä raameiltaan ihan poikkeusolento ja korvaisi kivasti Markkasen heikkouksia isojen miesten puolustamisessa.
Itse pidän Bambaa yhtenä tämän draftin todennäköisimpänä tulevana All-Star pelaajana, että harmi tosiaan. Ainoa toivo Bamban saamiseksi Chicagoon on siinä, että Porter Jr.:in osakkeet nousevat riittävästi ja että Magic tosiaan varaa kuudennella kierroksella takamiehen. Ei mahdotonta, mutta ei niin todennäköistäkään.
Useissa mock drafteissa Orlando varaakin Trae Youngin juuri ennen Bullsin vuoroa. Magicilla on huutava pula pelinrakentajasta – mutta niin on kyllä monen muunkin paikan pelaajasta. Eli en nyt pitäisi ihan salettina, että Young varataan ennen Bullsia. Jonkun muun varaaminen olisi kyllä mielestäni Bulllsin kannalta huono asia, koska Orlando veisi tällöin todennäköisesti jonkin potentiaalisesti toivottavamman pickin pois Bullsilta (elleivät sitten varaa Collin Sextonia, jota itse en toivo Bullsin havittelevan).
Youngin talenttia ei kiistäne kukaan. Mies on pieni ja hentoinen, mutta heitto on huikea ja syöttötaito on erinomainen. Kuitenkin käytännössä jokainen NCAA-seura oppi kauden lopussa pelaamaan Youngin pois pelistä. Tämä on tietenkin se isoin ”red flag”: jos NCAA-joukkueet pystyvät pelaamaan Youngin ulos pelistä, niin miten herralle sitten kävisi NBA:ssa jossa puolustus on useamman piirun verran kovempaa ja fiksumpaa?
Youngin puolustukseksi voisi kai sanoa, että NCAA:ssa hän oli melko kehnon Oklahoman joukkueen ainoa huippupelaaja, joten vastustajat saattoivat keskittyä hänen sulkemiseensa pelistä pois: kun Young ei päässyt mestaroimaan peliä, koko muu joukkue oli melko kädetön. NBA:ssa jokaisella joukkueella on muitakin pelaajia jotka pystyvät tekemään tuhoa irti päästettäessä, jolloin vastustaja ei voi keskittyä yksinomaan Youngin pois-ottamiseen. Todennäköisesti Young ei myöskään olisi joukkueensa ykköstykki, ainakaan heti ekan kauden alussa, joten voisi ajatella, että Youngille voisi löytyä NBA:ssa tilaa jossakin mielessä jopa paremmin kuin NCAA:ssa?
Etenkin jenkeissä moni Bulls-fani vannoo nyt Michael Porter Jr.:n nimeen – ja moni mock draft laittaa Porterin seiskaksi, juuri Bullsin kohdalle.
Porteria pidettiin vielä vuosi sitten varsin yleisesti koko draftin selvänä ykköspelaajana ja hänen kykyjen ”kattonsa” voi hyvinkin olla joukon korkein. Mutta sitten tuli selkäleikkaus – ja sittemmin muitakin asioita. Tällä hetkellä joissakin mock drafteissa Porter menee kakkosena, toisissa hän putoaa kymmenen huonommalle puolen. Todellakin ”high risk / high reward” –valinta – eikä tilannetta helpota, että Porter näkyy aikovan pimittää terveystietojaan ainakin joiltakin joukkueilta (samalla Porter Jr. seurailee Bullsin pelaajia Twitterissä sekä postailee Instagramiin kuvia itsestään Chicagossa biitsillä).
Itse en kuulu Michael Porter Jr. –fan-clubiin. Siihen on useampiakin syitä.
Ensinnäkin tuo selkävamma ja sen laatu / ennuste / riskiaste. Bulls joutuu tänä kesänä päättämään melko sokkona mahdollisesta isostakin palkkasummasta vakavasta polvivammasta kärsineen Zach LaVinen kanssa. Porterin ottaminen on tässä tilanteessa – eritoten kun mitään täysiä lääketieteellisiä rekordeja ei ole jaettu ainakaan vielä (ainakaan julkisuudessa) – melkoinen riski: riskeerataanko se, että joukkueessa on kaksi korkeana assettina hankittua pelikyvytöntä pelaajaa?
