Vs: FoA 2011-2012
Kun tähän aiemmin käyttämääni hiljaisen sopimuksen käsitteeseen on tässä kuumassakin keskustelussa viitattu, haluaisin lyhyesti vain kertoa, mitä sillä tarkoitin.
Hiljainen sopimus on sopimusoikeudessa oleva jurdinen käsite. Sen vaihtoehtoja olisivat sopimukseton tila tai nimenomainen sopimus. Nimenomainen sopimus voi näissä yhteyksissä syntyä joko kirjallisesti tai suullisesti, kun tahdonmilmaisut täydellisti yhteensulautuvat. Hiljaisessa sopimuksessa sen sijaan osapuolet toiminnallaan tai passiivisuudellaan ajan kuluessa osoittavat hyväksyvänsä tietyn sopimussuhteen olemassaolon. Esimerkiksi jos vuokrasuhde on purettu, mutta vuokralainen jää vain omalla päätöksellään asuntoon, jatkaa vuokranmaksua ja vuokranantaja ei reklamoi,mutta ottaa kylmän viileästi vuokrat vastaan, vaikkakaan ei koskaan varsinaisesti ilmoita hyväksyvänsä asumisen jatkoa. Kun tätä asiaintilaa on jatkunut kyllin kauan, on mahdollista, että on syntynyt uusi vuokrasuhde tällä hiljaisella sopimuksella.
Oma käsitykseni on siis se, että olisi vuosien mittaan syntynyt tällainen hiljainen sopimus. Sitä tukee se, että kukaan seura ei ole laittanut pöytäkirjaan kolmea ulkomaalaispelaajaa enemmän, vaikka joissakin harvoissa tapauksissa sopimuksia on ollut jopa neljän kanssa. Tämä on ollut sama käytäntö kuin Korisliigan puolella oleva nimenomainen herrasmiessopimus. Myös Suomessa juniorina pelanneiden, ei Suomen kansalaisten osalta on esimekiksi Catz noudattanut tässä asiassa aiemmin noudatettua status sääntöä, joka taitaa sinänsä olla vieläkin voimassa, ainakin Korisliigassa.
Myönnän, että tämä hiljaisen sopimuksen käsite ylipäätään ja tässä tapauksessa erityisesti, on hyvin tulkinnanvarainen. Toisilla saattaa olla toinen näkemys. Tätä asiaa tuskin viedään mihinkään urheilun oikeusturvalautakuntaan. Tuskin liittokaan ottaa asiaan kantaa, koska kyse on väitetystä herrasmiessopuksesta, missä liitto ei asian luonteestakin johtuen ei voi olla osapuolena. Kai liiton edustaja voi kuitenkin sen verran myötävaikuttaa, että kirjaa mahdollisesti yhteisesti sovitun tai sopimuksettoman tilan johonkin pöytäkirjamuistioon.
Molemmat taistelevat metsot ovat siis olleet tavallaan oikeassa. Ei ole nimenomaista herrasmiessopimusta. Toisaalta joku perustellusti voi ymmärtää, että on hiljaisesti kuitenkin synytynyt sopimus.
Selvintä olisi seurakokouksessa kauden jälkeen ottaa tähän asiaan nimenomainen kanta. Asia on tärkeä selvyyden lisäksi, jotta 1. divisioonasta nousevat joukkueet tietävät, millaiseen kilpailuympäristöön ne tulevat. Tämän kauden osalta tilanne on sitten vähintäänkin epäselvä, kun Forssa on jo laittanut 4 ulkomaalaispelaajaa kerralla pöytäkirjaan Kerava pelissä. Peka on tehnyt sittemmin sopimuksen neljännen jenkin kanssa, mutta on ilmoittanut ettei laita kuin kolme kerrallaan pöytäkirjaan. Perusteluna on kuitenkin se että kotimaisille halutaan turvata peliaikaa. 8]
