Kolmesta pelistä kolme melko selkeää voittoa on toki tässä kohtaa kautta toivottu tulos. Samaan aikaan lokkien ohjelma on tuonut kolmessa ensimmäisessä pelissä vastaan sarjan kolme pienimmillä budjeteilla operoivaa seuraa. Bisonien, Haiden ja Lahden tämän vuoden jengiin käytettävissä olevat rahat vastannevat yhteensä suunnilleen Gullsin pinkkaa. Ja vaikka lakeuksilla on tänä vuonna ( ja Helsingissä viime kauden alussa) nähty, ei pisteitä lasketa budjetin perusteella, on realistista todeta seurojen minimi tavoitteiden poikkeavan toisistaan.
Jos jotain pitäisi jengistä pohtia vertailemalla vaikka viime vuoteen, niin Grant vaikuttaa omaan silmään ihan väkkärältä kaverilta, vauhtia riittää ja pallo pysyy yleensä mukana, viimeistelyn huolellisuudessa vielä paljon parannettavaa. Kestää omaan silmään vertailun taidollisesti Hall:n kanssa, mutta sitoutuminen toisen viulun soittamiseen nähdään kauden aikana. Skoraamisen huolellisuudessa lienee myös selkein paikka Ohamsilla parantaa, kun käytännössä kaikki yritykset tulevat parin maalatulta alueelta, olisi prosenttien syytä olle melko selkeästi yli 50. Toisaalta nopealla pompulla mies saa usein pari yritystä, hyökkäyspäässä pallollinen paketti vaikuttaa siis suunnilleen samalta kuin Edosomwanilla. Kokoa Ohamsilla pakissa sitten onkin aika paljon vähemmän kuin verrokilla, ja tämän nään ehkä pienenä huolena lokkien rosterissa. "Isoja" jengissä Ohams, Timi ja ehkä Sakke joka voi lyhyesti stuntata sentteriä. Timi toki on vahvuutensa näyttänyt, mutta kaikki kolme joutuvat kunnon mörköjä vastaan pelaamaan voimapaletin yläpäässä, joka helposti altistaa virheille. Kovin monelle turhalle läpsyttely virheelle tai sairas poissaololle ei siis olisi varaa täällä. Nyky koriksessa tuskin ratkaisee koko kauden onnistumista suuntaa tai toiseen, mutta saattaa hyvin maksaa yksittäisiä pelejä lokeille. Coleman vaikuttaa varsin solidilta vahvistukselta, ei pistä silmään oikein missään kohtaa, ei liene millään tapaa Carrollin tasolla, mutta ei välttämättä tämän vuoden jengissä tarvi aivan ollakaan.
Kotimaisten puolelta Okko jatkaa suunnilleen siitä mihin viime keväänä jäi ja lunastaa nyt niitä odotuksia joita miehelle korisliigan tasoisessa sarjassa voi asettaa. Pihlajamäki laittaa palloa surutta ilmaan ja osuu odotetusti, pakissa vielä 1-1 välillä haasteita, mutta kun konseptia saadaan paremmin sisään, paikannee se tätä. Waxlax tuo hyvää laajuutta kokoonpanoon Laakson kanssa, lienevät rotaation 9-10 pelaajia pääosan kautta ja siinä roolissa varsin hyviä vaihtoehtoja.
Loukki ja draama vapaata kautta toivoen.