Toinen ongelma on Porterin sopiminen Bullsin pelaajistoon. Vaikka Porteria näytään pitävän kolmospaikan pelaajana, niin ilmeisesti parempi paikka hänelle olisi nelonen (jossa Bullsilla on jo Markkanen ja Portis), koska Porter ei pysty puolustamaan nopeampia ja jopa vahvempia kolmosia – saati sitten ketterämpiä kakkosia. Porterin puolustuspelaaminen ylipäänsä on melkoinen kysymysmerkki: Porter on nimenomaan offensiivinen pelaaja. Ajatellaanpa kaksikkoa LaVine – Porter Jr. vierekkäin Bullsin rosterissa (paikoilla 2 ja 3). Kaiken mennessä nappiin siinä on tulivoimaa vaikka muille jakaa – mutta kääntöpuolena tuo puolustus vuotaa kuin seula (eikä Markkanenkaan ole mikään puolustus-ekspertti joka voisi paikata tuota aukkoa).
Kolmas ongelma on Porterin persoona. Porter näkyy pitävän itseään jo nyt itseoikeutettuna NBA-tähtenä, franchise-pelaajana ja joukkkueen go-to miehenä. Kun tällainen pelaaja laitetaan kentälle yhdessä LaVinen kanssa (täsmälleen sama asenne ja itsetunto), niin loppuu se vähäkin joukkuepeli mitä Bulls pystyy esittämään. Bullsin peli tuskin kestää kahden wanna-be alfa-uroksen kahnausta – eikä Hoiberg tunnu olevan valmentaja joka osaisi laittaa pelaajat ruotuun jos ei pehmeä puhe riitä (vrt. Butler & Wade vs. loppujoukkue tai Portis vs. Mirotic).
~*~
Jos varaustilanne pysyy kohtuu samana kuin se on nyt, Bullsin selkeä valinnanvara alkaa tästä. Vähintään yksi edellä mainituista seitsemästä pelaajasta on vapaana Bullsin varausvuorolla, hyvällä säkällä kaksikin. Ja sitten on myös kaksi mielestäni oikein hyvää kandidaattia joita ei ole vielä mainittu, eli Villanovan Mikal Bridges ja Duken Wendell Carter Jr.
Mikal Bridges on ollut monien huulilla viimeistään siitä lähtien, kun John Paxson tunnusti haastattelussa, että Bulls katsastaa laituria. Joidenkin mielestä Bridgesin varaaminen seitsemäntenä on kurottamista, toisten mielestä seitsemäs on täsmälleen se paikka jolla Mikal Bridgesin tuleekin mennä. Onko Mikal Bridges sitten jonkinlainen ”reach”, eli meneekö ”tarpeen perusteella” liian aikaisin suhteessa talenttiin?
Plussaa on se, että Bridges on kenties yksi varmimpia ”plug-and-play” –pelaajia koko draftissa ja omaa juuri niitä ominaisuuksia joita Bulls kokoonpanoonsa & ylipäänsä Hoiballin pelaamiseen tarvitsee. Bridges on joukkuepelaaja ja todella vahva puolustaja joka pystyy puolustamaan sujuvasti paikkoja 2-4. Sen lisäksi kolmoset irtoaa hienosti ja peliälyäkin riittää. Dunn – LaVine – Bridges – Markkanen kuulostaa kenties tasapainoisimmalta nelikolta minkä mieleeni saan tämän draftin perusteella kuviteltua.
Miinuksena pidetään sitä, että useamman vuoden college pelaajana Bridges täyttää 22 vuotta ennen kauden alkua ja siten hänen ”kattonsa” on mahdollisesti matalampi kuin joidenkin nuorempien ”one-and-done” –pelaajien. Kukaan ei tunnu kiistävän sitä, etteikö Mikal Bridges olisi 10 vuoden NBA-uran rakentava avauskentällisen pelaaja. Ongelmana pidetään sitä, ettei Bridgesistä kenties ole supertähdeksi koska ”on jo niin vanha”.
Itseäni hiukan ihmetyttää tämän one-and-done –muodin jyrääminen: ihan kuin 22-vuotias ei voisi enää kehittyä pelaajana (vrt. Jimmy Butler!). Jos Bulls varaa Bridgesin, en valita vaan kiitän Bullsin johtoa hyvästä valinnasta.
