Päävalmentajan teksti lähiluvussa
Seagulls julkaisi Mikko Larkaksen lyhyehkön tekstin siitä, mitä Lokeissa ollaan tekemässä ja missä mennään. Kiitos siitä. Lisää tätä!
Koutsin terveiset Korisliiga-kauden starttiin! – Helsinki Seagulls
Teksti tuntui vastaavaan moniin mieleen nousseisiin kysymyksiin. Sen verran jäi kuitenkin spekuloitavaa, että tekee mieli vähän lähilukea sitä. Tai siis ainakin tekstin yleisempiin periaatteisiin keskittyvää alkua.
"Valmistautuminen kauteen on ollut erilainen kuin aiempina kausina joukkueen rakennemuutoksista johtuen. Aikaisemmin Helsingissä on nähty kokenut suomalainen runko, jota on täydennetty amerikkalaispelaajilla. Edelliskauden lopussa muutama pelaaja siirtyi uusiin maisemiin ja tilalle saimme lupaavia junioreita. Tämä muutti amerikkalaispelaajien rekrytointiperusteita siten, että heidän pitää lähtökohtaisesti tuottaa aiempia vuosia enemmän heti kauden alussa."
Ensimmäisessä lauseessa mainitaan joukkueen rakennemuutos. Joukkueessa on siis tehty tai jouduttu tekemään ihan tietoisesti rakennemuutos joka tunnustetaan ja tuodaan julki. Nyt pelataan ja katsotaan tulevaisuuteen eri tavalla kuin vielä jokin aika sitten.
Korisliigaan nousun myötä oli tarve vakiinnuttaa paikka sarjassa ja jos aikoo pärjätä stadin muun viihdetarjonnan kanssa, niin joukkueen pitää myös menestyä. Sellaiseen tarvitaan kotimaisia profiilipelaajia kuten Lindbom, Nikkarinen, Heinonen, Kotti (”suomalainen runko”)… mutta pelkkänä hyvien pelaajien ”ostojoukkueena” ei voi rakentaa tulevaisuutta, varsinkaan näin rajallisilla markkinoilla – varsinkaan joukkueessa jolla ei ole FIBA:n Europeleihin riittävää kotikenttää että voisi panostaa siihen osastoon jotenkin kympillä ja tähdätä siis samantien kertaloikalla ison budjetin ja näkyvyyden huippujoukkueeksi.
Seagullsin puheissahan oli ihan alusta asti ajatus siitä, että se voisi toimia helsinkiläisen koriksen lippulaivana joka tarjoaa mahdollisuuksia stadilaisille nuorille korispelaajille päästä pelaamaan Korisliigaa ja luomaan uraa Lokkipaidassa. Tämä tuntui toteutuvan kovin kehnosti ensimmäisinä Korisliigavuosina kun nuoret pelaajat kulutti lähinnä penkkiä, mutta siinä yhteydessä usein unohtuu se yksinkertainen tosiasia, että joitakin ”poikkeus-markkasia” lukuunottamatta nuorten pelaajien kehittyminen Korisliigatasolle ottaa aikansa – siis vuosia.
Mutta nyt muutaman vuoden jälkeen ollaan siis siinä tilanteessa, että näihin nuoriin pelaajiin – ensimmäisenä Ricky Waxlaxiin (Sakke Laakso ja ehkä Jesper Granlundkin tulee siinä heti perässä, miksi ei lopulta Jyri Eboreimekin) – satsaamisessa aletaan odottaa jonkinlaista sadonkorjuuta. Tämä on hieno asia ja Seagullsin tulevaisuuden näkökulmasta mielestäni ehdottoman oikea ratkaisu.
Kun tänäkin vuonna rekrytoitiin pari uutta lupaavaa nuorta (E. Waxlax & D. Lindner) jengiin mukaan, niin tilanne näyttää lupaavalta tämän nuorten kehitysprojektin näkökulmasta. Toivottavasti yhteistyö stadin nuorisoseurojen kanssa jatkuu molemminpuolin hyödyllisenä.
Toinen kiinnostava pointti Larkaksen tekstin ekassa kappaleessa on toi puhe siitä, että nyt piti saada rekryttyä sellaisia jenkkejä jotka ”tuottaa aiempia kausia enemmän heti kauden alussa”. Eli kun Seagullsin palkkamenot on pysyneet samana, mutta Kanervon ja Niskasen tilalle ei tullut ketään isomman palkkapussin tienaavaa kotimaista, niin ilmeisesti tän kauden jenkit on viime vuotisia merkittävästi kalliimpia.