Toinen erinomainen vaihtoehto olisi Duken Wendell Carter Jr.. NBA-analyytikot tykkäävät vertailla tulevia prospekteja nykyisiin NBA-pelaajiin ja homma on usein aika villiä, mutta Carterin kohdalla en näe vertailua Al Horfordiin niin kovin kaukaa haettuina. Carter on ehdottomasti lupaava ”two-way” pelaaja. Carter on myöskin vasta 19 –vuotias.
Carter osaa heittää kolmosia ja tehdä skriinejä mutta myös pelata kovaa korin alla (levypallot!). Carter on nopea jaloistaan ja blokkaa vastustajien yrityksiä hyvällä prosentilla. Ja ennen muuta, Carterilla on koris-IQ:ta vaikka muille jakaa – josta seuraa myös se, että Carter osaa pelata ”epäitsekkäästi”: kun näkee kentän fiksusti, osaa myös lainata palloa sinne, mistä se todennäköisimmin menee koriin. Carter osaa myös noudattaa valmentajan ohjeita: jos valmentaja sanoo, että sinä olet apupelaaja, niin Carter pelaa niin.
Carter ei toisaalta ole mikään eliitti ”rim-protector” (ainakaan vielä) ja hänellä oli huono taipumus ajautua virhevaikeuksiin jo NCAA:ssa. Vitospaikan pelaajaksi Carter on myös ehkä hiukan alimittainen (jos vastassa on monstereita joita useasta NBA-joukkueesta löytyy): 6’10” / 260lbs. (ulottuvuus 7’3”). Siltikin Carter on erinomainen pelaaja ja sopisi Bullsille erinomaisesti: olisin siis tyytyväinen, mikäli Bulls varaisi Carterin.
Sanoisin melkein, että Carter Jr. ja Bridges + kuka tahansa aiemmin mainituista joka on vapaana Chicagon varatessa, ovat Bullsin tosiasialliset vaihtoehdot omalle seitsemännelle pickilleen.
Tuon seitsemännen pickin valinta heijastelee jossakin määrin myös Pelicans-pickin valintaan. Bulls voi tietenkin draftata kaksi sentteriä tai kaksi laituria – tai vaikka kaksi pelintekijää jos siltä tuntuu. Arkijärki kuitenkin sanoisi, että jos pelaajien tasoa on vaikea vertailla (mikä pitää paikkansa eritoten myöhemmillä varauskierroksila) niin myös joukkueen tarpeilla olisi merkitystä valinnassa. Suomeksi sanoen: jos Bulls ottaa sentterin omalla vuorollaan, niin Pelicansin pickillä kannattaisi kenties hakea 3&D laituria ja toisin päin.
Tästä näkökulmasta Bullsin kannattaisi ehkä panostaa sentteriin omalla pickillään, koska mahdollisesti kohtuullisia laitureita näyttäisi vielä olevan valittavissa myöhemmälläkin varausvuorolla. Todella lupaavia senttereitä ei draftin ekan kierroksen loppupäässä ole sen sijaan kovin viljalti tarjolla.
Toisaalta 3&D –laiturit ovat NBA:n ehkä halutuin (ja kallein) pelaajatyyppi, joten mikäli joukkueen johto katsoo, että Mikal Bridges on merkittävästi parempi pitkän tähtäimen sijoitus kuin vaikkapa Chandler Hutchison, Jacob Evans tai Keita Bates-Diop (jotka voisivat olla vapaina vielä 22. pickillä), niin tilanne muuttuu.
Tai ehkä Bulls hakeekin sitten pelintekijää kakkosvalinnakseen jos tarpeeksi hyvää sentteriä ei löydy? Jalen Brunson, Aaron Holiday, Elie Okobo? Näitähän sitten riittäisi… No, lisää näistä toisessa postissa jonakin päivänä.
Viimeksi muokattu:
. Markkanen ei tietenkään voi - ainakaan nykyfysiikallaan - joka pelissä pelata vitosena, mutta pitäisin tätä tulevaisuudessa silti ihan mahdollisena, tiettyjä vastustajia ja/tai lineuppeja vastaan. Aika monella joukkueella etukenttä voi pitkienkin pätkien ajan koostua kahdesta tai vain yhdestä PF:stä ja nekin roikkuu nurkissa heittämässä kolmosia.