Pahoin pelkään, että Thornton (musta ekojen näyttöjen perusteella aika keskiverto-hyvä jenkki) on yksi näistä kalliista vahvistuksista. Ainakin miestä on Gullsin tiedotteissa suitsutettu sen verran isosti kuin olisi isompipalkkaisempikin tähti. Ortiz tuskin maksoi maltaita, mutta ei lie sarjan halvinkaan jenkki?
Andre Spight näyttäisi olevan palkkansa arvoinen kaveri, jos palkka on joissakin kohtuuden rajoissa. On selvästi erinomainen pelaaja. Sen sijaan Wayne Blackshear lienee oikeasti kallis kaveri (en ihmettelisi, jos olisi tehty joku sellainen diili, että saa ”kunnon liksaa” jos on kondiksessa, mutta jos loukkaantuu jälleen, niin voidaan laittaa pihalle tms.). Jos mies on terveenä Italian pääsarjatasoa, niin sepä se. Ainakin eka matsi näytti, että olisi todella pelimies.
"Tämän kauden lähtökohta onkin nyt se, että muutaman nuoremman pelaajan pitää lyödä Korisliiga-tasolla läpi, mikäli haluamme toistaa edellisvuosien menestyksen."
Otin tän pätkän vielä erikseen Larkaksen jutun alusta (ennen kuin Larkas alkaa puhua yksittäisistä pelaajista).
Kohta panee miettimään, miten tarkoituksellisesti tähän tilanteeseen on tultu. Onko tämä siis pitkän tähtäimen strategian seuraavan vaiheen triggeröitymistä (”nyt sitten otetaan se seuraava askel”) vaiko tilanne johon ajauduttiin pakon sanelemana Kanervon ja Niskasen lähdettyä? Itse ehkä hiukan kirjoitin tuossa alussa ensimmäisen vaihtoehdon näkökulmasta, mutta onhan tilanteeseen sellainen raadollisempikin tulokulma.
Lindbom ja Nikkarinen lähtivät molemmat useampivuotisten soppareidensa jälkeen. Nyt lähti Kanervo ja Niskanen. Tämän kauden jälkeen on katkolla niin Heinosen kuin Kotinkin sopimukset. Ensi kaudelle Lokeilla ei siis ole sopimusta yhdenkään kotimaisen profiilipelaajan kanssa. Vielä kohtuu ”uutena seurana”, eritoten sellaisena jolla ei ole minijunioreihin asti ulottuvaa junioritoimintaa yhteisöllisyyksineen, jonkinlainen jatkuvuus on Lokeille – niin sen imagolle kuin menestyksellekin – ihan elämän ja kuoleman kysymys.
Heinosen ja Kotin jatko ei varmaan olisi mikään super-yllätys, mutta sitä tuskin voi ns. ”kirkossakaan kuuluttaa” ainakaan vielä. Eli Lokeilla on myös ns. pakkorako saada nostettua nuoria pelaajia Korisliigatason pelaajiksi.
Vaikka Larkas puhuukin selvästi tästä kaudesta (”mikäli haluamme toistaa edellisvuosien menestyksen”), niin kyllä siinä mun mielestä väikkyy takana myös tulevat vuodet.
Joka tapauksessa pidän tästä tilanteesta. On hienoa, että ”Larkaksen koirankopista” (kuten joku sitä kutsui) on nyt vähän pakko löytyä liekaa sen verran, että pääsee kokeilemaan ja näyttämään – ja jopa oikeasti odotetaan näyttöä. Lokeilla on kuitenkin ihan lahjakkaita nuoria pelaajia, vaikka eivät ihan Jantunen / Tahvanainen –tason nuoria tähtiä olisikaan.
Ricky Waxlax pelaa yhä isompia minuutteja ja tekee välillä puolustuksen ohessa pisteitäkin. Saa nähdä nouseeko peliminuutit kahteenkymmeneen peliä kohden tällä kaudella? Sakari Laaksoa vaihdetaan sujuvasti täyttämään Tuukka Kotin saappaat (on vielä vähän
tall order sanan kaikissa merkityksissä). Vaikka ”Sakke” ei olekaan enää ihan teini, niin olisiko nyt se vuosi kun hän nousee vakiorotaation Korisliigapelaajaksi?
Nuorten mj-peleissä säväyttänyt Jesper Granlund pääsee kokeilemaan Korisliigaa ja Erik Waxlax hämmentämään vastustajan pelintekijöitä. Aika olemattomana pelaajana pitämäni Jyri Eboreimekin väläytteli pelivarmuutta treenipeleissä. Ehkä Daniel Lindnerkin pääsee vielä kokeilemaan Korisliigatasoa?
Lähitulevaisuuden tähtäimellä Lokit toki tarvitsee profiilikotimaisensa, mutta voisiko sellainen joku vuosi olla Ricky Waxlax tai vaikka Jeppe Granlund? Vähän niin kuin Seagullsin oma kasvatti siinä vaiheessa?